Valtakunnan julistajat kertovat

Kirje Alejandralta

KIRJEIDEN KIRJOITTAMINEN on ollut jo kauan tehokas todistamismenetelmä. Vaikka joskus tulos voi näyttää epävarmalta, ne jotka ovat sinnikkäästi käyttäneet tätä keinoa, ovat saaneet runsaasti siunauksia. He muistavat Raamatun viisaan neuvon: ”Kylvä siemenesi aamulla äläkä anna kätesi levätä iltaan mennessä, sillä ethän tiedä, missä se menestyy, tuollako vai täällä, vai ovatko molemmat osat yhtä hyviä.” (Saarnaaja 11:6.)

Alejandra, nuori sisar, joka oli palvellut Jehovan todistajien Meksikon-haaratoimistossa kymmenisen vuotta, sairasti syöpää ja sai siksi kemoterapiaa. Hänen tilansa huononi, ja hän heikkeni niin, ettei kyennyt enää noudattamaan tavallista päiväohjelmaansa. Alejandra ei kuitenkaan halunnut laiminlyödä sananpalvelustaan, joten hän päätti kirjoittaa kirjeitä. Hän kertoi niissä mahdollisuudesta saada ilmainen Raamatun kotitutkistelu ja liitti oheen äitinsä puhelinnumeron. Sitten hän antoi kirjeet äidilleen, jotta tämä jättäisi niitä asuntoihin, joista ei tavattaisi ketään ovelta-ovelle-palveluksessa.

Tällä välin guatemalalainen nuori tyttö nimeltä Diojany meni sisäköksi Cancúniin Meksikoon. Hän tapasi siellä Jehovan todistajia ja kävi mielellään heidän kanssaan raamatullisia keskusteluja. Myöhemmin hänen työnantajansa päättivät muuttaa Méxicon kaupunkiin ja halusivat ottaa hänet mukaansa. Diojany epäröi muuttaa, koska hän olisi menettänyt yhteyden todistajiin.

”Älä ole huolissasi”, isäntäväki vakuutti Diojanylle, ”todistajia on joka paikassa. Etsimme heidät käsiimme heti kun pääsemme perille.” Tästä ilahtuneena Diojany suostui lähtemään heidän mukaansa. Méxicossa hänen työnantajansa etsivät todistajia, mutteivät jostain syystä onnistuneet löytämään heitä, vaikka tuossa kaupungissa oli yli 41000 todistajaa ja 730 seurakuntaa.

Diojany alkoi jo masentua, koska hän ei ollut löytänyt todistajia, joiden kanssa olisi voinut jatkaa raamatullisia keskustelujaan. Eräänä päivänä hänen emäntänsä tuli hänen luokseen ja sanoi: ”Minulla on sinulle yllätys! Jumalasi on kuullut rukouksesi!” Hän ojensi Diojanylle kirjeen sanoen: ”Todistajat ovat jättäneet sinulle tämän kirjeen.” Se oli Alejandran kirjoittama kirje.

Diojany otti yhteyttä Alejandran äitiin ja sisareen ja alkoi tutkia heidän kanssaan Raamattua. Jonkin viikon päästä hänellä oli lämminhenkinen tapaaminen Alejandran kanssa. Alejandra kannusti häntä jatkamaan Raamatun tutkimista, jotta hän voisi edistyä hengellisesti.

Alejandra kuoli muutaman kuukauden kuluttua, heinäkuussa 2003. Hän antoi toisille uskoville erinomaisen esimerkin uskosta ja rohkeudesta. Monet olivat hyvin liikuttuneita, kun he tapasivat hautajaisissa Diojanyn ja kuulivat hänen sanovan: ”Alejandra ja hänen perheensä ovat olleet minulle hieno esimerkki. Olen päättänyt palvella Jehovaa ja käydä pian kasteella. Haluan kovasti nähdä Alejandran uudelleen tulevassa paratiisissa!”

Kirje voi tosiaan olla pikkuasia, mutta sillä voi olla hyvä ja kauaskantoinen vaikutus.