Kohokohtia 1. Mooseksen kirjasta (1. osa)
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia 1. Mooseksen kirjasta (1. osa)
ENSIMMÄINEN MOOSEKSEN KIRJA kertoo, miten kaikkeus syntyi, miten maa valmistettiin ihmistä varten ja miten ihminen alkoi asua siinä. Kirjan latinalainen nimi ”Genesis”, joka on peräisin kreikkalaisesta Septuagintasta, on siis sopiva, koska se merkitsee ’syntyä’ tai ’syntymistä’. Mooses kirjoitti tämän kirjan Siinain erämaassa ja sai sen valmiiksi mahdollisesti vuoteen 1513 eaa. mennessä.
1. Mooseksen kirja kertoo vedenpaisumusta edeltäneestä maailmasta ja siitä, mitä tapahtui vedenpaisumuksen jälkeen ja miten Jehova Jumala oli tekemisissä Abrahamin, Iisakin, Jaakobin ja Joosefin kanssa. Tässä kirjoituksessa tarkastellaan kohokohtia 1. Mooseksen kirjan 1:1–11:9:stä eli jaksosta, joka ulottuu suurin piirtein siihen aikaan saakka, jolloin Jehova alkoi olla tekemisissä patriarkka Abrahamin kanssa.
VEDENPAISUMUSTA EDELTÄNYT MAAILMA
1. Mooseksen kirjan ensimmäinen sana ”alussa” viittaa miljardien vuosien päähän menneisyyteen. Kuuden luomiseen käytetyn ”päivän” eli kuuden erityisten luomistekojen ajanjakson tapahtumat kuvaillaan sellaisena, miltä ne olisivat näyttäneet ihmisen silmissä, mikäli hän olisi ollut silloin tarkkailemassa tapahtumia maan päällä. Kuudennen päivän lopussa Jumala luo ihmisen. Vaikka paratiisi menetetäänkin pian ihmisen tottelemattomuuden vuoksi, Jehova ei jätä ihmiskuntaa vaille toivoa. Raamatun ensimmäinen profetia puhuu ”siemenestä”, joka tekee tyhjäksi synnin vaikutuksen ja murskaa Saatanan pään.
Seuraavien 1600 vuoden aikana Saatana onnistuu kääntämään kaikki ihmiset pois Jumalasta muutamaa uskollista, kuten Abelia, Hanokia ja Nooaa, lukuun ottamatta. Esimerkiksi Kain murhaa vanhurskaan veljensä Abelin. Jehovan nimeä ’ruvetaan huutamaan avuksi’ ilmeisesti häpäisevällä tavalla. Tuon ajan väkivaltaista ilmapiiriä kuvastaa se, että Lemek sepittää runon siitä, miten hän tappoi nuoren miehen muka itsepuolustukseksi. Olosuhteet huononevat, kun tottelemattomat Jumalan enkelipojat ottavat vaimoikseen naisia ja saavat jälkeläisikseen väkivaltaisia jättiläisiä, nefilejä. Uskollinen Nooa kuitenkin rakentaa arkin, varoittaa rohkeasti toisia lähestyvästä vedenpaisumuksesta ja pelastuu perheineen sen aiheuttamalta tuholta.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:16: Miten Jumala sai aikaan valon ensimmäisenä päivänä, jos valonlähteet tehtiin vasta neljäntenä päivänä? Heprealainen sana, joka on käännetty vastineella ”tehdä” 1. Mooseksen kirjan 1. luvun jakeessa 16, ei ole sama kuin sana ”luoda”, jota käytetään saman luvun jakeissa 1, 21 ja 27. ”Taivaat”, joihin valonlähteet sisältyivät, luotiin kauan ennen kuin ”ensimmäinen päivä” oli edes alkanut. Niiden valo ei kuitenkaan saavuttanut maan pintaa. ”Valoa tuli” ensimmäisenä päivänä, koska pilvikerrosten läpi pääsi hajavaloa, joka alkoi näkyä maan päällä. Päivä ja yö alkoivat näin vuorotella pyörivällä maapallolla. (1. Mooseksen kirja 1:1–3, 5.) Mutta tuon valon lähteitä ei vielä nähty maan päällä. Neljännen luomisjakson aikana tapahtui kuitenkin merkittävä muutos. Aurinko, kuu ja tähdet pantiin nyt ”paistamaan maan päälle” (1. Mooseksen kirja 1:17). Jumala ”ryhtyi tekemään” niitä siinä mielessä, että nyt ne voitiin nähdä maasta käsin.
