Luslahng audepe kan

luslahng audepe kan

Siohwa Lapalapasang Loalatail

Siohwa Lapalapasang Loalatail

Siohwa Lapalapasang Loalatail

SOUNMELKAHKAO ntingihedi me Siohwa “kin kupwurperenki irail kan me kin wauneki ih.” Ni mehlel, Sounkapikadao kin kupwurperenki ni eh kin mwahngih en emenemen sapwellime ladu kan ar kin nantihong utung sapwellime kosonned pwung kan. Koht kin ketin kapaia, kangoange oh kamweit sapwellime kan me kin lelepek ni ahnsou me re lelohng apwal. E mwahngih me sapwellime tohnkaudok kan me soh unsek, ihme kahrehda e kin ketin toupahrek ni soahng kan me e ketin kasik sang irail.​—Melkahka 147:11.

Mwein e sohte apwal ong kitail en kamehlele me Siohwa sapwellimanki limpoak laud ong sapwellime ladu kan koaros. Ahpw, ekei kin nohn pwunodki laud pein arail soh itar kan kahrehda re kin kamehlele me Siohwa sohte pahn kak ketin poakohng irail. Irail kakete medewe: “I me nohn soh unsek pwe Siohwa en kak ketin poakohng ie.” Mehlel me kitail koaros kin ahneki madamadau sapwung ekei pak. Ahpw ekei kin ahnsou koaros pepeiong pepehm me sohte kateparail.

Pepehm en Pahtoula

Ni ahnsou me Paipel ntingda, mie ekei me lelepek kan me lokolongki arail pepehm en pahtou laud. Sohp kailongkihla mour oh pehm me Koht likidmeliehlahr ih. Ana, en Samuel nohno, pil pahtoula laud ehu pako pwehki eh sohte kak naineki seri, kahrehda eh sengiseng laud. Depit pil “rihkosdiongehr nanpwel oh mwoahtohtalahr,” oh Epaprodaitus nsensuwedkihla rongen eh soumwahwo eh kansensuwedihala rie Kristian akan.​—Melkahka 38:6; 1 Samuel 1:7, 10; Sohp 29:2, 4, 5; Pilipai 2:25, 26.

Ia duwen Kristian akan rahnwet? Mwein soumwahu, mahla de pein ahn emenemen kahpwal kin ire irail sang wia uwen me re mwahuki nan arail doadoahk en papah Koht. Met kak kahrehiong irail en medewe me irail sohte kak kaperenda Siohwa oh riarail me pwoson kan. De ekei mwein kin medewe me Siohwa sohte pahn mahkohng irail pwehki diparail kan me re wiahda mahso. Mwein ekei kohsang nan peneinei me sohte kin limpoak me kahrehda re kamehlele me re sohte warohng ale limpoak. Ia duwen met eh kak wiawi?

Ekei kohsang nan peneinei me sohte kin limpoak ahpw kin roporop, lokaia kamedek oh kamasepwehk. Mwein irail sohte kin kilang pahpa men me kin uhdahn poakohng irail, nantihong en kapinga oh kangoange irail, emen me kin mendahkihla kisin sapwung kan oh kin men mahkohng arail dihp laud kan ahnsou koaros oh eh limpoak kin kahrehong peneinei pwon en nsenamwahu. Pwehki arail pahpa eh sohte kin poakohng irail, ihme e apwalki ren wehwehki ia duwen arail pahn kak samanki Sahm limpoak emen nanleng.

Karasepe, Fritz ntingihedi: “Ei pahpa me sohte kin kasalehda limpoak, kamwakid laud mwomwen ei mour ni ei seri oh ni ei pwulopwul. * E sohte kin kapinga ie oh I sohte kin karanih ih. Ni mehlel, pali laud en ahnsou I kin masak ih.” Pwehki met, Fritz sounpar 50 samwa ahpw e kin ahnekihte pepehm me ih aramas soh katepe men. Oh Margarette nda: “Ei pahpa oh nohno kin lemei oh sohte kin limpoak. Ahnsou me I tepida onop Paipel, I kin apwalki en medewehla ia mwomwen pahpa limpoak men.

