Skip to content

Pergunta husi lee-naʼin

Pergunta husi lee-naʼin

Pergunta husi lee-naʼin

Testemuña ba Jeová simu frasaun ruma husi raan ka lae?

Informasaun tuirmai mak atu hanesan ho informasaun husi Menara Pengawal, 15 Juñu 2000.

Resposta importante mak Testemuña ba Jeová la simu raan. Ami fiar katak Maromak nia ukun-fuan kona-ba raan la troka. Ohin loron, raan bele haketak ba komponente haat no komponente sira-neʼe mós bele haketak tan ba parte kiʼik barak, naran frasaun raan. Entaun ema Kristaun ida-idak tenke deside rasik kona-ba simu ka la simu frasaun raan. Buat neʼebé importante liu mak atu halo tuir Bíblia nia matadalan no halo Maromak kontente, laʼós deʼit tanba hanoin kona-ba benefísiu no risku husi tratamentu médiku ruma.

Bíblia nia hanorin kona-ba raan mak klaru. Mai ita koʼalia kona-ba pontu balu neʼebé bele ajuda ita halo desizaun kona-ba frasaun raan.

Maromak Jeová hatete ba Noé katak ema tenke haree raan nuʼudar buat neʼebé espesiál. (Génesis 9:3, 4) Depois neʼe, Maromak nia ukun-fuan ba ema Izraél mós hatudu katak raan mak sagradu: “Se ema ida husi umakain Izraél ka ema estranjeiru ida . . . han raan husi kriatura ruma, haʼu sei la simu ema neʼe tanba nia han raan.” Se ema Izraél ida kontra Maromak nia ukun-fuan, neʼe bele fó influénsia la diʼak ba ema seluk, tan neʼe Maromak hatete: “Haʼu sei oho nia husi povu nia leet.” (Levítico 17:10) Tinan barak liutiha, apóstolu sira no katuas sira halaʼo enkontru iha Jeruzalein, sira fó sai katak ema Kristaun tenke ‘hasees an husi raan’. Mandamentu atu hasees an husi raan mak importante hanesan hasees an husi sala seksuál no adora estátua.​—Apóstolu 15:28, 29.

Iha tempu neʼebá, ‘hasees an husi raan’ katak sá? Ema Kristaun la han no la hemu raan, no sira mós la han naʼan neʼebé iha raan. Sira mós la han hahán neʼebé ema aumenta raan, hanesan xourisu neʼebé iha raan. Ema Kristaun neʼebé han raan iha dalan sira-neʼe kontra Maromak nia ukun-fuan.​—1 Samuel 14:32, 33.

Ema barak neʼebé moris iha tempu neʼebá hanoin katak la sala atu han ka hemu raan. Ita hatene ida-neʼe husi hakerek-naʼin ida naran Tertuliano neʼebé moris maizumenus tinan 200 depois Kristu. Nia hakerek katak ema balu iha Roma halo metin aliansa hodi hemu raan. Nia mós fó sai katak ema hemu raan husi ema neʼebé mate iha estádiu Roma nian atu halo tratamentu ba moras bibi-maten, tanba ema hanoin katak neʼe sei kura moras neʼe.

Ema Kristaun labele halo tuir toman sira-neʼe. Ema Roma uza hahán neʼebé iha raan atu koko ema Kristaun nia laran-metin. Tertuliano hakerek katak ema Kristaun la han animál nia raan, tan neʼe la iha razaun atu hanoin katak sira sei hemu ema nia raan.

Ohin loron, ema barak hanoin katak la sala atu simu ka uza raan nuʼudar tratamentu médiku se doutór rekomenda ida-neʼe. Testemuña ba Jeová hakarak kontinua moris, maibé iha tempu hanesan sira mós hakarak halo tuir Jeová nia ukun-fuan kona-ba raan. Entaun oinsá ita bele halo tuir Maromak nia ukun-fuan kona-ba raan?

