’Nuna tamaat ingerlaviguuk’
’Nuna tamaat ingerlaviguuk’
„Nuna tamaat tukimut sanimullu isukkaarlugu ingerlaviguuk.“ — 1 MOSESI 13:17.
1. Guutip Aaperaat soqutiginartumik sumik suliassippaa?
NUNAKKUT angalaarneq nuannaraajuk, soorlu biilerlutit weekenderlutit? Inuit ilaat cykelerumanerusarput aalajumallutik eqqissillutillu aliannaarsaarumallutik. Allat pisukkumasarput nuna ilikkarluarumallugu misigisassarsiorlutillu. Taamatut angalanerit killeqarajupput. Takorlooriarulli Aaperaat qanoq misigisimassanersoq Guutimit ima oqarfigineqarami: „Nuna tamaat tukimut sanimullu isukkaarlugu ingerlaviguuk tassaammat ilinnut tunniukkumaagara.“ — 1 Mosesi 13:17.
2. Aaperaap Egyptenimit aallarami sumukarpa?
2 Malugiuk oqaatsit taakku sumut attuumassuteqarnersut. Aaperaat nulianilu inoqutinilu allat Egyptenimiissimapput. Mosesimik allakkat siulliit-ni kapitali 13-imi oqaluttuarineqarpoq Egyptenimit aallartut nersutaatitillu Nunap Kujasissortaanut (Negebimut, NV) nuukkaat. Taava „Nunap Kujasissortaanit [Aaperaat] nooqattaarluni Betelimut ingerlavoq“. Aaperaap nersutaataanik paarsisut jornguatalu Lotip nersutaataanik paarsisut saqitsaatilermata paasinarsimmallu avissaartariaqalersut nersutaatitillu immikkut ivigartorfissarsiortariaqaraat, Aaperaap periaaserilluni Loti toqqaaqqaaqquaa. Lotip „Jordanip Qoorua“, qooroq „[Jehovap] naatsiiviatut“ qorsooqqitsigalunilu naggoritsigisoq, toqqarpaa, kingusinnerusukkullu Sodomami najugaqalerpoq. Guutip Aaperaat ima oqarfigaa: „Maanna uninngavigisanniit qineriassasutit avannamut kujammullu, kangimut kimmullu.“ Qularnanngitsumik Aaperaap qatsissumiit Betelip eqqaaniittumiit nunap ilaa alla takusinnaavaa. Isiginnaaginnassanngilaali. Guutip Aaperaamut ’nuna tamaat ingerlavigeqquaa’ pinngortitaq sumiiffiillu assigiinngitsut ilisimalerniassammagit.
3. Aaperaap angalaneri sooq takorlooruminaassinnaappat?
3 Aaperaat Hebroni tikitsinnagu qanorluunniit nuna angalavigitigisimagaluaruniuk qanorluunniilluunniit angalanikitsigisimagaluaruni, qularnanngitsumik nuna neriorsuutigisaq amerlanersatsinnit ilisimalluarneruaa. Eqqarsaatigikkit sumiiffiit oqaluttuami eqqaaneqartut — Nunap Kujasissortaa, Beteli, Jordanip Qoorua, Sodoma Hebronilu. Nunat illoqarfiillu taakkua sumiinneri takorlooruminaatsippigit? Jehovap innuttaasa amerlasuut ajornakusoortippaat, ikittuinnaammi sumiiffiit Biibilimi eqqaaneqartut namminneq tikissimavaat nunalu tukimut sanimullu tamaat angalaarlugu. Sumiiffiilli Biibilimi eqqaaneqartut soqutiginissaannut pissutissaqarluarpoq. Sunik?
4, 5. (a) Sooq Ussatit 18:15 tunngavigalugu isummertoqarsinnaava nunat Biibilimi eqqaaneqartut ilisimasaqarfiginissaat pingaaruteqartoq? (b) Sefania kapitali 2 tamatumunnga qanoq erseqqissaataava?
