Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

58 KAQ YACHAKUNËKIPAQ

Jehoväta imëpis sirwi

Jehoväta imëpis sirwi

Jehoväpa sirweqninkunaqa manam permitiyätsu ni imapis Jehoväta sirwiyänäta michäyämänanta. Segürum këkäyä qampis Teytantsik Jehoväta mana dejëpa sirwinëkipaq kaqta, y tsëtaqa Jehovä alläpam valoran (leyi 1 Crönicas 28:9). Peru ¿imakunatan Jehoväta sirwinata michämashwan? Y ¿imatataq rurashwan sirwir sïguinapaq?

1 KAQ: Jehoväta sirwinata michämarnintsik, ¿imatataq wakinkuna rurayanman?

Wakin nunakunaqa Jehoväta sirwita dejanatam munayan. ¿Pikunatan tsëtaqa munayan? Wakinqa kayan Jehoväpa contran churakashqakunam. Pëkunaqa Jehoväpa testïgunmi kayarqan, peru kananqa Jehoväpa contranmi churakäyashqa, tsëmi mana rasumpa kaqta parlayan. Tsënöllam, mana alli religionkunachö mandakoqkunapis Jehoväpa testïgunkunapaq ulikur o llullakur nunakunata mana kaqta creitsiyan. Tsëmi pëkunawanqa parlanantsiktsu, librunkunata leyinantsiktsu ni Internetchö churayämunqankunata rikänantsiktsu. Jehoväpa contran churakashqakunapaq parlarmi Jesus kënö nirqan: “Ama pëkunata cäsuyëtsu, pëkunaqa wisku pushakoqkunam kayan. Juk wisku o qapra, wisku mayinta pushaptinqa, ishkanmi jatun uchkuman jeqarkuyanqa” (Mateu 15:14).

Peru juk familiantsik o amïguntsik Jehoväpa testïgun këta manana munaptinqa, ¿imaraq pasanman? Capazchi pëkunaqa kënö nimäshun: “¿Pitataq mas kuyanki, Jehovätaku o noqataku?”. Tsënö pasaptinqa, Jehoväta sirwiqa manachi fäciltsu kanman. Peru Teytantsik Jehoväta sirwitaqa ama dejashuntsu (Mateu 10:37). Pëkunawan mana juntakunapaq y mana parlapänapaq Jehovä mandamanqantsiktam imëpis cäsukunantsik (leyi 1 Corintius 5:11).

2 KAQ: ¿Imakunapitataq cuidakunantsik Jehoväta mana dejanapaq?

Teytantsik Jehoväta kuyarmi mana alli religionkunamanqa mëtikuntsiktsu. Tsëmi cuidakunantsik trabäjuntsikchö o imata ruranqantsikchöpis mana alli religionkuna rurayanqankunaman mana mëtikunapaq. Sirweqninkunata Teytantsik Jehovä kënö ninqantam cäsukunantsik: “Tsëpita yarqukuriyë kuyë sirwimaqnïkuna”. Awmi, mana alli religionkunapitaqa yarqukunantsikmi (Apocalipsis 18:2, 4).

MASLLA YACHAKUSHUN

Jehoväta mana dejëpa sirwinëkipaq y mana alli religionkunaman imanir mana mëtikunëkipaq kaqman pensë.

3 KAQ: Mana rasumpa kaqta yachatsikoqkunapita cuidakuy

Jehoväpa sirweqninkunapaq mana allita o mana rasumpa kaqta parlayaptinqa, ¿imataraq rurashwan? Leyiyë Proverbius 14:15 ima ninqanta y këpaq parlayë:

  • ¿Imanirtan pipis imatapis nimanqantsikta creikurkunantsikpa rantin alliraq pensanantsik?

Leyiyë 2 Juan 10 ima ninqanta y këkunapaq parlayë:

  • Kë versïculuchöqa, ¿ima nimantsiktaq Diospa contran churakashqakunapaq?

  • Diospa contran churakashqakunawan mana parlarpis, ¿imanirtan librunkunata o Internetchö churayanqankunata rikänantsiktsu ni leyinantsiktsu?