Depois Funu Mundiál Segundu, doutór sira komesa halo transfuzaun raan barak liután, maibé Testemuña ba Jeová komprende katak ida-neʼe kontra Maromak nia ukun-fuan, no sira nafatin fiar nuneʼe toʼo ohin loron. Maibé iha mudansa barak iha área medisina no agora iha dalan foun oioin atu halo transfuzaun raan. Ohin loron, transfuzaun raan barak la uza raan tomak, maibé komponente ida husi raan: (1) glóbulu mean; (2) glóbulu mutin; (3) plaketa; no (4) plazma (serum). Depende ba pasiente nia kondisaun, doutór bele rekomenda atu fó glóbulu mean, glóbulu mutin, plaketa ka plazma. Tanba raan fahe ba komponente oioin, neʼe ajuda doutór atu fahe raan ba pasiente barak liu. Testemuña ba Jeová fiar katak simu raan tomak ka komponente prinsipál ida husi raan kontra Maromak nia ukun-fuan. No tanba Testemuña ba Jeová la simu transfuzaun raan, neʼe proteje sira husi moras oioin hanesan epatite no AIDS neʼebé daʼet liuhusi ema nia raan.

Maibé komponente sira-neʼe mós bele haketak tan ba frasaun raan. Oinsá doutór sira uza frasaun raan no saida mak bele ajuda ema Kristaun atu deside kona-ba simu ka la simu ida-neʼe?

Raan fahe ba parte oioin. Porezemplu, porsentu 90 husi plazma mak bee, maibé plazma mós iha ormona, enzima no buat seluk tan. Plazma mós iha proteína ida naran albumina, proteína seluk neʼebé bele hapara raan suli no mós proteína neʼebé ajuda ita-nia isin luta moras. Doutór sira bele haketak no uza proteína barak husi plazma. Porezemplu, proteína ida husi plazma bele uza atu kontrola raan neʼebé suli bainhira ema hetan kanek. Ka doutór sira bele haketak no uza proteína husi plazma atu ajuda ema ida luta moras ruma. Iha mós proteína seluk tan neʼebé doutór sira bele uza, maibé ezemplu sira iha parágrafu neʼe hatudu katak doutór sira bele duni uza frasaun kiʼik husi plazma. *

Raan nia komponente prinsipál seluk tan (glóbulu mean, glóbulu mutin no plaketa) mós bele haketak tan ba parte kiʼik. Porezemplu, frasaun sira husi glóbulu mutin bele uza atu halo tratamentu ba infesaun balu no kankru balu. Frasaun sira husi plaketa bele uza atu kura kanek. No iha mós ai-moruk oioin neʼebé ema halo husi raan nia frasaun. Tratamentu ka ai-moruk sira-neʼe laʼós transfuzaun raan, maibé neʼe halo husi frasaun raan. Se nuneʼe, ema Kristaun ida bele simu frasaun raan iha tratamentu médiku ka lae? Neʼe mak ema ida-idak nia desizaun. Bíblia la fó sai ho espesífiku kona-ba buat sira-neʼe, tan neʼe ema Kristaun tenke halo desizaun bazeia ba ninia konxiénsia rasik.

Ema Kristaun balu lakohi simu tratamentu hotu neʼebé mai husi raan, maski neʼe mak frasaun raan neʼebé uza atu luta moras ruma. Neʼe mak dalan neʼebé sira komprende Maromak nia mandamentu atu hasees an husi raan. Sira hanoin hanesan neʼe tanba Maromak nia ukun-fuan haruka ema Izraél atu fakar animál nia raan ba rai. (Deuteronómio 12:22-24) Oinsá eskritura neʼe liga ho frasaun raan? Tanba atu halo ai-moruk neʼebé uza atu kura moras ka ai-moruk seluk, ema presiza halibur ema nia raan no halo prosesu oioin ba raan neʼe. Tan neʼe, ema Kristaun balu lakohi simu ai-moruk sira-neʼe, hanesan sira mós lakohi simu transfuzaun raan husi raan tomak ka raan nia komponente prinsipál haat. Ita presiza respeitu sira-nia desizaun.

Ema Kristaun seluk tan halo desizaun seluk. Sira lakohi simu transfuzaun raan husi raan tomak, glóbulu mean, glóbulu mutin, plaketa ka plazma. Maibé karik sira simu frasaun raan husi raan nia komponente prinsipál haat. No ema Kristaun ida-idak mós halo desizaun neʼebé la hanesan kona-ba frasaun raan. Porezemplu, karik ema Kristaun ida simu ai-moruk neʼebé halo husi frasaun sira husi plazma, maibé nia lakohi simu ai-moruk neʼebé halo husi frasaun sira husi glóbulu mean ka glóbulu mutin. Entaun tanbasá ema Kristaun balu hanoin katak sira bele simu frasaun raan?