Sohte lipilipil ia kahrepen atail kin ahneki soangen pepehm pwukat, met kak wehwehki me atail papah Koht ekei pak sohte poahsoankihda limpoak ahpw e kin kohsang atail masak de pehm me kitail wiahda mehkot suwed. Kitail sohte kin itarki soahng mwahu kan me kitail wiahdahr. Atail kin men kaperenda Siohwa oh riatail Kristian kan kakete kahrehda kitail en pehm me kitail sohte kak pweida. Pwehki met, kitail sohte kin kak lel atail mehn akadei kan, kitail kin kapwukoahki pein kitail oh uhdahn nsensuwedla.

Dahme kitail kak wia? Mwein kitail anahne katamankin kitail me sapwellimen Siohwa limpoak me lapalap. Emen me wehwehki duwen sapwellime limpoak wet iei wahnpoaron Sohn.

“Koht Lapalapasang Kadeikpen Loalatail”

Mwohnte pahr 100, Sohn ntinglahng ienge Kristian akan: “Ihme kitail pahn esehki me kitail kisehn me mehlelo. Oh iei duwen atail pahn ahneki likilik mwohn silangin Koht. Pwe ma kadeikpen loalatail kadeingkitailda, kitail en ese me Koht lapalapasang kadeikpen loalatail, oh pein ih kin ketin mwahngih mehkoaros.” Dahme kahrehda Sohn ntingihedi mahsen pwukat?​—1 Sohn 3:19, 20.

Sohn uhdahn ese me emen ladun Siohwa kakete ahnekihda pepehm me irail aramas suwed. Mwein pein Sohn pil ahneki soangen pepehm pwukat. Ni eh pwulopwul e kin mwadang en lingeringerda, kahrehda Sises Krais ketin kapwungala ih pak kei pwehki eh wiewia sohte mwahu ong meteikan. Sises pil ketin ekerki Sohn oh Seims, “Poanerkis, me wehwehki pwurien ikem.”​—Mark 3:17; Luk 9:49-56.

Sounpar 60 mwurin mwo, Sohn wiahla Kristian meleilei, toupahrek, limpoak oh diren mahk. Ahnsou me ih kelehpw luwehdi rehn wahnpoaron ko oh e ntingihedi nah kisinlikou keieuo, e wehwehki me Siohwa sohte kin ketin tetehk koaros kisin sapwung kan en sapwellime ladu kan. Ahpw ih Sahm men me sapwellimanki limpoak lap, kadek, kin ketin poakehla aramas oh uhdahn poakohng koaros me kin poakohng oh kaudokiong ni mehlel. Sohn ntingihedi: “Koht iei limpoak.”​—1 Sohn 4:8.

Siohwa Kin Kupwurperenki Atail Papah Ih

Koht mwahngih atail luwet akan oh sapwung kan me kitail ipwikihdi oh e kin ketin kupwukupwure mepwukat. Depit ntingihedi: “E mwahngih dahme kitail wiawihkihda; e pil ketin tamataman me kitail uhdahn pwehl.” Siohwa mwahngih dahme mwomwen atail kekeirda kin wiahiong atail mour. Ni mehlel, e mwahngih kitail laudsang pein kitail.​—Melkahka 103:14.

E mwahngih me tohto rehtail kin men weksang dahme kitail mi loale ahpw kitail sohte kak powehdi atail soh unsek kan. Atail irair kan kak pahrekiong en wahnpoaron Pohl irair. E ntingihedi: “I sohte kin wiahda me mwahu me I kin inengieng wia; ahpw I kin wiahda me suwed me I sohte men wia.” Kitail koaros ahneki kahpwal wet. Ekei pak met kak kahrehda kitail en medewe me kitail aramas suwed.​—Rom 7:19.