4 Guutip oqaasiani ima allassimavoq: „Silassorissup uummataa ilisimassusermik pissarsisarpoq, ilisimasup siutaata ilisimasaqarneq ujartarpaa.“ (Ussatit 18:15) Sorpassuit ilisimasassarsiorfigineqarsinnaapput, Jehova Guutimulli iliuusiinullu tunngasunik eqqorluartumik ilisimasaqarneq pingaaruteqarnerpaavoq. Soorunami Biibilimi atuakkavut ilisimasaqalernissatsinnut qitiupput. (2 Timotheusi 3:16) Aammali malugiuk silassorissuunissaq pingaaruteqartoq. Silassorissoq pineqartumik paasinnissinnaavoq, pineqartup immikkoortuisa ilaasa qanoq ataqatigiinnerinik takunissinnaalluni, imaluunniit paasinnissinnaalluni. Taamaassinnaasariaqarpoq sumiiffiit Biibilimi taaneqartut sumiinneri takorloorsinnaassagaanni. Assersuutigalugu amerlanersatta Egyptenip sumiinnera nalunngilaat, qanorli pissarsiffigitigaarput tusarlugu Aaperaat Egyptenimiit aallartoq, ’Nunap Kujasissortaanukartoq’, kingusinnerusukkut Beteliliartoq taavalu Hebroniliartoq? Sumiiffiit taakkua imminnut qanoq ungasitsigineri takorloorluarsinnaavigit?
5 Aammattaaq imaassinnaavoq Biibilimik atuagassat ilaatigut Sefania kapitali 2-mik ilallit atuarsimagitit. Kapitalimi tamatumani illoqarfippassuit, inuiappassuit nunarpassuillu eqqaaneqarput, soorlu makku: Gaza, Ashkaloni, Ashdodi, Ekroni, Sodoma Ninevelu aammattaaq Kana’ani, Moabi, Ammoni Assyrialu. Sumiiffiit taakkua, Guutip siulittuutaasa eqquunnerinik misigisaqarfiusimasut, imminnut qanoq ungasitsiginerat takorloorsinnaaviuk?
6. Sooq kristumiut ilaasa nunap assinginik atuineq nuannarilersimavaat? (Takuuk ungalusaq.)
6 Guutip oqaasianik atuaqqissaartartorpassuit nunat Biibilimi eqqaaneqartut assinginik misissuisarneq iluaqutigingaartarpaat. Nunap assinginik alutorinninnertik pissutigalugu misissuineq ajorput, nunalli assinginik atuinermikkut Guutip oqaasianik ilisimasaqarnerulersinnaanertik nalunnginnamikku taamaaliortarput. Aammattaaq nunap assingi iluaqutigalugit paasinninnerulersinnaapput, ilisimariikkatik ilikkakkaminnut nutaanut qanoq attuumassuteqarnerinik paasinnissinnaalerlutik. Oqaluttuat tulliuttut misissorneranni qularnanngitsumik aamma illit Jehovamut qujamasunnerulissaatit Oqaasianilu oqaluttuarineqartunik paasinninnerulissallutit. — Takuuk qupperneq 26-imi ungalusaq.
Ungasissutsinik ilisimanninneq pingaaruteqarpoq
7, 8. (a) Gazamut tunngatillugu Samsoni tupaallannartumik qanoq sapiitsuliorpa? (b) Paasissutissat suut Samsonip sapiitsuliaanik pikkunarnerulerseqqippat? (c) Samsonimik oqaluttuamik tamatuminnga ilisimasaqarluarneq qanoq iluaqutigisinnaavarput?
