ROSO 40
Maganu Albaanni Xuru Nookkire Ikka Dandiineemmohu Hiittoonniiti?
Hanni barru barrunku buxuqqante qaaqqisera sagale worte uyitanno ama hedi. Ise sagale wortanno woyite baalunkuri lawishshaho sagale, saane, dissitenna boosaallu ishinannokki gede qorophitanno. Hatto assase, qaaqqise fayyimmara lowore kaaˈlitanno; qoleno laˈˈanno manni, konne qaaqqo annisinna amasi seekke towaaxxannota afanno gede assitanno. Hatteente gede, baxillaanchu Anninke Yihowa bisinkenna qooxeessinke hattono amanyootinke xuru nookkiha ikkara hasiˈranno. Xuru nookkire ikkanke uminkera kaaˈlitannonke; hattono Yihowa ayirranno gede assitanno.
1. Bisinkenna qooxeessinke xuru nookkiha ikkanno gede assiˈra dandiineemmohu hiittoonniiti?
Yihowa “Qullaawoota ikke!” yiinonke. (1 Pheexiroosi 1:16) Qullaawoota ikkate, bisinke, qooxeessinkenna amanyootinke xuru nookkiha ikka hasiissannosi. Bisinkenna qooxeessinke xuru nookkiha ikkanno gede, bisonkenna uduunnenke ganyine hayishshiˈra, minenkenna uduunnichonke ishinu nookkihanna qucuˈmi assiˈra hasiissannonke. Gambooshshu Addaraashenke feyano kaaˈla dandiineemmo. Bisinkenna qooxeessinke xuru nookkiha ikkiro, Yihowa ayirranno.—2 Qorontoosi 6:3, 4.
2. Xuru noonkekkire ikkate, hiittoo rosichonna gade giwa hasiissannonke?
Qullaawu Maxaafi, “manninatenna ayyaana batteessannori baaluwiinni umonke [keereensiˈneemmo]” gede amaalannonke. (2 Qorontoosi 7:1) Konni daafira, manninatenkenna surrenke daafanno coye baalanka giwa hasiissannonke. Hendeemmori Yihowa hagiirsiisannore ikka hasiissannosi; hakko daafira gara ikkitinokki hedo hooˈlate sharrama hasiissannonke. (Faarso 19:14) Qoleno maaeela coye coyiˈneemmokki gede qoropha hasiissannonke.—Qolasiyaasi Sokka 3:8 nabbawi.
Manninatenkenna amanyootenke batteessannohu wolu coyi hiikkoyeti? Mite coyibba manninatenke daaffara dandiitanno. Hakko daafira, sijaara diangeemmo, caate diˈˈinteemmo, jingilli assitanno xagga doogimale diadhineemmo. Kuri coyibbawiinni xeertiˈranke roore fayyuulle ikkineemmo gede kaaˈlitannonke; hattono heeshsho ayirrinseemmota leellishshanno. Qoleno amanyootinke xuru nookkiha ikkanno gede, maasterbeeshiinenna a teeda baˈino misilla (pornogiraafe) laˈˈa qoropha hasiissannonke; kuni batteessanno rosichooti. (Faarso 119:37; Efesooni Sokka 5:5) Konne rosicho qeeˈla shota ikka hooggara dandiitanno; Yihowa kaaˈlonni kayinni qeeˈla dandiinanni.—Isayaasi 41:13 nabbawi.
LEDDE XIINXALLI
Bisinkenna qooxeessinke xuru nookkiha ikkasi Yihowa ayirranno gede assitanno garanna batte ikkino rosicho qeeˈla dandiinanni gara huwati.
3. Bisinkenna qooxeessinke xuru nookkiha ikkiro Yihowa ayirranno
Yihowa hundi Israeelera uyino seera xiinxallanke, isi mannisi xuru nookkiha ikkara hasiˈrannota huwanteemmo gede kaaˈlitannonke. Fulo 19:10 nna 30:17-19 nabbabbe; hakkiinni aante noo xaˈmuwa hasaabbe:
-
Tini qummeeshshuwa Yihowa manninatinke hiittooha ikkara hasiˈrannota leellishshanno?
