Olenko tehnyt pyhästä hengestä oman auttajani?

TEOLOGEILLA, puhumattakaan ihmisistä yleensä, on moninaisia käsityksiä siitä, mikä Jumalan pyhä henki on. Tällainen epävarmuus on kuitenkin turhaa. Raamatussa selitetään selvästi, mikä pyhä henki on. Se ei ole persoona, kuten jotkut väittävät, vaan väkevästi vaikuttava voima, jota Jumala käyttää tahtonsa toteuttamiseen (Psalmit 104:30; Apostolien teot 2:33; 4:31; 2. Pietarin kirje 1:21).

Koska pyhä henki on hyvin kiinteästi mukana Jumalan tarkoitusten toteuttamisessa, meidän pitäisi haluta elämämme olevan sopusoinnussa sen kanssa. Meidän tulisi haluta, että se olisi oma auttajamme.

Miksi auttajaa tarvitaan?

Koska Jeesus tiesi lähtevänsä pois maan päältä, hän vakuutti opetuslapsilleen: ”Minä pyydän Isältä, ja hän antaa teille toisen auttajan olemaan kanssanne ikuisesti.” Ja jälleen: ”Minä sanon teille kuitenkin totuuden: teidän hyödyksenne minä menen pois. Sillä jos en mene pois, ei auttaja missään tapauksessa tule luoksenne, mutta jos menen, niin minä lähetän sen teille.” (Johannes 14:16, 17; 16:7.)

Jeesus antoi opetuslapsilleen tärkeän tehtävän, kun hän käski heitä: ”Menkää sen tähden ja tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä olen käskenyt teidän noudattaa.” (Matteus 28:19, 20.) Se ei olisi helppo työ, sillä sen tekijät kohtaisivat vastustusta (Matteus 10:22, 23).

Ulkopuolisen vastustuksen lisäksi seurakunnan sisäpuolellakin olisi jonkin verran hankausta. Paavali kirjoitti Rooman kristityille noin vuonna 56: ”Minä kehotan teitä, veljet, pitämään silmällä niitä, jotka aiheuttavat jakaumia ja antavat kompastumisen aiheita vastoin sitä opetusta, jonka te olette oppineet, ja karttamaan heitä.” (Roomalaisille 16:17, 18.) Tilanne pahenisi apostolien kuoltua. Paavali varoitti: ”Minä tiedän, että poismenoni jälkeen keskuuteenne tulee sortavia susia, jotka eivät kohtele laumaa hellästi, ja omasta keskuudestanne nousee miehiä, jotka puhuvat vääristeltyjä asioita vetääkseen opetuslapset mukaansa.” (Apostolien teot 20:29, 30.)

Näiden ongelmien voittamiseen tarvittiin Jumalan apua. Hän järjesti sitä Jeesuksen välityksellä. Jeesuksen ylösnousemuksen jälkeen vuoden 33 helluntaina noin 120 hänen seuraajaansa ”kaikki täyttyivät pyhällä hengellä” (Apostolien teot 1:15; 2:4).

Opetuslapset tajusivat, että tässä tilaisuudessa vuodatettu pyhä henki oli se apu, jonka Jeesus oli luvannut. Epäilemättä he ymmärsivät nyt paremmin sanat, joilla Jeesus oli kuvaillut sitä: ”Auttaja, pyhä henki, jonka Isä tulee lähettämään minun nimessäni, se opettaa teille kaikki ja palauttaa mieleenne kaiken, minkä minä olen teille sanonut.” (Johannes 14:26.) Hän sanoi sitä myös ’auttajaksi, totuuden hengeksi’ (Johannes 15:26).

Miten henki on auttaja?

Hengen piti toimia auttajana useilla tavoin. Jeesuksen lupauksen mukaan se ensinnäkin palauttaisi hänen opetuslastensa mieleen asiat, jotka hän oli kertonut heille. Jeesus ei tarkoittanut vain sitä, että se auttaisi heitä muistamaan sanoja. Hengen avulla heidän oli määrä ymmärtää hänen opetustensa syvempi merkitys  (Johannes 16:12–14). Lyhyesti sanottuna hänen opetuslastensa piti hengen ohjauksen ansiosta ymmärtää totuus paremmin. Apostoli Paavali kirjoitti myöhemmin: ”Jumala on paljastanut sen meille henkensä välityksellä, sillä henki tutkii kaiken, Jumalan syvätkin asiat.” (1. Korinttilaisille 2:10.) Jotta Jeesuksen voidellut seuraajat pystyisivät välittämään toisille täsmällistä tietoa, heidän oman ymmärryksensä piti olla lujalla pohjalla.

