Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Hyödytkö hyvistä esimerkeistä?

Hyödytkö hyvistä esimerkeistä?

Hyödytkö hyvistä esimerkeistä?

”TEISTÄ tuli esimerkki kaikille Makedonian ja Akhaian uskoville.” Apostoli Paavali kirjoitti nämä sanat Tessalonikan uskollisille kristityille. He olivat todella kiitettävä esimerkki uskonveljilleen. Toisaalta tessalonikalaiset itsekin noudattivat esimerkkiä, jonka Paavali tovereineen oli antanut. Paavali sanoi: ”Se hyvä uutinen, jota saarnaamme, ei ilmaantunut keskuuteenne yksistään puheessa, vaan myös voimassa ja pyhässä hengessä ja lujin vakaumuksin, niin kuin tiedätte millaisia ihmisiä meistä tuli teille teidän takianne, ja teistä tuli meidän – – jäljittelijöitä.” (1. Tessalonikalaisille 1:5–7.)

Paavali ei siis pelkästään pitänyt saarnoja. Hänen koko elämänsä oli esimerkki uskosta, kestävyydestä ja uhrautuvuudesta. Paavalilla ja hänen tovereillaan olikin tessalonikalaisten elämään niin voimakas vaikutus, että he ottivat totuuden vastaan ”suuressa ahdistuksessa”. Toki muillakin kuin Paavalilla ja hänen työtovereillaan oli myönteinen vaikutus näihin uskoviin. Myös muiden ahdistusta kärsivien esimerkki oli rohkaiseva. Paavali kirjoitti tessalonikalaisille: ”Teistä, veljet, tuli niiden Jumalan seurakuntien jäljittelijöitä, jotka ovat Juudeassa Kristuksen Jeesuksen yhteydessä, koska tekin aloitte kärsiä omilta maanmiehiltänne samaa kuin hekin saavat kärsiä juutalaisilta.” (1. Tessalonikalaisille 2:14.)

Kristus Jeesus – huomattavin esimerkki

Vaikka Paavalin oma toiminta oli jäljittelemisen arvoista, hän kiinnitti huomion Jeesukseen Kristukseen tärkeimpänä esimerkkinä, jota kristittyjen pitäisi noudattaa (1. Tessalonikalaisille 1:6). Kristus oli ja on huomattavin Esimerkkimme. Apostoli Pietari kirjoitti: ”Tähän vaellukseenhan teidät kutsuttiin, koska Kristuskin kärsi teidän puolestanne ja jätti teille mallin seurataksenne tarkoin hänen askeleitaan.” (1. Pietarin kirje 2:21.)

Jeesuksen elämä ihmisenä kuitenkin päättyi lähes 2000 vuotta sitten. Nyt hän ”asuu luoksepääsemättömässä valossa” kuolemattomana henkiluomuksena. Sellaisena ”kukaan ihmisistä ei ole nähnyt eikä voi nähdä” häntä. (1. Timoteukselle 6:16.) Kuinka sitten voimme jäljitellä häntä? Yksi keino on tutkia neljää Raamatun kertomusta Jeesuksen elämästä. Evankeliumit antavat syvällistä tietoa hänen persoonallisuudestaan, elämäntavastaan ja ”asenteestaan” (Filippiläisille 2:5–8). Lisää tietoa saa tutkimalla huolellisesti kirjan Suurin ihminen joka koskaan on elänyt, sillä siinä kerrotaan Jeesuksen elämän tapahtumista erittäin yksityiskohtaisesti ja aikajärjestyksessä. *

Jeesuksen uhrautuva esimerkki vaikutti voimakkaasti apostoli Paavaliin. Hän sanoi korinttilaiskristityille: ”Minä puolestani olen erittäin mielelläni kuluttava, mitä minulla on, ja tuleva täydelleen kulutetuksi teidän sielujenne hyväksi.” (2. Korinttilaisille 12:15.) Juuri samanlainen asenne kuin Kristuksella! Hänen täydellisen esimerkkinsä tarkastelun pitäisi saada meidätkin jäljittelemään häntä omassa elämässämme.