3:8: Puhuiko Jehova Jumala Aadamille suoraan? Raamatusta käy selville, että kun Jumala puhui ihmisille, se tapahtui usein enkelin välityksellä (1. Mooseksen kirja 16:7–11; 18:1–3, 22–26; 19:1; Tuomarit 2:1–4; 6:11–16, 22; 13:15–22). Jumalan pääasiallinen edustaja oli hänen ainosyntyinen Poikansa, jota sanottiin ”Sanaksi” (Johannes 1:1). Jumala puhui Aadamille ja Eevalle varsin todennäköisesti tämän ”Sanan” välityksellä (1. Mooseksen kirja 1:26–28; 2:16; 3:8–13).
3:17: Millä tavoin maa kirottiin ja kuinka pitkäksi aikaa? Maalle lausuttu kirous merkitsi sitä, että sen viljeleminen olisi sen jälkeen hyvin vaikeaa. Aadamin jälkeläiset tiesivät niin tuskallisen tarkasti, millainen oli kirottu, orjantappuroita ja ohdakkeita kasvava maa, että Nooan isä Lemek puhui ”kättemme vaivasta, joka johtuu Jehovan kiroamasta maasta” (1. Mooseksen kirja 5:29). Vedenpaisumuksen jälkeen Jehova siunasi Nooan ja hänen poikansa ja sanoi tarkoituksensa olevan, että he täyttäisivät maan (1. Mooseksen kirja 9:1). Nähtävästi Jumala kumosi maata koskevan kirouksensa (1. Mooseksen kirja 13:10).
4:15: Miten Jehova ”asetti Kainia varten merkin”? Raamatussa ei sanota, että merkki olisi jollain tavoin pantu Kainiin itseensä. Tuo merkki oli todennäköisesti juhlallinen säädös, jonka toiset tunsivat ja jota he noudattivat ja jonka tarkoitus oli estää se, että hänet olisi surmattu kostoksi.
4:17: Mistä Kain sai vaimonsa? Aadamille ”syntyi poikia ja tyttäriä” (1. Mooseksen kirja 5:4). Niinpä Kain otti vaimokseen jonkun sisaristaan tai kenties jonkun sisarustensa tyttäristä. Myöhemmin Jumalan israelilaisille antama Laki kielsi lihallisen veljen ja sisaren välisen avioliiton (3. Mooseksen kirja 18:9).
5:24: Millä tavoin Jumala ’otti Hanokin pois’? Hanok oli ilmeisesti kuolemanvaarassa, mutta Jumala ei antanut hänen kärsiä vihollistensa käsissä. Hanok ”siirrettiin – – pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa”, kirjoitti apostoli Paavali (Heprealaisille 11:5). Tämä ei tarkoita sitä, että Jumala olisi ottanut hänet taivaaseen, missä hän olisi jatkanut elämäänsä, sillä Jeesus oli ensimmäinen, joka nousi taivaaseen (Johannes 3:13; Heprealaisille 6:19, 20). Se että Hanok ”siirrettiin – – pois, niin ettei hän näkisi kuolemaa”, voi tarkoittaa sitä, että Jumala vaivutti hänet profeetoille ominaiseen hurmostilaan ja päätti sitten hänen elämänsä hänen ollessaan tuossa tilassa. Näin ollen Hanok ei kärsinyt eli ’ei nähnyt kuolemaa’ vihollistensa käsissä.
6:6: Missä mielessä voidaan sanoa, että Jehova ”tunsi mielipahaa” siitä, että hän oli tehnyt ihmisen? Heprealainen sana, joka on käännetty sanoilla ”tunsi mielipahaa”, viittaa tässä asenteen tai tarkoituksen muutokseen. Jehova on täydellinen, eikä hän siksi erehtynyt luodessaan ihmisen. Hänen asenteensa vedenpaisumusta edeltänyttä jumalatonta sukupolvea kohtaan kuitenkin muuttui. Hän ei enää ajatellut olevansa ihmisten Luoja, vaan hänestä tuli heidän tuhoojansa, koska heidän pahuutensa herätti hänen suuttumuksensa. Se että hän säilytti elossa joitakin ihmisiä, osoittaa, että hän tunsi mielipahaa vain niiden vuoksi, joista oli tullut pahoja (2. Pietarin kirje 2:5, 9).