-
Bisikkinna qooxeessikki woˈmanka woyite xuru nookkiha ikkanno gede maa assa dandaatto?
Bisinkenna qooxeessinke xuru nookkiha ikkanno gede assiˈrate yannanna sharro hasiissanno. Ikkollana, heeˈneemmo qarqari woy maalaamittetenni noonkeri ikki geeshshihano ikkiro, xuru noonkekkire ikka dandiineemmo. VIIDIYO laˈe; hakkiinni aante noo xaˈmo hasaabbe.
-
Noonke uduunnicho xuru nookkihanna qucuˈmi assiˈranke, mannu sabbakate loosonke ayirrisanno gede assitannohu hiittoonniiti?
4. Busha rosicho qeeˈli
Yihowa busha rosicho baala qeelleemmo gede kaaˈlannonke
Sijaara agattoha woy jingilli assitanno xagga doogimale adhattoha ikkiro, togoo rosicho qeeˈla mageeshshi geeshsha qarrissannoro afoottoha ikkara dandaanno. Togoo rosicho qeeˈlate kaaˈlannori maati? Togoo rosichi gawajjahera dandaannohu hiittoonniitiro hedi. Maatewoosi 22:37-39 nabbabbe; hakkiinni, sijaara aganna jingilli assitanno xagga adha konni woroonni noore gawajjitanno gara hasaabbe:
-
Yihowa ledo noonke jaalooma
-
togoo gade noosi manchi maatenna qooxeessisira noo manna
Busha rosicho qeelate mixo fushshiˈri. b VIIDIYO laˈe.
Layinki Qorontoosi 4:7 nabbabbe; hakkiinni aante noo xaˈmo hasaabbe:
-
Ganyine huuccatto assiˈra, Qullaawa Maxaafa xiinxallanna gambooshshe haˈra busha gade qeeˈlate wolqa ikkitannohu hiittoonniiti?
5. Maaeela hedonna assoote qeeˈlate sharrami
Qolasiyaasi Sokka 3:5 nabbabbe; hakkiinni aante noo xaˈmuwa hasaabbe:
-
Teeda baˈino misilla laˈˈa, sekistingenna c maasterbeeshiine Yihowa albaanni batte ikkitinota mayinni anfeemmo?
-
Yihowa amanyootunni xuru nookkire ikkinammora hasiˈrasi gara labbannohe? Mayira?
Maaeela hedo gargadha dandiinanni gara wodanchi. VIIDIYO laˈe.
Yesuusi, amanyootunni xuru noonkekkire ikkine heeˈrate murciˈre kaˈˈa hasiissannonketa lawishshunni rosiisino. Maatewoosi 5:29, 30 nabbabbe; hakkiinni tenne xaˈmo hasaabbe:
-
Yesuusi hatto yiinohu mannimmanke gawajja hasiissannonketa kulate ikkikkinni, qaafo adha hasiissannonketa rosiisateeti. Mittu manchi maaeela hedo qeeˈlate hiittoo qaafo adha hasiissannosi? d
Maaeela hedo qeeˈlate sharrantanni noottoha ikkiro, Yihowa sharrokki naadanno. Faarso 103:13, 14 nabbabbe; hakkiinni aante noo xaˈmo hasaabbe:
-
Maaeela hedo qeeˈlate sharrantanni noottoha ikkiro, kuni qummeeshshi sharrokki agurattokki gede jawaachishannohehu hiittoonniiti?
Uwa qeelama diˈˈikkitino!