Jeesus opetti muun muassa, että meidän tulisi luottaa Jumalan lupaukseen huolehtia meistä aineellisesti. Mutta hän teki enemmänkin. Hän osoitti tällaista uskoa ja luottamusta Jehovaan päivittäin. Hän sanoi: ”Ketuilla on kolot ja taivaan linnuilla lepopaikat, mutta Ihmisen Pojalla ei ole, mihin päänsä kallistaisi.” (Matteus 6:25; 8:20.) Hallitsevatko sinun ajatuksiasi ja toimiasi aineellisuuteen liittyvät asiat? Vai osoittaako elämäsi, että etsit ensin Valtakuntaa? Suhtaudutko Jehovan palvelukseen samoin kuin Esimerkkimme, Jeesus? Raamattu osoittaa, että Jeesus ei vain saarnannut innosta vaan myös ilmaisi palavaa intoa monissa tilanteissa (Johannes 2:14–17). Hän antoi lisäksi mahtavan esimerkin rakkaudesta. Hänhän uhrasi oman elämänsä opetuslastensa puolesta! (Johannes 15:13.) Jäljitteletkö sinä Jeesusta osoittamalla rakkautta kristittyjä veljiäsi kohtaan? Vai annatko joidenkuiden epätäydellisyyksien estää sinua rakastamasta heitä?

Me epäonnistumme monesti yrittäessämme jäljitellä Kristuksen esimerkkiä. Mutta varmasti ponnistelumme ’Herran Jeesuksen Kristuksen yllemme pukemiseksi’ miellyttävät Jehovaa (Roomalaisille 13:14).

”Laumalle esimerkeiksi”

Onko seurakunnassa nykyään niitä, jotka voivat olla esimerkkeinämme? On varmasti! Vastuullisiin asemiin nimitettyjen veljien täytyy erityisesti olla sellaisia. Paavali sanoi Titukselle, joka palveli Kreetan seurakuntia ja nimitti valvojia, että jokaisen nimitetyn vanhimman täytyy olla ”vapaa syytöksestä” (Titukselle 1:5, 6). Apostoli Pietari neuvoi samalla tavoin ”vanhimpia” tulemaan ”laumalle esimerkeiksi” (1. Pietarin kirje 5:1–3). Entä avustavat palvelijat? Heidänkin tulee samalla tavoin olla ”miehiä, jotka palvelevat hyvin” (1. Timoteukselle 3:13).

Olisi tietenkin epärealistista odottaa, että jokainen vanhin tai avustava palvelija olisi huomattavan taitava jokaisessa kristillisen palveluksen piirteessä. Paavali sanoi roomalaiskristityille: ”Meillä – – on lahjoja, jotka ovat erilaisia meille annetun ansaitsemattoman hyvyyden mukaan.” (Roomalaisille 12:6.) Eri veljet ovat eteviä eri aloilla. Ei ole järkevää odottaa, että vanhimmat toimisivat ja puhuisivat täydellisesti. ”Me kaikki kompastumme monta kertaa”, sanotaan Raamatussa Jaakobin kirjeen 3:2:ssa. ”Jos joku ei kompastu sanassa, niin hän on täydellinen mies ja kykenee pitämään kurissa myös koko ruumiinsa.” Epätäydellisyyksistään huolimatta vanhimmat voivat kuitenkin Timoteuksen tavoin tulla ”uskollisten esimerkiksi puhumisessa, käytöksessä, rakkaudessa, uskossa, siveellisessä puhtaudessa” (1. Timoteukselle 4:12). Kun vanhimmat toimivat näin, laumaan kuuluvat soveltavat alttiisti Heprealaiskirjeen 13:7:n neuvoa: ”Muistakaa niitä, jotka ottavat johdon teidän keskuudessanne, – – ja tarkastellessanne, millaiseksi heidän käytöksensä osoittautuu, jäljitelkää heidän uskoaan.”