Tamataman met ahnsou koaros: Me keieu kesempwal iei sapwellimen Siohwa madamadau ong kitail a kaidehn atail madamadau. E sohte kin ketin nsenamwahute ahpw e kin ketin pereperen ahnsou koaros me e mwahngih me kitail kin nantihong en kaperenda ih. (Lepin Padahk 27:11) Mendahki kitail sohte kin itarki dahme kitail kin wiahda ahpw atail kin inengieng oh wia ni kahrepe pwung kin kaperenda Siohwa. E kin kaironge laudsang dahme kitail kin wiahda. E kin mwahngih dahme kitail kin men wia. Oh e pil mwahngih dahme kitail kin inengieng. Siohwa kak mwahngih audepen atail mohngiong.​—Seremaia 12:3; 17:10.

Karasepe, Sounkadehdehn Siohwa tohto kin namenek oh kin masak mi nan pokon oh sohte kin men kasalehda arail lamalam. Doadoahk en kalohk sang ihmw lel ihmw kin kak wia kahpwal laud ehu ong irail pwukat. Ahpw pwehki arail inengieng papah Koht oh sewese mehn mparail kan, re kin sukuhlki duwen ar pahn kohla rehn mehn mparail kan pwehn koasoiaiong irail Paipel. Re kin kak pehm me dahme re wiahda sohte itar oh met kin kak kahrehda irail en sohla peren. Mwein re pahn medewe me arail doadoahk en kalohk sohte katepe. Ahpw, Siohwa uhdahn kin ketin pereperen pwehki arail kin nannanti nan doadoahk en kalohk. Patehng met, irail sohte uhdahn ese iahd oh ia wasa me weren padahk mehlel pwukat pahn wosada ie oh kapwarehda wah.​—Eklesiasdes 11:6; Mark 12:41-44; 2 Korint 8:12.

Ekei Sounkadehde teikan kin kohwa soumwahu laud de likeilapala. En kaukaule towehda mihting kan nan Wasahn Kaudok kak wia mehkot apwal ong irail. Arail kin rongorong padahk ehu me pid duwen kalohk, kakete katamanda dahme re kin wia mahso oh dahme re kin men wia mendahki arail soumwahu oh mahla. Mwein re kin pehm me re sohte mwahu pwehki re solahr kak idawehn kaweid kan nin duwen me re mwahuki. Ahpw Siohwa kin ketin kesempwalki arail lelepek oh dadaur. Erein ar pahn lelepek, e sohte pahn ketin likidmeliehla arail doadoahk oh arail lelepek.​—Melkahka 18:25; 37:28.

“Ahneki Likilik”

Ni ahnsou me Sohn likeilapalahr, e wehwehkihda laud duwen limpoak lap en Koht. Tamataman me e ntingihedi mepwukat: “Koht lapalapasang kadeikpen loalatail, oh pein ih kin ketin mwahngih mehkoaros.” Patehng met, Sohn kangoange kitail en “ahneki likilik.” Ia wehwehn mahsen pwukat?

Ni lokaiahn Krihk, ehu dikseneri kawehwe me lepin lokaia wet “likilik” kin wehwehki “en doadoahngki ire kan me pahn kamwakid, en kahrehiong oh en powehdi de alehdi.” (Vine’s Expository Dictionary of Old and New Testament Words) Met kin wehwehki en kamehlelehiong pein kitail, en kamwakid atail mohngiong, oh kahrehiong en kamehlele me Siohwa ketin poakohng kitail. Ia duwen?