  • ¿Imanöraq Jehovä sientikunman pëpaq o sirweqninkunapaq mana allita parlaqkunawan parlashqa?

4 KAQ: Pipis jutsata rurashqa kanqanta musyarqa willakunantsikmi

Juk wawqi o juk pani jutsata rurashqa kanqanta musyarqa, ¿imatataq ruranantsik? Moises qellqanqan Leychömi nimantsik imata ruranapaq kaqta. Leyiyë Levïticu 5:1 ima ninqanta.

Kë versïculuchö ninqannöpis, pipis jutsallakushqa kanqanta musyarqa anciänukunatam willanantsik. Peru puntataqa, tsë wawqita o panitam ninantsik jutsata rurashqa kanqanta anciänukunata willanampaq. Mana willaptinqa, noqantsikmi anciänukunata willanantsik. Levïticu 5:1 ninqanta cäsukunqantsikqa, ¿imanötan rikätsikun...

  • ... Jehoväta kuyanqantsikta?

  • ... jutsata ruraqta kuyanqantsikta?

  • ... congregacionchö wawqi panikunata kuyanqantsikta?

Juk wawqi imatapis mana allita rurëkanqanta rikar o musyarqa, ¡imëkanöpa yanapë!

5 KAQ: Mana alli religionkunamanqa ama mëtikuytsu

Leyiyë Lücas 4:8 y Apocalipsis 18:4, 5 ima ninqanta, y kë tapukuykunaman pensë:

  • ¿Mana alli religionkunapa listanchö jutiki këkanraqku?

  • ¿Mana alli religionkuna patsätsiyanqan ima grüpullatapis yanapëkankiraqku?

  • ¿Trabäjuchö ruranqäkunawanqa mana alli religionkunata imallachöpis yanapëkäku?

  • ¿Mana alli religionkunaman imallachöpis mëtikuykäraqku?

  • Kë tapukuykunaman pensar, ¿imallachöpis cambiuta ruranëkipaq kaqta cuentata qokurqunkiku?

Imata ruranëkipaq kaqta decidirpis, alli sientikunëkipaq kaqman pensëkur decidï, y tsëtaqa Jehoväta kuyar rurë.

Mana alli religionkunata yanapanëkipaq qellëta mañakuyäshuptiki, ¿imataraq rurankiman?

WAKIN IMA NIYANQAN: “Jehoväpa contran churakashqakuna Testïgukunapaq imata parlayanqanta mana musyarqa, ¿imanöraq rasumpa kaqta defendishaq?”.

  • ¿Imanirtan tsënö pensëqa allitsu kanman?

KËTAM YACHAKURQUNKI

Jehoväta mana dejëpa sirwinapaqqa pëpa contran churakashqakunapitam cuidakunantsik y mana alli religionpitam chipyëpa yarqukunantsik.

¿Yarpankiku?

  • ¿Imanirtan Jehoväpa contran churakashqakuna rurayämunqankunata leyinantsiktsu ni rikänantsiktsu?

  • ¿Imatataq rurashwan pipis Jehoväpa testïgun këta dejaptin?

  • ¿Imatataq ruranantsik mana alli religionpita chipyëpa yarqukunapaq?

Kë rurëta procurë

MASTA YACHAKUY

Jehoväpa testïgunkunapaq mana rasumpa kaqta parlayaptin imata ruranëkipaq kaqta yachakuy.

“¿Alleqku musyantsik rasumpa kanqanta?” (Täpakoq, agostu 2018)

¿Imanötan musyashwan mana alli religionkunata pikuna yanapayanqanta?

“Ushanan junaqkunapa ushëninchö imëkata rurarnin këkäshun” (Täpakoq, octubri 2019, pärrk. 16-18)

Jehoväpa contran churakashqakuna Jehoväta dejanäta munar imata rurayanqanta rikë.

Mana rasumpa kaqta yachatsikuyanqampita cuidakushun (9:32)

Juk cüra religionninta imanir dejanqanta musyanëkipaq “Wamra kanqäpitam Diospita yachakuyta munarqä” neqta leyi.

“Bibliam yanapashqa jukläyana kawakuyänampaq” (Täpakoq, 1 de juliu 2011)