7 Eqqartuussisut 16:2-mi atuarsinnaavarput eqqartuussisoq Samsoni filisterit nunaanni Gazamiittoq. Gaza ullumikkut nutaarsiassani eqqaaneqarajuppoq, taamaammat immaqa takorloorsinnaavat Samsoni sumiinnersoq, tassa filisterit nunaanni Immap Akullersuup sineriaata eqqaani. [11] Maanna malugiuk Eqqartuussisut 16:3-mi ima allassimasoq: „Samsoni unnuaqeqqa tikillugu nalasinnarluni makippoq. Taava isaaffiup matui quppersartut sukaalu illugiit tigulluartiteriarlugit isaaffiup sannerussua atatillugu nusullugit amoqai ersukkiuteriarlugillu qaqqap Hebronip akianiittup qaavanut ingerlallugit.“
8 Illoqarfiup pallittaalisallip Gazatut ittup isaaffii sukaalu angisuujusimassapput oqimaatsuullutillu. Illit ersukkiunniarsaralugit takorlooriaruk! Samsoni taamaaliorpoq, sumunnaakkaaliuku, aqqutigisaalu qanoq ippa? Gaza sinerissamiippoq, immamit qatsinnerunani. [15] Hebronili kangia-tungaaniippoq 900 meterisut qatsitsigisumiilluni, taamaammat aqqutaa sivingasorujussuuvoq! ’Qaqqaq Hebronip akianiittoq’ sumerpiamiinnersoq oqaatigisinnaanngilarput, illoqarfilli Hebroni Gazamiit 60 kilometerit missaattut ungasitsigaaq, aqqutaalu tamarmi qummukajaajuvoq! Ungasissutsinik ilisimanninneq Samsonip sapiitsuliaanik tupinnarnerulersitseqqippoq, ilaa? Eqqaamajullu Samsoni sooq taamaaliorsinnaanersoq: „[Jehovap] anersaavata Samsoni tikippaa.“ (Eqqartuussisut 14:6, 19; 15:14) Ullumikkut kristumiutut naatsorsuutiginngilarput Guutip anersaavata nukittoorsuanngortissagaatigut. Anersaalli pissaanillip taassuma anersaamut tunngassuteqartunik itisuunik paasinninnerulersissinnaavaatigut ilorlikkullu pissusivut nakussatsissinnaallugit. (1 Korinthimiut 2:10-16; 13:8; Efesosimiut 3:16; Kolossemiut 1:9, 10) Aap, Samsonimik oqaluttuaq paasisimagaanni erseqqissisarpoq Guutip anersaavanit ikiorneqarsinnaasugut.
9, 10. (a) Gideonip Midjanikkunnut ajugaanerata aamma suna oqaluttuassartaraa? (b) Nunat Biibilimi eqqaaneqartut pillugit ilisimasaqarneq oqaluttuamik tamatuminnga qanoq uummaarinnerulersitsisinnaava?
9 Gideonip Midjanikkunnut ajugaaneranik oqaluttuaq ungasissutsinik ilisimanninnerup naleqarneranut assersuutaavoq alla. Biibilimik atuartartut amerlanerit nalunngilaat eqqartuussisup Gideonip angutitaasalu 300-usut iligiit 135.000-iusut, Midjanikkuusut, Amalekikkuusut allallu Israelimut isaallutik qattorngup Morep eqqaani Jizreʹelip narsartaani tammaartut, ajugaaffigigaat. [18] Gideonip angutitai sulluartaatinik qarlortarput, qummuattatik nanerussaminnut puutik sequmippaat imalu suaarlutik: „Panasi silutsissigit [Jehova] pillugu Gideonilu pillugu!“ Tamanna akeqqat paatsiveerussutigalugu annilaassutigalugulu imminnut saassupput. (Eqqartuussisut 6:33; 7:1-22) Pisimasoq taanna, unnuap taarnerani ataasiarluni saassussipallanneq, tassa tamarmi? Eqqartuussisunik allakkat-ni kapitali 7 aamma 8 atuariakkit. Tassani atuarsinnaavarput Gideonip saassussineq ingerlatiinnaraa. Taaguuterpassuit kapitalini taakkunani eqqaaneqartut ilaat ullumikkut sumiiffissineqarsinnaanngillat, taamaattumillu nunat Biibilimi eqqaaneqartut assingini nassaassaanngillat. Sumiiffiilli sumiiffissineqarsinnaasut naammammata Gideonip angalanera malinnaaffigineqarsinnaavoq.