7:2: Mihin jako puhtaisiin ja epäpuhtaisiin eläimiin perustui? Jako perustui ilmeisesti siihen, mitä eläimiä voitiin uhrata palvonnan yhteydessä, eikä siihen, mitä eläimiä voitiin syödä ja mitä ei. Liha ei kuulunut ihmisen ruokavalioon ennen vedenpaisumusta. Vasta Mooseksen laissa määriteltiin, mikä oli ”puhdasta” tai ”epäpuhdasta” ruoaksi, ja nuo rajoitukset lakkasivat olemasta voimassa sen jälkeen kun Laki poistettiin (Apostolien teot 10:9–16; Efesolaisille 2:15). Nooa nähtävästi tiesi, mikä oli sopivaa uhrattavaksi Jehovan palvonnassa. Heti kun hän oli tullut ulos arkista, hän ”rakensi alttarin Jehovalle ja otti kaikkia puhtaita eläimiä ja kaikkia puhtaita lentäviä luomuksia ja uhrasi polttouhreja alttarilla” (1. Mooseksen kirja 8:20).
7:11: Mistä maailmanlaajuisen vedenpaisumuksen vedet tulivat? Toisena luomisjaksona eli ”päivänä”, jolloin ”laajuus” eli maan ilmakehä muodostettiin, vettä oli ”laajuuden alapuolella” ja ”laajuuden yläpuolella” (1. Mooseksen kirja 1:6, 7). ”Alapuolella” olevat vedet olivat jo maan päällä. ”Yläpuolella” olevat vedet olivat suunnattomia vesihöyrymääriä, jotka olivat maan yläpuolella ja muodostivat ”laajan vesisyvyyden”. Nämä vedet putosivat maan päälle Nooan päivinä.
Opetuksia meille
1:26: Koska ihmiset on luotu Jumalan kuvaksi, heillä on kyky heijastaa jumalisia ominaisuuksia. Meidän tulee varmastikin pyrkiä kehittämään sellaisia ominaisuuksia kuin rakkautta, armoa, huomaavaisuutta, hyvyyttä ja kärsivällisyyttä, jotka heijastavat Tekijämme persoonallisuutta.
2:22–24: Avioliitto on Jumalan järjestely. Avioside on pysyvä ja pyhä, ja aviomies on perheen pää.
3:1–5, 16–23: Onnellisuutemme riippuu siitä, että tunnustamme Jehovan suvereeniuden omassa elämässämme.
3:18, 19; 5:5; 6:7; 7:23: Jehovan sana toteutuu aina.
4:3–7: Abelin uhri miellytti Jehovaa, koska hän oli vanhurskas uskon mies (Heprealaisille 11:4). Kainilta taas puuttui uskoa, kuten hänen toimintansa osoitti. Hänen tekonsa olivat pahat, ja niille olivat tunnusomaisia mustasukkaisuus ja viha ja niihin sisältyi myös murha. (1. Johanneksen kirje 3:12.) Lisäksi hän todennäköisesti ajatteli vain pinnallisesti uhrilahjaansa ja esitti sen ainoastaan muodon vuoksi. Eikö Jehovalle antamiemme ylistysuhrien tulisikin olla kokosydämisiä ja eikö niihin tulisi liittyä oikea asenne ja sovelias käytös?
6:22: Vaikka arkin rakentaminen kesti monia vuosia, Nooa teki juuri niin kuin Jumala oli käskenyt. Nooa ja hänen perheensä varjeltiin sen vuoksi elossa vedenpaisumuksesta. Jehova puhuu meille kirjoitetun Sanansa välityksellä ja antaa meille ohjausta järjestönsä kautta. Meidän kannattaa kuunnella ja totella.
7:21–24: Jehova ei tuhoa vanhurskaita jumalattomien mukana.