Muita nykyajan esimerkkejä

Muutaman viime vuosikymmenen aikana lukemattomat muut ovat antaneet hienon esimerkin. Ajattele vain niitä tuhansia uhrautuvia lähetystyöntekijöitä, jotka ovat ’jättäneet talot tai veljet tai sisaret tai isän tai äidin tai lapset tai pellot’ täyttääkseen kristillisen lähetyskäskyn ulkomaisilla kentillä (Matteus 19:29). Ajattele myös matkavalvojia ja heidän vaimojaan sekä miehiä ja naisia, jotka työskentelevät vapaaehtoisesti Vartiotorni-seuran toimistoissa, samoin kuin seurakunnissa palvelevia tienraivaajia. Voivatko tällaiset esimerkit kannustaa muita? Muuan Aasiassa asuva kristitty evankelista muistelee lähetystyöntekijää, joka valmistui Vartiotornin raamattukoulu Gileadin kahdeksannelta kurssilta. Hän sanoi, että tämä uskollinen veli ”oli halukas uhmaamaan sääskiparvia ja rasittavaa kosteutta. – – Vielä vaikuttavampaa oli se, että hän pystyi esittämään asiansa sekä kiinaksi että malaijiksi, vaikka hän oli englantilainen.” Millainen vaikutus tällä erinomaisella esimerkillä oli? Veli sanoi: ”Hänen rauhallisuutensa ja luottavaisuutensa innostivat minua siten, että halusin tulla aikuisena lähetystyöntekijäksi.” Ei ihme, että tästä veljestä tosiaan tuli lähetystyöntekijä.

Vartiotornin julkaisujen hakemistossa on pitkä luettelo elämäkerroista, jotka ovat ilmestyneet Vartiotorni- ja Herätkää!-lehdissä. Nämä kirjoitukset kertovat ihmisistä, jotka ovat hylänneet maallisen uran ja tavoitteet, voittaneet heikkouksia, tehneet suuria muutoksia persoonallisuudessaan, säilyttäneet myönteisen asenteen vastoinkäymisissä ja osoittaneet uutteruutta, kestävyyttä, uskollisuutta, nöyryyttä ja uhrautuvuuden henkeä. Muuan lukija kirjoitti näistä kertomuksista: ”Toisten kokemuksien lukeminen tekee minusta nöyremmän ja kiitollisemman kristityn, ja ne ovat estäneet minua ajattelemasta itsestäni liikoja tai olemasta itsekäs.”

Älä liioin unohda oman seurakuntasi erinomaisia esimerkkejä: perheenpäitä, jotka väsymättä huolehtivat perheestään sekä aineellisesti että hengellisesti; sisaria – yksinhuoltajaäidit mukaan lukien – jotka kestävät lastenkasvatuksen tuomat paineet ja vieläpä osallistuvat aktiivisesti sananpalvelukseen; iäkkäitä ja sairaita, jotka jatkavat uskollisesti eteenpäin huolimatta lisääntyvästä heikkoudesta ja huononevasta terveydestä. Eivätkö tällaiset esimerkit tee meihin suuren vaikutuksen?

Maailmassa on tietysti yllin kyllin huonoja esimerkkejä (2. Timoteukselle 3:13). Ajattele kuitenkin kehotusta, jonka Paavali esitti Juudean kristityille. Tarkasteltuaan monien muinaisajan uskon miesten ja naisten esimerkillistä toimintaa apostoli Paavali kehotti: ”Niinpä siis, koska ympärillämme on näin suuri pilvi todistajia, – – juoskaamme kestävinä eteemme asetettu kilpajuoksu, samalla kun katsomme kiinteästi uskomme Pääedustajaan ja Täydellistäjään, Jeesukseen.” (Heprealaisille 12:1, 2.) Myös nykyajan kristittyjen ympärillä on ”suuri pilvi” hyviä esimerkkejä – sekä muinaisia että nykyisiä. Hyödytkö sinä todella niistä? Vastaus on myönteinen, jos olet päättänyt, ’ettet jäljittele sitä, mikä on pahaa, vaan sitä, mikä on hyvää’ (3. Johanneksen kirje 11).

[Alaviite]

^ kpl 6 Julkaissut Jehovan todistajat.

[Huomioteksti s. 20]

Olisi epärealistista odottaa, että jokainen vanhin tai avustava palvelija olisi huomattavan taitava jokaisessa kristillisen palveluksen piirteessä

[Kuvat s. 21]

Vanhinten on oltava ”laumalle esimerkkeinä”