10 Gideonip sakkutuut iligiit amiakkui Bet-ha-Shittap illuatungaanut taavalu kujammut Abel-Meholamut, Jordanip eqqaanut, malersorpai. (Eqqartuussisut 7:22-25) Oqaluttuami ima allassimavoq: „Gideoni angutitanilu 300-t Jordanimut pipput ikaarlutillu. Qasusimapput akeqqat malersortuarsimagamikkit.“ Ikaareeramik Israelikkut akeqqatik malersorpaat kujammut Sukkotimut Penuelimullu, kuup Jabbokip eqqaaniittunut, taavalu qummut Jogbehamut (ullumikkut Jordanimi Ammanip eqqaaniittumut). Tassa sorsuffiat malersuiffigisaallu 80 kilometerit missaattut isorartutigaaq. Gideonip Midjanikkut kunngii marluk tigusarai toqullugillu, taavalu illoqarfigisaminut Oframut, sorsunnerup aallartiffiata eqqaaniittumut, uterpoq. (Eqqartuussisut 8:4-12, 21-27) Erseqqippoq Gideonikkut sapiitsuliornerat minutsialunni sulluartaatinik qarlortarnerinnaanngitsoq, nanerussanik issartitsinerinnaanngitsoq nipituumillu suaartarnerinnaanngitsoq. Aamma eqqarsaatigiuk itsaq upperluartut pillugit oqaatsit ukua isumaqarnerulernerat: ’Piffissaq amigassagaluarpoq oqaluttuarissagaluarukkit Gideoni [allallu] sanngiilligaangamik nakussatsinneqartartut, sorsunnerni pissarsuanngortut.’ (Hebræerit 11:32-34) Aamma kristumiut timikkut qasusinnaapput, Guutilli piumasaatut iliortuarnissarput pingaaruteqarpoq. — 2 Korinthimiut 4:1, 16; Galatiamiut 6:9.
Inuit qanoq eqqarsartarpat periaaseqartarlutillu?
11. Israelikkut Kadeshimukarnerminni tassaneereeramillu sukkut ingerlappat?
11 Immaqa ilaasa nunat Biibilimi eqqaaneqartut assingi misissortarpaat sumiiffiit aalajangersimasut sumiissusersiniarlugit, eqqarsaatiginikuuiulli nunap assingisa inuit eqqarsartaasiannik aamma paasitissinnaagaatigut? Assersuutigeriartigik Israelikkut Qaqqamit Sinajimit nunap neriorsuutigisap tungaanut angalasut. Arlaleriarlutik uninngasareerlutik kiisami Kadeshi (imaluunniit Kadesh-Barnea) tikippaat. [9] Tamanna Mosesimik allakkat tallimaat 1:2-mi ulluni aqqanilinni, 270 kilometerisut isorartutigisumik, angalanertut allaatigineqarpoq. Tassanngaanniit Mosesip alapernaarsuiartortitat aqqaneq-marluk nunamut neriorsuutigisamut aallartippai. (4 Mosesi 10:12, 33; 11:34, 35; 12:16; 13:1-3, 25, 26) Alapernaarsuiartortitat avannamukarput Nunap Kujasissortaa aqqusaarlugu qularnanngitsumillu Be’ersheba Hebronilu sanioqqullugit, nunallu neriorsuutigisap avannamut killeqarfia tikippaat. (4 Mosesi 13:21-24) Israelikkut alapernaarsuiartortitat qulit nalunaarutaat isumalluarnanngitsoq tusarnaaramikku, ukiuni 40-ni inoqajuitsumi angalaartariaqarput. (4 Mosesi 14:1-34) Uppernerat Jehovamillu tatiginnikkusussusiat pillugit tamanna qanoq ersersitsiva? — 5 Mosesi 1:19-33; Tussiaat 78:22, 32-43; Judasi 5.
