Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

59 KAQ YACHAKUNËKIPAQ

Chikiyäshuptikipis Jehoväta sirwir sïgui

Chikiyäshuptikipis Jehoväta sirwir sïgui

Jehoväta sirwinata michäkuyaptin, y chikir imëkata ruramashqam llapantsikpis mana allikunapa pasashun, peru manam mantsakänantsiktsu.

1 KAQ: ¿Imanirtan mantsakänantsiktsu nuna chikimashqaqa?

Bibliachömi kënö nin: “Cristu Jesuspa llapan qateqninkunatam, imëkata rurar sufritsiyanqa” (2 Timoteu 3:12). Jesusqa manam wakin nunakunanötsu Satanas munanqanta rurarqan, tsëmi chikiyarqan. Noqantsikpis Jesusnömi Satanas munanqanta rurantsiktsu, tsëmi gobiernukuna y mana alli religionkuna chikimantsik (Juan 15:18, 19).

2 KAQ: ¿Imatan yanapamäshun nunakuna chikimashqapis Jehoväta sirwir sïguinapaq?

Teytantsik Jehoväman llapan shonquntsikwan confiakunqantsikmi. Tsëmi pëman cada junaq mañakunantsik, Palabran Bibliata leyinapaq tiempuntsikta alli patsätsinantsik, y reunionkunamanmi mana faltëpa ëwanantsik. Tsëkunam yanapamäshun, chikimashqa o familiantsikkuna Jehoväta sirwinata michäkuyaptimpis Teytantsik Jehoväta sirwir sïguinapaq. Apostol Pablutapis alläpam chikiyarqan, tsëmi kënö nirqan: “Teyta Jehovämi yanapamaqnï. Manam imatapis mantsashaqtsu” (Hebrëus 13:6).

Nunakunata Diospita yachatsinqantsikpis yanapamantsikmi valienti kanapaq, nunakunata mana mantsanapaq y Jehoväman mas confiakunapaq (Proverbius 29:25). Seguïdu yachatsikunqantsikmi yanapamantsik, gobiernukuna michäkuyaptimpis mana mantsakuypa yachatsikunapaq (1 Tesalonicensis 2:2).

3 KAQ: ¿Chikir imëkata ruramanqantsikqa yanapamashwantsuraq?

Chikishqa këtaqa manam munantsiktsu. Peru chikir imëkata ruramashqapis alli tsarakunqantsikqa Diosman mas markäkunapaq o yärakunapaqmi yanapamantsik. Tsëchömi cuentata qokuntsik tsarakuyta mana puëdinapaq kaqta pensashqapis, Teytantsik Jehovä yanapëkamanqantsikta (leyi Santiägu 1:2-4). Teytantsik Jehoväqa alläpam llakikun chikir imëkata ruramashqa, peru alläpam kushikun imëkapa pasarpis sirwir sïguishqaqa. Tsëmi Bibliachö kënö nin: “Allita rurayanqëkipita sufrimientuta aguantayaptikiqa, Teyta Diosmi alläpa kushikun” (1 Pëdru 2:20). Chikir imëkata rurayaptimpis Jehoväta mana dejëpa sirweqkunaqa, juk shumaq Patsachömi imëyaqpis kawakuyanqa y Jehovällatanam sirwiyanqa. Tsëchöqa manam pipis sufrinqanatsu (Mateu 24:13).

MASLLA YACHAKUSHUN

Chikir imëkata ruramashqapis Jehoväta sirwir sïguinapaq y bendicionkunata chaskinapaq kaqtam yachakushun.

4 KAQ: Familiëkikuna michäkuyaptimpis, Jehoväta sirwitaqa puëdinkim

Jesusqa willakurqanmi Jehoväta sirwinata wakin familiantsikkuna michäkuyänampaq kaqta. Leyiyë Mateu 10:34-36 ima ninqanta y këpaq parlayë:

  • Pipis Jehoväta sirwinampaq decidiptin, ¿imatataq familiankuna niyan?

Familiankuna michäkuykäyaptimpis Jehoväta sirwiyänampaq decidiyanqanta VIDEUCHÖ rikäyë y këpaq parlayë:

  • ¿Imataraq rurankiman familiëki o amïguykikuna Jehoväta sirwinëkita michäkuyaptinqa?