‘Xaano qeelamoommo. Ma assiˈrayi shelleggameemmo?’ yee heda rakkankera dandiitanno. Ikkirono hanni konni garinni hedate woˈnaali: Mittu qolchamanno manchi gufichu ganeennasi uwiro, qeelamino yaa diˈˈikkino; woy badhera haˈre qolchansho wirro hanafa hasiissannosi yaano diˈˈikkino. Hatteente gede, bushu rosichi wirro kaihero, konne rosicho qeeˈlate sharramatto sharrora qeelamootto yaa diˈˈikkino. Qoleno kageeshsha woyyeessiˈrootto coyinni hagiidha dandaatto. Busha rosicho qeeˈlate sharrammanni woyite uwanni kaˈˈa nooreentilla. Hakko daafira, hexxo mudhitooti! Yihowa kaaˈlonni, busha rosicho qeeˈla dandaatto.
MITU MANNI TOGO YAANNO: “Bushu rosichi wolqaˈyara aleenni ikkinoe. Qeeˈla dandeemmoha dilawannoe.”
-
Hatto yaanno manchi Yihowa kaaˈlonni busha gadesi qeeˈla dandaannota kulate hiikkonne qummeeshsha horoonsiˈra dandaatto?
XAPHISHSHA
Bisinke, surrenkenna amanyootinke xuru nookkiha ikkiro, Yihowa hagiidhanno.
Kageeshsha Rosoottore
-
Xuru noonkekkire ikka lowo geeshsha hasiissannota ikkitinohu mayiraati?
-
Bisikkinna qooxeessikki xuru nookkiha ikkanno gede assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?
-
Hedokkinna amanyootikki xuru nookkiha ikkanno gede assiˈra dandaattohu hiittoonniiti?
EGENNO LEXXI
Maalaamittetenni nooheri garire ikka hoogiro nafa, bisikkinna qooxeessikki xuru nookkiha ikkanno gede maa assa dandaatto?
Sijaara aga agurate maa maa assa dandaatto?
“Sijaara Aga Agura Dandiinanni Gara” (Baqqi Yiiyye!, Onkoleessa 2010)
Teeda baˈino misilla laˈˈa gawajjitanno gara wodanchi.
“Teeda Baˈino Misilla Qarra Diafidhinonso Gawajjitanno?” (Agarooshshu Shae, Woxawaajje 1, 2013)
Mittu manchi teeda baˈino misilla araado qeeˈla dandiinohu hiittoonniitiro nabbawi.
“Duucha Hige Qeelamoommoha Ikkirono Jeefote Qeeloommo” (Agarooshshu Shaera fulino birxicho)
a Maasterbeeshiinete yaa siimu xaadooshshi hasatto wonshiˈrate yine meessiha sirote biso amammaxxate rosichooti.
b Egenno Lexxi yaanno gafi hunda qummi assinoonnihu “Sijaara Aga Agura Dandiinanni Gara” yaanno birxichi sijaaru araado qeeˈlate assa dandiinannire xawisanno.
c Sekistingete yaa siimu xaadooshshi yorto kakkayissanno sokka, foto, woy viidiyo silketenni woy kompiyuterete widoonni soyate.
d Maasterbeeshiinete gade qeeˈlate kaaˈlitanno amaale afiˈrate, Wedellu Xaˈmanno Xaˈmonna Mala Ikkitanno Dawaro, Xiraaze 1 yaanno maxaafira noota, “Maasterbeeshiinete Gade Qeeˈla Dandeemmohu Hiittoonniiti?” yitannota fooliishsho 25 nabbawi.
Kurino Lai
DUUCHU MANNI XAˈMANNO XAˈMO
Yihowa Farciˈraasine Qullaawa Maxaafa Xiinxallissannohu Hiittoonniiti?
Yihowa Farciˈraasine ledo Qullaawa Maxaafa woxe baaxxittokkinni xiinxallatto woyite, baxoottota Qullaawu Maxaafi tiro horoonsiˈra dandaatto. Xiinxallokkira maatekki gudisse woy jaallakki koyisa dandaatto.