12. Israelikkut uppissusiat qanoq isummerfigisinnaavarput, aamma sooq tamanna eqqarsaatigisariaqarparput?
12 Nunat Biibilimi eqqaaneqartut eqqarsaatigalugit pissutsit eqqarsaatigilaariakkit. Israelikkut uppissuseqarsimasuugunik malissimasuugunikkulu Josvap Kalebillu siunnersuutaat, nunamut neriorsuutigisamut apuutsinnatik angalarujussuarsimassagaluarpat? Kadeshi Be’er-Lahaj-Ro’imiit, Iisaap Rebekkallu najugaqarfigisimasaanniit, 16 kilometerit missaannik ungasissuseqarpoq. [7] Be’ershebamut, nunami neriorsuutigisami kujasinnerpaat ilaattut eqqaaneqartumut, 95 kilometerit inorpai. (1 Mosesi 24:62; 25:11; 2 Samueli 3:10) Israelikkut Egyptenimiit Qaqqamut Sinajimut angalareeramik tamatumalu kingorna Kadeshimut 270 kilometerit angalareeramikkik nunap neriorsuutigisap alloriusaaniippullusooq. Uagut nunarsuarmi paratiisip neriorsuutigisap alloriusaaniippugut. Oqaluttuaq sumik ilinniarfigisinnaavarput? Apustili Paulusip pissutsit Israelikkut atugaat siunnersuummut uumunnga atassuteqartippai: „Taamaattumik qasuersaarfissamut isernissarput ilungersuutiginiartigu orlusoqaqqunagu naalasseriinnerit taakkua assingi pissutigalugit.“ — Hebræerit 3:16–4:11.
13, 14. (a) Pissutsini qanoq ittuni Gibeonimiut nakimaallutik iliuuseqarpat? (b) Gibeonimiut isumaat qanoq erserpa, sumillu ilinniarfigisinnaavarput?
13 Isuma allarluinnaq — Guutip siunertaminik naammassinnikkumaarneranik tatiginninnermik ersersitsisoq — Gibeonimiut pillugit Biibilimi oqaluttuami erserpoq. Josvap Israelikkut kuussuakkut Jordanikkut ikaartut nunamullu Guutip Aaperaap kinguaavinut neriorsuutigisaanut isertut siulersoreermagit, Kana’anikkunnik nungutitsinissamut piffissanngorpoq. (5 Mosesi 7:1-3) Aamma Gibeonimiunik. Israelikkut Jeriko Ajilu tigusaraat ungasinngitsumilu, Gilgalip eqqaani, tammaarlutik. Gibeonimiut Kana’anikkutut perloqqusaasutut toqorusunngillat, taamaattumillu Gilgalimut Josvamut aallartitsipput. Hebræerit eqqississutissamik angerfigeqatigiumallugit Kana’anikkut nunaata avataaninngaaneersuusaarput.
14 Aallartitaat ima oqarput: „Ilinnut inussiaataasugut nunamit ungasissorsuarmiittumit maanga aggerpugut [Jehovap] Guutissi aqqa pissutigalugu.“ (Josva 9:3-9) Atisaannit taquaannillu uppernarsinarsorinarpoq ungasissorsuarmeersuunerat, uffa Gibeoni Gilgalimiit 30 kilometerit missaannaannik ungasitsigisoq. [19] Josvap Israelikkullu qullersaasa nassuiaat upperaat, taamaattumillu Gibeoni illoqarfiillu taassuma eqqaaniittut ilaat angerfigeqatigaat. Gibeonimiut periaasiat piuneerussaanissamik pinngitsoortitsiniaanerinnaava? Naamivik, Israelikkut Guutiannit iluarisaarusunnermut ersiutaavoq. Jehovap akueraa Gibeonimiut inussianngortinneqarnerat „qisussiortussanngorlugit imertartuusussanngorlugillu ilagiinnut [Jehovallu] pilliivianut“ taamaalillutillu ikikkagassanik pilliivimmi qisussaqartitsisuunissaat. (Josva 9:11-27) Gibeonimiut Jehovamut kiffartornermi suliassat nikagineqarsinnaasut kajumillutik suliariuarpaat. Qularnanngitsumik naalaffimmi kiffat Babylonimiit utertut naalaffimmilu sanaqqitami kiffartortut taakkua ilagaat. (Ezra 2:1, 2, 43-54; 8:20) Guutimik eqqisseqateqarniarnitsigut taassumunngalu kiffartornermi allaat suliassanik nikagineqarsinnaasunik kajumilluta suliaqarnitsigut taakkua isiginnittaasiat ilaarsinnaavarput.