Toinen tapa liittyy rukouksiin. Jeesus opetti opetuslapsiaan rukoilemaan ja tekemään niin usein. Jos he olisivat joskus epävarmoja sen suhteen, mitä heidän pitäisi rukoilla, henki voisi puhua heidän puolestaan tai auttaa heitä. ”Samalla tavoin henki myös tulee heikkoutemme avuksi; sillä sitä, mitä meidän tulisi tarvitessamme rukoilla, emme tiedä, mutta henki itse puhuu meidän puolestamme lausumattomin huokauksin.” (Roomalaisille 8:26.)

Kolmanneksi hengen oli määrä auttaa Jeesuksen opetuslapsia totuuden julkisessa puolustamisessa. Jeesus varoitti heitä: ”He luovuttavat teitä paikallisiin oikeusistuimiin, ja he ruoskivat teitä synagogissaan. Viedäänpä teitä käskynhaltijoiden ja kuninkaidenkin eteen minun tähteni, todistukseksi heille ja kansakunnille. Mutta kun he luovuttavat teitä, älkää huolestuko siitä, miten tai mitä teidän tulee puhua, sillä se, mitä teidän tulee puhua, annetaan teille sillä hetkellä, sillä puhumassa ette ole vain te, vaan Isänne henki puhuu teidän kauttanne.” (Matteus 10:17–20.)

Lisäksi pyhä henki auttaisi tunnistamaan kristillisen seurakunnan ja kannustaisi sen jäseniä ratkaisemaan henkilökohtaiset asiat viisaasti. Tarkastellaanpa näitä kahta tämän aiheen piirrettä yksityiskohtaisemmin nähdäksemme, mitä merkitystä niillä on meille nykyään.

Toimii tuntomerkkinä

Juutalaiset palvelivat satoja vuosia Jumalan valittuna kansana Mooseksen lain alaisuudessa. Koska he hylkäsivät Jeesuksen, Messiaan, Jeesus ennusti, että pian heidät itsensä hylättäisiin: ”Ettekö ole koskaan lukeneet Raamatun kirjoituksista: ’Kivi, jonka rakentajat hylkäsivät, on tullut pääkulmakiveksi. Jehovalta tämä on tullut, ja se on ihmeellinen meidän silmissämme’? Tämän vuoksi minä sanon teille: Jumalan valtakunta otetaan teiltä pois ja annetaan kansakunnalle, joka tuottaa sen hedelmiä.” (Matteus 21:42, 43.) Kun kristillinen seurakunta perustettiin vuoden 33 helluntaina, Kristuksen seuraajista tuli ”kansakunta, joka tuottaa sen hedelmiä”. Siitä lähtien tämä seurakunta oli Jumalan viestintäkanava. Jotta ihmiset tajuaisivat, että Jumalan suosio oli siirtynyt sille, Hän antoi selvän tuntomerkin.

Helluntaina pyhä henki antoi opetuslapsille kyvyn puhua kielillä, joita he eivät olleet koskaan opetelleet, mikä hämmästytti katselijoita ja sai nämä kysymään: ”Kuinka me – – kuulemme kukin omaa kieltämme, johon olemme syntyneet?” (Apostolien teot 2:7, 8.) Opetuslasten kyky puhua tuntemattomilla kielillä ja ne ”monet ennusmerkit ja tunnusmerkit[, joita] alkoi tapahtua apostolien välityksellä”, saivat noin kolmetuhatta ihmistä tajuamaan, että Jumalan henki oli todellakin voima, joka toimii (Apostolien teot 2:41, 43).

Myös se, että Kristuksen opetuslapset tuottivat ”hengen hedelmää” – rakkautta, iloa, rauhaa, pitkämielisyyttä, huomaavaisuutta, hyvyyttä, uskoa, lempeyttä ja itsehillintää – tunnisti heidät selvästi Jumalan palvelijoiksi (Galatalaisille 5:22, 23). Todellisuudessa rakkaus oli tosi kristillisen seurakunnan huomattava tuntomerkki. Jeesus ennusti: ”Tästä kaikki tuntevat teidät minun opetuslapsikseni, jos teillä on rakkaus keskuudessanne.” (Johannes 13:34, 35.)

Varhaiskristillisen seurakunnan jäsenet hyväksyivät Jumalan pyhän hengen ohjauksen ja käyttivät hyväkseen sen kautta saatavaa apua. Nykyajan kristityt tajuavat, että Jumala ei tänä aikana herätä kuolleita eikä tee ihmeitä kuten ensimmäisellä vuosisadalla, ja he antavat Jumalan hengen hedelmän osoittaa heidän olevan Jeesuksen Kristuksen aitoja opetuslapsia (1. Korinttilaisille 13:8).

Auttaja henkilökohtaisissa ratkaisuissa

Raamattu on pyhän hengen tuote. Niinpä kun annamme Raamatun taivuttaa  mieltämme, on ikään kuin pyhä henki opettaisi meitä. (2. Timoteukselle 3:16, 17.) Se voi auttaa meitä tekemään viisaita ratkaisuja. Mutta annammeko sen ohjata meitä?