IHMISKUNTA ASTUU UUTEEN AIKAKAUTEEN
Vedenpaisumusta edeltäneen maailman mentyä ihmiskunta astuu uuteen aikakauteen. Ihmisille annetaan lupa syödä lihaa, mutta heitä käsketään karttamaan verta. Jehova valtuuttaa langettamaan kuolemanrangaistuksen murhasta ja tekee sateenkaariliiton takeeksi siitä, ettei hän koskaan aiheuta uutta vedenpaisumusta. Nooan kolmesta pojasta tulee koko ihmiskunnan kantaisiä, mutta hänen pojanpojanpojastaan Nimrodista tulee ”mahtava metsästäjä Jehovaa vastustamaan”. Sen sijaan että ihmiset levittäytyisivät eri puolille maata asuttaakseen sen, he päättävät rakentaa Babel-nimisen kaupungin ja tornin tehdäkseen itselleen kuuluisan nimen. Heidän hankkeensa raukeavat, kun Jehova sekoittaa heidän kielensä ja hajottaa heidät kautta maan.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
8:11: Jos vedenpaisumus tuhosi puut, mistä kyyhkynen sai oliivipuun lehden? Mahdollisuuksia on kaksi. Oliivipuu on varsin sitkeä, ja se on siksi saattanut pysyä elossa veden alla joitakin kuukausia vedenpaisumuksen aikana. Tulvavesien laskettua veden alla ollut oliivipuu oli jälleen kuivalla maalla ja siihen saattoi kasvaa lehtiä. Oliivipuun lehti, jonka kyyhkynen toi Nooalle, saattoi myös olla peräisin melko nuoresta, vedenpaisumuksen vesien alenemisen jälkeen kehittyneestä versosta.
9:20–25: Miksi Nooa kirosi Kanaanin? Kanaan syyllistyi hyvin todennäköisesti jonkinlaiseen luonnottomuuteen isoisänsä Nooan suhteen. Vaikka Kanaanin isä Haam näki sen, hän ei puuttunut siihen vaan ilmeisesti levitti tietoa tapahtuneesta. Nooan toiset kaksi poikaa, Seem ja Jafet, kuitenkin ryhtyivät toimiin peittääkseen isänsä. Siksi heitä siunattiin, mutta Kanaan kirottiin, ja Haam sai kärsiä häpeästä, joka hänen jälkeläisiään kohtasi.
10:25: Miten maa ”jakautui” Pelegin päivinä? Peleg eli vuosina 2269–2030 eaa. Juuri ”hänen päivinään” Jehova aiheutti suuren jakautumisen sekoittamalla Babelin rakentajien kielen ja hajottamalla heidät yli koko maan pinnan (1. Mooseksen kirja 11:9). Niin ”maa [tai maan väestö] jakautui” Pelegin päivinä.
Opetuksia meille
9:1; 11:9: Mikään ihmisten suunnitelma tai hanke ei voi tehdä tyhjäksi Jehovan tarkoitusta.
10:1–32: Ne kaksi sukuluetteloa, jotka ovat Raamatussa ennen vedenpaisumuskertomusta ja sen jälkeen – luvuissa 5 ja 10 – liittävät koko ihmiskunnan ensimmäiseen ihmiseen Aadamiin Nooan kolmen pojan kautta. Seemin jälkeläisiä ovat assyrialaiset, kaldealaiset, heprealaiset, syyrialaiset ja jotkin arabiheimot. Etiopialaiset, egyptiläiset, kanaanilaiset ja jotkin afrikkalaiset ja arabiheimot polveutuvat Haamista. Indoeurooppalaiset ovat Jafetin jälkeläisiä. Kaikki ihmiset ovat sukua toisilleen, ja kaikki syntyvät yhdenvertaisina Jumalan edessä (Apostolien teot 17:26). Tämän totuuden tulisi vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme toisiin ja miten kohtelemme heitä.
Jumalan sana voi uhkua voimaa
1. Mooseksen kirjan alkuosa sisältää ainoan täsmällisen kertomuksen ihmisen varhaishistoriasta. Näillä sivuilla tarkastelimme lähemmin sitä, mikä oli Jumalan tarkoitus, kun hän loi ihmisen asumaan maan päälle. On rohkaisevaa nähdä, etteivät mitkään ihmisten toimet, kuten Nimrodin hanke, voi estää sen täyttymistä.
Kun valmistaudut teokraattisen palveluskoulun viikoittaiseen raamatunlukuosuuteen, tarkastele aineistoa jaksosta ”Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin”. Tällä tavalla voit oppia ymmärtämään joitakin vaikeita raamatunkohtia. ”Opetuksia meille” otsikon alla oleva aineisto osoittaa, miten viikoittainen raamatunluku voi hyödyttää meitä. Sitä voidaan käyttää tarpeen tullen myös palveluskokouksessa, kun käsitellään paikallisia tarpeita. Jehovan sana on todella elävä, ja siitä voi uhkua elämäämme voimaa (Heprealaisille 4:12).