Kuaʼan-ní nu̱u̱ iyo

Kuaʼan-ní nu̱u̱ índice

LECCIÓN 24

¿Naguá kachi Biblia sɨkɨ nda ángel?

¿Naguá kachi Biblia sɨkɨ nda ángel?

Jeová kúni-Ya ja kuni-yo familia-Ya ja iyo andɨvɨ́. Nu̱u̱ familia-Ya ka iyo nda ángel, ja suni ka kuu-ji “seʼe Yandios” (Job 38:7TNM). ¿Naguá steʼen Biblia sɨkɨ nda ángel? ¿Na̱sa ka skanda-ji ini nda ñayí? ¿A ndɨʼɨ nda ángel ka iyo-ji ini familia Yandios?

1. ¿Nde kuu nda ángel?

Ta nchaʼa ka saʼa-Ya Ñuʼun, Jeová ni saʼa-Ya nda ángel. Suni tanu maa-Ya, ka kuu-ji espíritu ja ma kuu kuni-yo, de ka ndee-ji nu̱u̱ andɨvɨ́ (Hebreos 1:14). Iyo kuaʼa millón nda ángel de ɨn ɨn-ji siin siin kaa nda-ji (Apocalipsis 5:11). Nda-ji “ka saʼa-ji ja kaʼan [Jeová] ji ka kandija-ji tuʼun tatuni-Ya” (Salmo 103:20TNM). Kɨvɨ ichi yáta̱, iyo ji̱chi ja Jeová ni tetiñu nda ángel tágua ka kaʼan-ji Tuʼun-Ya ji skáku-ji ñuu-Ya. Kɨvɨ mita, nda ángel ka chuʼun ichí-ji nda cristiano tágua ka ndaniʼi-ji nda ñayí ja kúni kutuʼva ka-ji sɨkɨ Yandios.

2. ¿Nde kuu Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n-ji?

Sava nda ángel nduu ni ka iñi tu̱u̱n nu̱u̱ Jeová. Xinañuʼun ja ni nduniʼin ini kuu ja “nání ti̱ ta̱chi̱ cúñáʼnú jíín Satanás, [...] ja̱ stáʼví ndiʼi nchivi̱ ñayi̱ví” (Apocalipsis 12:9). Tachi Juʼvi ni kúni tatuni-ji nu̱u̱ sava ka ñayí, ja ñukua kuu ja ni skanda-ji ini nda xinañuʼun ñayí ñuuyɨvɨ́ tágua suni ka nduniʼin ini-ji. De ni ya̱ʼa tiempo de ni kundeé-ji ja kuaʼa nda ángel suni sukua ka saʼa-ji. Nda ángel ñukua ka nani-ji tachi xée̱n. Jeová ni tava̱-Ya nda-ji nu̱u̱ andɨvɨ́ de ni xnuu-Ya nda-ji nu̱u̱ Ñuʼun, de xnaa-Ya nda-ji (kaʼvi-ní Apocalipsis 12:9, 12).

3. ¿Na̱sa kúni Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n-ji stáʼvi-ji yoʼo?

Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n ka stáʼvi-ji kuaʼa tuni ñayí de jatiñu-ji kuaʼa tiñu tásí ja yitaʼan-ji jín tiñu ja iyo nu̱u̱ nee, nda tiñu yaʼa saʼa ja kuñati ka ñayí nu̱u̱ nda tachi xée̱n. Tanu kuu, sava nda ñayí ka kaʼvi horóscopo de inka-ji ndukú-ji tuʼun nu̱u̱ nda astrólogo, adivino, ñayí satátán ji ñayí tásí. De iyo sava-ji ja nandukú-ji ta̱ta̱n ja yitaʼan jín tiñu ja iyo nu̱u̱ nee. De iyo ñayí ja saʼa ja ka kandija-ji ja kuu kaʼan-ji jín ñayí ni ji̱ʼi̱. De Jeová kachi-Ya nu̱u̱-yo: “Ma nandukú nda-ní ñayí tásí ni ma kaʼan-ní jín nda adivino” (Levítico 19:31TNM). Maa-Ya kúni-Ya chisa̱ʼvi-Ya yoʼo nu̱u̱ Tachi Juʼvi ji nu̱u̱ nda tachi xée̱n, chi enemigo-Ya ka kuu-ji de ka kúni-ji stíví-ji nda-yo.

NÁ KUTUʼVA KA-YO SƗKƗ TUʼUN YAʼA

Ná ndatuʼun-yo sɨkɨ nda tiñu vaʼa ja ka saʼa nda ángel ji ja yika xée̱n sɨkɨ tiñu ja iyo nu̱u̱ nee. Suni kundeʼe-yo na̱sa chisa̱ʼvi-yo maa-yo nu̱u̱ Tachi Juʼvi ji nu̱u̱ nda tachi xée̱n.

4. Nda ángel ka chíndeé-ji nda ñayí ja kuni-ji nu̱u̱ Jeová

Nda ángel nduu ka kaʼan-ji nu̱u̱ ñayí Tuʼun Yandios. Ja ka saʼa-ji kuu ja ka chuʼun ichí nu̱u̱ nda ñayí ja satiñu nu̱u̱ Yandios tágua ndaniʼi-ji ñayí ja ka kúni kutuʼva-ji sɨkɨ maa-Ya. Ka kaʼvi-ní Apocalipsis 14:6, 7 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Nakú jiniñuʼun-yo ja nda ángel chíndeé nu̱u̱ nda-yo ta kaʼan-yo Tuʼun Yandios?