Fritz, me kitail koasoia duwe mwoweo, kin papah nin duwen elder men nan ehu mwomwohdisohn Sounkadehdehn Siohwa daulih sounpar 25 oh e diarada me wia pein eh onop kin kamehlelehiong pein ih sapwellimen Siohwa limpoak. Fritz nda: “I kin kaukaule onopki mwahu Paipel oh neitail sawaspen Paipel kan. Met kin sewese ie en dehr medemedewehte dahme wiawi mahs ahpw ien pil kilangla mwowe, kilikilang ahnsou mwahu me mi mwohtail. Ekei pak, I kin pwurehng tamanda dahme wiawi mahs, oh I kin pehm me Koht sohte kak ketin poakohng ie. Ahpw I diar me kaukaule onop kin kakehlaka ie, kalaudehla ei pwoson, oh sewese ie en toupahrek oh kolokolte ei peren.”

Mehlel me wadawad en Paipel oh doudouloale mwein sohte pahn wekidala irair me kitail mi loale. Ahpw e kak wekidala mwomwen atail kin kilangwohng atail irairo. Audehkihda loalatail Mahsen en Koht kin sewese kitail en ahneki sapwellimen Koht madamadau. Patehng met, onop kin kahrehiong kitail en kekeirda ni atail wehwehkihla sapwellimen Koht limpoak lap. Kitail kak ekisekis kamehlelehla me Siohwa sohte kin ketin kapwukoahkin kitail mwomwen atail tikida oh atail soumwahu de luwet akan. E mwahngih me katoutou kan me me tohto kin ahneki, mehnda ma kahpwal en pepehm de paliwar, pali laud en ahnsou, kaidehn kitail me kin kahrehda oh ni limpoak e kin kupwukupwure mepwukat.

A ia duwen Margarette me kitail koasoiahier mwoweo? Ni eh esehda duwen Siohwa, onop Paipel kin wia sawas laud ong ih. Duwehte Fritz, e anahne kapwungala eh madamadau ong pahpa men. Kapakap kin sewese Margarette en kakehlailihala eh kamehlele mehkan me e sukuhlki. Margarette nda: “Pwehki I kin pehm limpoak sang kompoakepahi keren kan ah kaidehn sang pahpa limpoak men, I kin kilangwohng Siohwa nin duwen kompoakepahi keren men. Ekisekis, I esehla en mweidohng Siohwa ei pepehm kan, ei peikasal, ei pwunod kan, oh ei kahpwal kan. I kin pwurepwurehng koasoiong Siohwa ni kapakap oh ni ahnsowohte I kin kihpene soahng kapw koaros me I kin sukuhlki duwen Siohwa duwehte mahlen ieu. Mwurin ahnsoukis, ei pepehm kan ong Siohwa lalaudla me kahrehda I solahr kin apwalki en kilangwohng ih nin duwen pahpa limpoak men.”

Saledeksang Kapwunod Koaros

Erein koasoandi suwed mering wet eh pahn mihmi, sohte me kak kasik me e pahn kak saledeksang kapwunod kan. Ong ekei Kristian akan, met wehwehki me pepehm en ahneki pwunod de peikasal pahn kak pwurehng pwarada oh kahrehda nsensuwed. Ahpw kitail kak kamehlele me Siohwa mwahngih kahrepen atail wiewia mwahu kan oh atail doadoahk laud nan sapwellime doadoahk. E sohte pahn ketin manokehla limpoak me kitail kasalehda ong mware.​—Ipru 6:10.

Pahnangin kaundahn Wehin Mesaia nan sampah kapw me kohkohdo, koaros me lelepek kan pahn kak kasik en saledeksang pahn kapwunod kan nan koasoandien Sehdan. Ia uwen kansenamwahu en met! Eri, kitail pil pahn kilang mehn kadehde laud teikan ong duwen sapwellimen Siohwa limpoak lap. Lao lel ahnsowo, kitail koaros kak likih me “Koht lapalapasang kadeikpen loalatail, oh pein ih kin ketin mwahngih mehkoaros.”​—1 Sohn 3:20.

[Nting tikitik me mi pah]

^ Ahd kan wekidekla.