Imminut pilliutigeriaannaalluni inuuneq
15. Kristumiut Allagaataat Grækerisuut-nik atuartilluni nunat eqqaaneqartut pillugit ilisimasaqarneq sooq soqutiginaateqarpa?
15 Kristumiut Allagaataat Grækerisuut-nik, assersuutigalugu Jiisusip Paulusillu angalanerinik oqaluttuanik, atuartilluni nunat Biibilimi eqqaaneqartut pillugit ilisimasaqarneq aamma iluaqutaalluartarpoq. (Markusi 1:38; 7:24, 31; 10:1; Lukasi 8:1; 13:22; 2 Korinthimiut 11:25, 26) Oqaluttuani tulliuttuni angalanerit oqaluttuarineqartut takorloorniarsarikkit.
16. Berøami kristumiut Paulusi pingaartillugu qanoq ersersippaat?
16 Paulusip aappassaanik ajoqersuiartorluni angalanermini (nunap assingani titarneq taarneq) Filippi, illoqarfik ullumikkut Grækenlandimiittoq, tikippaa. [33] Tassani oqaluussereerluni parnaarussaavoq, aniguisitaavorli, taava angalaqqilerpoq Thessalonikamukarluni. (Apustilit Suliaat 16:6–17:1) Juutit inupalaanik kamassaarimmata, qatanngutit Thessalonikamiittut Paulusi kajumissaarpaat Berøamukaqqullugu, 65 kilometerit missaannik ungasitsigisumiittumut. Paulusi Berøami kiffartornermini angusaqarluarpoq, juutilli takkupput inunnillu eqqissiviilliortitsillutik. Taamaattumik „qatanngutit Paulusi tuaviortumik sinerissamut aallartippaat“, aamma „Paulusi angalaqataasa Athenimut ingerlappaat“. (Apustilit Suliaat 17:5-15) Erseqqippoq kristumiunngorlaat ilaat kajumissuseqartut Ægæerit Imartaata tungaanut 40 kilometerinik pisunnissamut, umiarsuarmut bilitsip akilernissaanut 500 kilometerillu missaannik umiartornissamut. Taamatut angalaneq navianarsinnaavoq, qatanngutilli navianartorsioratarsinnaanertik soqutiginngilaat, taamaalillutillu Guutimit aallartitaq angalasartoq taanna sivisunerusumik ilagisinnaanngorlugu.
17. Miletip Efesosimiit qanoq ungasitsiginera ilisimagatsigu sumik paasinninnerulerpugut?
17 Pingajussaanik ajoqersuiartorluni (nunap assingani titarneq qaamaneq) Paulusi Miletimi umiarsualivimmut pivoq. Tassanngaanniit utoqqaanertat, Efesosimi 50 kilometerit missaannik ungasitsigisumiittumi ilagiinniittut, qaaqqutippai. Takorlooriaruk utoqqaanertat taakkua suliatik unitsikkaat Paulusi naapigiarlugu aallarniassagamik. Ilimanarpoq pisutsillutik naapinnissaa pissangassutigisimassagaat eqqartorsimassagaallu. Qatanngutit Paulusi ilagereeramikku qinusorlu tusareeramikku, „tamarmik qissaserput, Paulusilu qungasiagut eqippaat kunillugulu“. Taava „umiarsuarmut aterfiorpaat“ Jerusalemiliarluni ingerlaqqinniassammat. (Apustilit Suliaat 20:14-38) Utoqqaanertat Efesosimut uternerminni eqqarsaatigisassarpassuaqarsimassapput oqaloqatigiissutissarpassuaqarsimassallutillu. Nakkutilliisoq angalasartoq imminnik ilinniartitsisinnaasoq qiimmassaasinnaasorlu ilaginiarlugu taama ungasitsigisumut pisullutik pingaartitsinerminnik ersersitsinerat killissutiginngiliuk? Oqaluttuami tassani illit inuuninni eqqarsartaatsinnilu atorsinnaasaqarpit?