  • ¿A kusii ini-ní ta jíni̱-ní ja nda ángel chuʼun ichí-ji maa-ní nu̱u̱ nda ñayí ja jiniñuʼun kunini-ji sɨkɨ Biblia? ¿Nakú?

5. Ma kandija-ní tuʼun tásí ji tiñu ja iyo nu̱u̱ nee

Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n ka kuu-ji enemigo Jeová, de suni enemigo nda-yo. Ka kaʼvi-ní Lucas 9:38-42 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Na̱sa ka saʼa nda tachi xée̱n nu̱u̱ nda ñayí?

Nduu kúni-yo nakune-yo yuʼu vieʼe-yo nu̱u̱ nda tachi xée̱n tágua chuʼun ichí-ji ja ndee-yo. Ka kaʼvi-ní Deuteronomio 18:10-12TNM de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Naguá kúni nda tachi xée̱n ja saʼa-yo ji na̱sa kúni-ji kaʼan-ji nu̱u̱-yo? ¿Na tiñu ja yitaʼan jín tiñu ja iyo nu̱u̱ nee ka saʼa ñayí nu̱u̱ ndee-ní?

  • ¿A káʼá-ní ja iyo vaʼa ja Yandios nduu jetaʼvi-Ya ndɨʼɨ ja yitaʼan jín tiñu ja iyo nu̱u̱ nee? ¿Nakú?

Ka kundeʼe-ní VIDEO de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿A káʼán-ní ja amuleto ja ni ñúʼun su̱ku̱n ndaʼá seʼe Palesa ni kuu ɨn ja xée̱n tuni? ¿Nakú?

  • ¿Naguá ni saʼa Palesa tágua kuu koto-ña maa-ña nu̱u̱ nda tachi xée̱n?

Nda cristiano nda̱a̱ chi nduu ka jetaʼvi-ji nda tachi xée̱n. Ka kaʼvi-ní Hechos 19:19 ji 1 Corintios 10:21, de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Nakú kánuu ja xnaa-ní ndɨʼɨ ndatiñu ja nevaʼa-ní ja yitaʼan jín tiñu ja iyo nu̱u̱ nee?

6. Kundeé-ní ta kana̱á-ní nu̱u̱ tiñu Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n

Nu̱u̱ nda tachi xée̱n tatuni Tachi Juʼvi. De nu̱u̱ nda ángel ja ka iñi tu̱u̱n nu̱u̱ Yandios tatuni maa arcángel Miguel, ja kuu inka sɨvɨ ja nevaʼa Jesús. ¿Nasaa ja ndakui nevaʼa Miguel? Ka kaʼvi-ní Apocalipsis 12:7-9 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Nde ɨn ka kuu ja ndakui ka: Miguel ji nda ángel, axi Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n?

  • ¿A káʼán-ní ja nda ñayí ja ndiki̱-ji Cristo kuyu̱ʼú-ji nu̱u̱ Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n?

Maa-ní kuu kundeé-ní ta kana̱á-ní jín Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n. Ka kaʼvi-ní Santiago 4:7 de ka ndatuʼun-ní sɨkɨ nda tuʼun yaʼa:

  • ¿Na̱sa kuu chisa̱ʼvi-ní maa-ní nu̱u̱ Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n?

JA KACHI SAVA NDA ÑAYÍ: “Nduu ɨn ja ndevaʼa kuu ja kasíkí-ní ji nu̱u̱ nda ja ndeʼe-yo ja yitaʼan jín magia ji ñuuyɨvɨ́ tachi xée̱n. Kuu ɨn ja kasíkí sukua ni̱”.

  • ¿Nakú yika xée̱n ja kani ini-yo sukua?

JA NI KUTUʼVA-YO

Nda ángel ja ka iñi tu̱u̱n nu̱u̱ Yandios chíndeé-ji yoʼo. Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n kuu enemigo maa Jeová, de jatiñu-ji tiñu ja iyo nu̱u̱ nee tágua stáʼvi-ji nda ñayí.

Tuʼun núku̱ʼun ini

  • ¿Naguá ka saʼa nda ángel ja ka iñi tu̱u̱n nu̱u̱ Jeová tágua ñayí ka kuni vaʼa ka-ji nu̱u̱-Ya?

  • ¿Nde kuu Tachi Juʼvi ji nda tachi xée̱n?

  • ¿Nakú nduu iyo vaʼa ja nandukú-ní nda tiñu ja iyo nu̱u̱ nee?

Ja saʼa-ní

NU̱U̱ NDANIʼI KA-NÍ TUʼUN

Steʼen-ní nakú Jesús kuu arcángel Miguel.

“¿Nde ɨn kuu arcángel Miguel?” (Artículo nu̱u̱ jw.org)

Kaʼvi-ní tuʼun nda̱a̱ ja steʼen ja Tachi Juʼvi ma sú ni̱ ɨn símbolo ja xée̱n kuu.

“¿A iyo ndija Tachi Juʼvi?” (Artículo nu̱u̱ jw.org)

Kundeʼe-ní na̱sa ɨn ñaʼan ni kundeé-ña ja nda tachi xée̱n ni ka kuji̱ka-ji nu̱u̱-ña.

“Ni ndaniʼi-ña tuʼun vaʼa ja kuteku sii ini-ña” (La Atalaya, 1 yo̱o̱ julio kuiya 1993)

Kundeʼe-ní na̱sa stáʼvi Tachi Juʼvi nu̱u̱ nda ñayí jín tiñu ja iyo nu̱u̱ nee.

“Tuʼun nda̱a̱ sɨkɨ tiñu magia, jín nda tiñu tásí” (¿A ni ndaniʼi-ní ichi ja kuteku-ní nɨkani?, parte 5)