Leyiyë Salmus 27:10 y Marcus 10:29, 30 ima ninqanta, y cada textuta leyirir këpaq parlayë:

  • Familiëkikuna o amïguykikuna Jehoväta sirwinëkita michäkuyaptin, ¿imanötan yanapashunki kë textuchö Jehovä änikunqan?

5 KAQ: Chikir imëkata rurayäshuptikipis Teytantsik Jehoväta dejëtsu

Jehoväta sirwinata michäkuyaptinqa valientim kanantsik sirwir sïguinapaq. VIDEUTA rikäyë y këpaq parlayë:

  • Videuchö willakayämunqampita, ¿imatan mas valienti kanëkipaq yanapashunki?

Leyiyë Hëchus 5:27-29 y Hebrëus 10:24, 25 ima ninqanta, y cada textuta leyirir këpaq parlayë:

  • Diospita yachatsikunata y reunionnintsikkunaman ëwanata autoridäkuna michäkuyaptimpis, ¿imanirtan Jehoväta sirwir sïguinantsik?

6 KAQ: Jehovämi yanapashunki sirwir sïguinëkipaq

Chikir imëkata rurayaptimpis mëtsë nacionpita wawqi panikunam edäna o jövinllaraq karpis, Jehoväta sirwir sïguikäyan. Pëkunata ima yanapanqanta VIDEUCHÖ rikäyë y këpaq parlayë:

  • Videuchö rikanqantsik wawqi panikunataqa, ¿imatan yanaparqan chikir imëkata rurayaptin?

Leyiyë Romänus 8:35 y 37-39, y Filipensis 4:13 ima ninqanta, y cada textuta leyirir këpaq parlayë:

  • Kë textuchö ninqannöpis, ¿imanirtan següru këkankiman chikir imëkata rurayäshuptikipis Jehoväta sirwir sïguinëkipaq kaqta?

Leyiyë Mateu 5:10-12 ima ninqanta y këpaq parlayë:

  • ¿Imanirtan chikir imëkata rurayäshuptikipis kushishqa këta puëdinki?

Jehoväpa mëtsikaq sirweqninkunam chikir sufritsiyaptimpis sirwir sïguikäyan. ¡Y qampis pëkunanömi kanëki!

WAKIN IMA NIYANQAN: “Chikimar imëkata rurayämaptinqa manam aguantëta puëdishaqtsu”.

  • Tsënö pensaqkunataqa, ¿Bibliachö ima ninqanraq yanapanman Jehoväman mas confiakuyänampaq?

KËTAM YACHAKURQUNKI

Chikir imëkata rurayäshuptikipis, Teytantsik Jehoväqa alläpam valoran mana dejëpa sirwinqëkita, y pëmi yanapashunki sirwir sïguinëkipaq.

¿Yarpankiku?

  • ¿Imanirtan chikir imëkata ruramantsik?

  • ¿Imatataq ruranëki chikir imëkata rurayäshuptikipis aguantanëkipaq?

  • ¿Imanirtan següru këkankiman imëka pasakuptimpis Jehoväta sirwir sïguinëkipaq kaqta?

Kë rurëta procurë

MASTA YACHAKUY

Ejercituman ëwëta mana munaptin carcelayanqan wawqita Jehovä imanö yanapanqanta rikë.

Chikir sufritsimashqapis Jehoväta sirwir sïguishun (2:34)

Diospita yachatsikuyänanta michäkuyaptimpis juk wawqiwan warmin Jehoväta sirwir sïguiyänampaq ima yanapanqanta rikë.

Imëka mana allikuna pasanqan tiempuchömi Jehoväta sirwiyarqö (7:11)

Chikir imëkata rurayäshuptikipis mana mantsapakuypa Jehoväta sirwir sïguinëkipaq ima yanapashunëkipaq kaqta yachakuy.

“Chikir sufritsimänantsik tiempupaq alistakushun” (Täpakoq, juliu 2019)

¿Imanirtan familiakuna michäkuyan Jehoväta sirwishqa? ¿Imatataq rurashwan pëkunawan alli kanapaq y Jehoväta sirwir sïguinapaq? Ima yanapashunëkipaq kaqta yachakuy.

“Jehoväta sirwinata familiantsik michäkuptin” (Täpakoq, octubri 2017)