Nuna neriorsuutigisaq siunissamilu pisussat pillugit ilinniarit
18. Sumiiffinnut Biibilimi eqqaaneqartunut atatillugu suna aalajangiussinnaavarput?
18 Siuliani assersuutigineqartuni erserpoq nunap Guutip Israelikkunnut tunniussaata, nunap Biibilimi oqaluttuarpassuit pisimaffiisa, ilisimalluarnissaata pingaaruteqarnera. (Takorluuisinnaanerulissaagullu nunat Biibilimi oqaluttuarineqartut allat aamma ilinniarutsigik.) Nuna neriorsuutigisaq pillugu ilisimasaqarnerujartortilluta, Israelikkut nunamut „immummik tungusunnitsuummillu“ kuuttumut isernissaannut nunallu iluaqutissartaanik iluaqutiginninnissaannut piumasaqaatit tunngaviusut ilaat suunersoq eqqarsaatigisinnaavarput. Piumasaqaataasoq tassaavoq Jehovamik mianerinninnissaat piumasaanillu malinninnissaat. — 5 Mosesi 6:1, 2; 27:3.
19. Paratiisit marluk suut soqutigilluinnartariaqarpavut?
19 Ullumikkut aamma taamaappoq: Uagutsinnut piumasaqaatigineqartut naapertorlugit iliuuseqartariaqarpugut, Jehova mianerisariaqarparput aqqutigeqqusaaniiginnartariaqarlutalu. Taamaaliornikkut anersaakkut paratiisiusumik, maanna silarsuaq tamakkerlugu ilagiinni kristumiuni piusumik, allisitseqataasinnaavugut alianaannerulersitseqataasinnaallutalu. Paratiisi taanna pillugu iluaqutissartaalu pilluaqqussutissartaalu tamaasa pillugit ilisimasaqarnerujartussaagut. Aamma nalunngilarput suli allanik pilluaqqussutisiassaqartoq. Josvap Israelikkut Jordanikkut ikaartut nunamullu naggorissumut inerititaqangaartumullu isertut siulersorpai. Ullumikkut paratiisissap piviusup, nunap ajunngitsup siunitsinniittup, isumalluarluta qilanaarinissaanut pissutissaqarluarpugut. (wE 10/15 04)
Eqqaamavigit?
• Sooq nunat Biibilimi eqqaaneqartut ilisimasaqarfigerusussavavut?
• Allaaserisami matumani nunap ilusaa pillugu paasissutissaq sorleq nuannerineruiuk?
• Oqaluttuat eqqaaneqartut ilaanni nunap eqqaaneqartup ilusaa pillugu ilikkagaqarnerunerit sumik pissarsiffigaajuk?
[Atuaqqissaarnermi apeqqutit]
[Qupp. 26-mi ungalusaq/assiliartaq]
„Det gode land“
2003-mi 2004-milu ataatsimeersuarnerni Jehovap Nalunaajaasuisa atuagassiaaraq „Det gode land“ pigamikku nuannaarutigaat. Atuagassiaq nutaaq taanna, oqaatsini 80-it missaanni pineqarsinnaasoq, sumiiffiit Biibilimi eqqaaneqartut assigiinngitsut pillugit nunap assinginik qalipaatilinnik nalunaarsuutitalinnillu ulikkaarpoq, nuna neriorsuutigisaq piffissani assigiinngitsuni immikkut sammineqarluni.
Allaaserisami uani nunap assinginut aalajangersimasunut innersuussuteqarpoq quppernernut naqinnerit erseqqarinnerusut soorlu imaattut [15] atorlugit. Atuagassiaaraq nutaaq taanna pigigukku, imaanik paasiniaanissamut Guutillu oqaasianik ilisimasaqarnerulernissamut paasisimasaqarnerulernissamullu qanoq iluaqutigisinnaanerlugu ilinniarnissaanut piffissangaatsiaq atoruk.