“Pertanyaan Pembaca” neʼebé fó sai iha Menara Pengawal 1 Juñu 1990 hatete katak frasaun sira husi inan nia plazma sei transfere ba bebé nia raan iha inan nia knotak, no neʼe proteje bebé husi moras. No mós kuandu glóbulu mean husi bebé neʼebé iha knotak laran sai tuan, frasaun husi glóbulu mean sei transfere ba inan no ninia isin sei hasai ida-neʼe. Ema Kristaun balu hanoin katak tanba frasaun raan bele transfere husi ema ida ba ema seluk, neʼe katak sira bele simu frasaun raan neʼebé halo husi raan nia plazma ka sélula.

Ema Kristaun ida-idak halo desizaun neʼebé la hanesan kona-ba simu frasaun raan, entaun neʼe katak desizaun neʼe la importante ka lae? Lae, desizaun neʼe importante tebes. Maibé iha buat ida neʼebé klaru tebes. Informasaun neʼe hatudu katak Testemuña ba Jeová la simu raan tomak ka raan nia komponente prinsipál haat. Bíblia haruka ema Kristaun atu ‘hasees an husi buat sira neʼebé hasaʼe ona ba estátua, husi raan no husi sala seksuál’. (Apóstolu 15:29) Maibé kona-ba frasaun raan husi raan nia komponente prinsipál haat, ema Kristaun ida-idak presiza hanoin didiʼak, halo orasaun ba Jeová no halo desizaun rasik kona-ba neʼe.

Ohin loron, ema barak prontu atu simu tratamentu médiku naran deʼit neʼebé bele ajuda sira, maski neʼe iha risku hanesan ho tratamentu médiku neʼebé uza raan. Maibé ema Kristaun hatene katak iha buat neʼebé importante liu fali sira-nia saúde. Testemuña ba Jeová hakarak simu tratamentu médiku neʼebé diʼak, no sira mós tetu didiʼak antes simu ka la simu tratamentu ruma. Maibé kona-ba ai-moruk neʼebé halo husi raan, sira hanoin didiʼak kona-ba buat neʼebé Maromak hatete no mós kona-ba sira-nia relasaun diʼak ho Maromak.​—Salmo 36:9.

Ita iha konfiansa hanesan ho ema neʼebé hakerek Salmo ida no hatete: “Maromak Jeová mak ami-nia loro-matan no ami-nia eskudu; nia mak hatudu laran-diʼak no fó glória. Jeová sei la hanetik buat diʼak ida ba sira neʼebé laʼo ho laran-metin. Oh Jeová . . . , ksolok ba ema neʼebé tau fiar ba Ita.”​—Salmo 84:11, 12.

[Nota-rodapé]

^ par. 13 Haree “Pertanyaan Pembaca” iha Menara Pengawal 1 Outubru 1994 no mós “Questions From Readers” iha Livru Haklaken 15 Juñu 1978 iha lian Inglés. Kompañia sira neʼebé halo ai-moruk kria ona ai-moruk oioin neʼebé la halo husi raan no bele uza ida-neʼe atu troka ai-moruk neʼebé iha frasaun raan.

[Kaixa]

PERGUNTA NEʼEBÉ ITA BELE HUSU BA DOUTÓR

Se Ita presiza hetan operasaun ka tratamentu ruma neʼebé karik envolve produtu neʼebé iha raan, husu ba doutór:

Ema hotu neʼebé hola parte no asiste operasaun neʼe, hatene katak haʼu la simu transfuzaun raan (raan tomak, glóbulu mean, glóbulu mutin, plaketa, ka plazma) iha situasaun naran deʼit ka lae?

Se Ita hanoin katak ai-moruk neʼebé doutór atu fó ba Ita halo husi raan nia plazma, glóbulu mean ka mutin, ka plaketa, husu ba doutór:

Ai-moruk neʼe halo husi komponente prinsipál ida ka lae? Se nuneʼe, bele esplika ida-neʼe halo husi saida deʼit?

Ita sei fó haʼu ai-moruk hira no iha dalan oinsá?

Se haʼu-nia konxiénsia fó lisensa ba haʼu atu simu frasaun raan neʼe, ida-neʼe iha risku saida deʼit?

Se haʼu-nia konxiénsia la fó lisensa ba haʼu atu simu frasaun raan neʼe, tratamentu seluk saida mak haʼu bele hetan?

Haʼu sei hanoin didiʼak lai kona-ba neʼe, bainhira mak haʼu presiza fó-hatene Ita kona-ba haʼu-nia desizaun?