Mitä on sanottava ammatin tai työpaikan valitsemisesta? Pyhä henki auttaa meitä arvioimaan mahdollista työpaikkaa Jehovan kannalta. Ansiotyömme täytyy olla sopusoinnussa Raamatun periaatteiden kanssa, ja sen tulisi lisäksi mieluiten auttaa meitä saavuttamaan teokraattisia tavoitteita. Palkka tai työhön liittyvä huomattava asema ja arvovalta ovat tosiaankin vähemmän tärkeitä. Suurempi merkitys on sillä, saammeko työn avulla elämän välttämättömyydet ja jääkö meille riittävästi aikaa ja mahdollisuuksia täyttää kristilliset velvollisuutemme.

On normaalia ja sopivaa, että haluamme nauttia elämästä (Saarnaaja 2:24; 11:9). Tasapainoinen kristitty voi siis harrastaa jotain omaksi virkistyksekseen ja ilokseen. Hänen pitäisi kuitenkin valita rentoutumistapa, joka heijastaa hengen hedelmää, ei sellainen, joka keskittyy ”lihan tekoihin”. Paavali selittää: ”Lihan teot ovat ilmeiset, ja ne ovat haureus, epäpuhtaus, irstaus, epäjumalanpalvelus, spiritismin harjoittaminen, vihollisuudet, riita, mustasukkaisuus, vihanpuuskat, kinastelut, jakaumat, lahkot, kateus, juopottelu, mässäilyt ja muut näiden kaltaiset.” Meidän tulee myös varoa tulemasta ”itsekeskeisiksi, niin että herätämme kilpailuhenkeä toisissamme, kadehdimme toisiamme”. (Galatalaisille 5:16–26.)

Sama pätee ystävien valintaan. On viisasta valita heidät hengellisyyden, ei ulkonäön tai omaisuuden, perusteella. Daavid oli selvästikin Jumalan ystävä, sillä Jumala kuvaili häntä Hänen ’sydämensä mukaiseksi mieheksi’ (Apostolien teot 13:22). Jumala ei katsonut ulkonäköä, kun hän valitsi Daavidin Israelin kuninkaaksi. Tässä toteutui periaate: ”Ei Jumala näe niin kuin ihminen näkee: ihminenhän näkee sen, mikä näkyy silmille, mutta Jehova näkee, millainen sydän on.” (1. Samuelin kirja 16:7.)

Tuhannet ystävyyssuhteet ovat rakoilleet, koska ne ovat perustuneet ulkonäköön tai omaisuuteen. Epävarmaan rikkauteen perustuva ystävyys voi loppua äkisti (Sananlaskut 14:20). Jumalan henkeytetty sana neuvoo, että meidän tulee valita ystäviksemme niitä, jotka voivat auttaa meitä palvelemaan Jehovaa. Se kehottaa meitä keskittymään mieluummin antamiseen kuin saamiseen, koska antaminen tuottaa enemmän iloa (Apostolien teot 20:35). Aika ja kiintymys ovat arvokkaimpia asioita, mitä voimme antaa ystävillemme.

Kristitylle, joka etsii aviopuolisoa, Raamattu esittää henkeytetyn neuvon. Se voidaan ilmaista näin: ”Älä katso kasvoja äläkä vartaloa. Katso jalkoja.” Jalkoja? Niin, käytetäänkö niitä Jehovan antamassa hyvän uutisen saarnaamistyössä, ja ovatko ne siksi miellyttävät hänen silmissään? Onko niissä kenkinä totuuden sanoma ja rauhan hyvä uutinen? Raamatussa sanotaan: ”Kuinka miellyttävät ovatkaan vuorilla hyvän uutisen tuojan jalat, sen, joka julistaa rauhaa, joka tuo hyvää uutista jostakin paremmasta, joka julistaa pelastusta, joka sanoo Siionille: ’Sinun Jumalasi on tullut kuninkaaksi!’” (Jesaja 52:7; Efesolaisille 6:15.)

Koska elämme ”kriittisiä aikoja, joista on vaikea selviytyä”, me tarvitsemme apua Jumalan tahdon tekemisessä (2. Timoteukselle 3:1). Auttaja, Jumalan pyhä henki, tuki voimakkaasti kristittyjen työtä ensimmäisellä vuosisadalla ja auttoi heitä myös henkilökohtaisesti. Koska Jumalan sana on pyhän hengen tuote, sen uuttera tutkiminen on meillekin parhaimpia tapoja tehdä pyhästä hengestä oma auttajamme. Olemmeko tehneet siitä sellaisen?

 [Kokosivun kuva s. 23]