(1) Nunap assingisa ilarpassui nalunaarsuutitaqarput imaluunniit ungalusartaqarlutik nunap assingani immikkut nassuiaatitalinnik [18]. (2) Nunap assingisa amerlanersaanni miilinngorlugit kilometerinngorlugillu isorartussutsinut nalunaarsuutitaqarpoq, angissutsit ungasitsutsillu takorloorsinnaaniassagakkit [26]. (3) Qarsuusaqartarpoq avannamut tikkuussisumik, nunap assinga sammiveqartinniassagakku [19]. (4) Nunap assingini amerlasuuni qalipaatilersornerisigut takuneqarsinnaavoq nunat qatsissutimikkut assigiinngitsuusut [12]. (5) Nunap assingisa ilaasa sinaanni naleqqanut nalunaarsuuteqarpoq illoqarfiit taaguutillu sumissusersiniaraangakkit atorsinnaasannik [23]. (6) Nunap assinginut ujarliutini quppernerni marluusuni [34-35] quppernernut naqinnerit erseqqarinnerusut atorlugit, amerlanertigullu naleqqat, soorlu imaattut E2, tamatuma kingorna allassimasarput. Atortut taakku atortareerlugit immaqa tupaallaatigaat Biibili pillugu ilisimasaqarnerulerusukkaanni pingaartitsinerulerusukkaannilu qanoq iluaqutaatiginerat.
[Qupp. 28, 29-mi nunap assinga/assiliartaq]
NUNAP ILUSAA MALILLUGU NUNAP ASSINGA
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
A. Imarsuup sineriaa
B. Narsaamanerit Jordanip kitaatungaaniittut
1. Asherip narsartaa
2. Dorip eqqaani sineriak
3. Saronimi ivigaqarfiit
4. Filisterit narsartaat
5. Nunap qeqqani qoorortaq kangimut-kimmut sammisoq
a. Megiddop narsartaa
b. Jizre’elip narsartaa
C. Qaqqat Jordanip kitaatungaaniittut
1. Galilæami qaqqat
2. Karmelip qaqqaa
3. Samariami qaqqat
4. Nunap Qattunilittaa (Sjefela)
5. Judap qaqqalittaa
6. Judap inoqajuitsua
7. Nunap Kujasissortaa (Negeb)
8. Paranip inoqajuitsua
D. Arabap Naqinnera
1. Hulebækkenet
2. Galilæap Tasersuata eqqaa
3. Jordanip qoorua
4. Imaq Tarajuusoq (Imaq Uumaatsoq)
5. Araba (Immap Tarajuusup kujataatungaaniittoq)
E. Qaqqat/qattorngit Jordanip kangiatungaaniittut
1. Bashani
2. Gileadi
3. Ammoni Moabilu
4. Edomip qaqqalittaa
F. Libanonimi qaqqat
[nunap assinga]
Qaqqaq Hermoni
Qattuneq More
Abel-Mehola
Sukkoti
Jogbeha
Beteli
Gilgali
Gibeoni
Jerusalemi
Hebroni
Gaza
Be’ersheba
Sodoma?
Kadeshi
[Qupp. 27-mi nunap assinga/assiliartaq]
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
KANA’ANI
Megiddo
GILEADI
Dotani
Sikemi
Beteli (Luz)
Aji
Jerusalemi (Salemi)
Betlehemi (Efrata)
Mamre
Hebroni (Makpela)
Gerari
Be’ersheba
Sodoma?
NUNAP KUJASISSORTAA (NEGEB)
Rehobot?
[Qaqqat]
Morija
[Immat tatsillu]
Imaq Tarajuusoq
[Kuussuit]
Jordani
[Qupp. 27-mi assiliartaq]
Aaperaap nuna tamaat angallavigaa
[Qupp. 30-mi nunap assinga]
(Allassimasut qanoq inissisimanersut naqitami takuneqarsinnaavoq)
Troasi
SAMOTHRAKE
Neapolisi
Filippi
Amfipolisi
Thessalonika
Berøa
Atheni
Korinthi
Efesosi
Mileti
RHODOSI