Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova!”

”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova!”

Jehovan luomakunnan loisto

”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova!”

ASUIMMEPA maaseudulla, kaupungissa, vuorilla tai merenrannalla, näemme kaikkialla ympärillämme luomakunnan kunnioitusta herättävän loiston. Jehovan todistajien kalenteri 2004 esitteleekin sopivasti Jehova Jumalan hämmästyttäviä kätten töitä.

Arvostavat ihmiset ovat aina olleet kiinnostuneita Jumalan töistä. Eräs tällainen ihminen oli Salomo, jonka viisaus ”oli suurempi kuin kaikkien itämaalaisten viisaus”. Raamatussa kerrotaan: ”Hänellä oli tapana puhua puista, setristä, joka on Libanonilla, iisoppiin asti, joka työntyy esiin muurista, ja hänellä oli tapana puhua nelijalkaisista eläimistä ja lentävistä luomuksista ja ryömivistä eläimistä ja kaloista.” (1. Kuninkaiden kirja 4:30, 33.) Salomon isä kuningas Daavid mietiskeli usein Jumalan ihmeellisiä tekoja. Se sai hänet huudahtamaan Tekijälleen: ”Miten monet ovatkaan tekosi, oi Jehova! Kaikki ne olet viisaasti tehnyt. Maa on täynnä tuotteitasi.” (Psalmit 104:24.) *

Meidän on hyvä tarkkailla ja tutkia luomakuntaa. Voisimme vaikkapa ’kohottaa katseemme korkeuteen’ ja kysyä: ”Kuka on nämä luonut?” Kaiken Luoja on Jehova Jumala, jolla on runsaasti ”dynaamista energiaa” ja jonka ”voiman vahvuus” on valtaisa. (Jesaja 40:26.)

Miten Jehovan luomistekojen mietiskelemisen pitäisi vaikuttaa meihin? Ainakin kolmella tavoin. Sen tulisi 1) saada meidät pitämään arvossa omaa elämäämme, 2) innostaa meitä auttamaan toisia oppimaan luomakunnasta sekä 3) kannustaa meitä tutustumaan Luojaamme yhä paremmin ja kunnioittamaan häntä syvemmin.

”Järjettömiä eläimiä” korkeampina olentoina me ihmiset kykenemme tarkkailemaan ja arvostamaan luomakunnan ihmeitä (2. Pietarin kirje 2:12). Silmämme voivat nähdä miellyttävän maiseman. Korvamme voivat kuulla lintujen soinnukkaan laulun. Lisäksi ajan- ja paikantajun ansiosta kokemuksistamme muodostuu elämäämme kiintopisteitä, joista tulee meille rakkaita muistoja. Vaikka nykyinen elämämme ei olekaan täydellistä, se on totisesti elämisen arvoista!

Vanhemmat voivat nauttia lastensa luontaisesta kiinnostuksesta luontoon. Miten mukavaa lapsista onkaan etsiä simpukankuoria merenrannalta, silittää eläimiä ja kiipeillä puissa! Vanhemmat haluavat auttaa lapsiaan näkemään yhteyden luomakunnan ja Luojan välillä. Lapsissa heräävä ihmetyksen ja kunnioituksen tunne Jehovan luomistekoja kohtaan voi säilyä heillä läpi elämän (Psalmit 111:2, 10).

Olisimme todella lyhytnäköisiä, jos vain ihailisimme luomakuntaa muttemme antaisi siitä kunniaa Luojalle. Jesajan profetia auttaa meitä ajattelemaan tätä sanoessaan: ”Etkö ole tullut tietämään tai etkö ole kuullut? Jehova, maan äärten Luoja, on Jumala ajan hämärään asti. Hän ei väsy eikä uuvu. Hänen ymmärryksensä on tutkimaton.” (Jesaja 40:28.)

Jehovan teot tosiaankin todistavat hänen ylivertaisesta viisaudestaan, hänen verrattomasta voimastaan ja hänen syvästä rakkaudestaan meitä kohtaan. Kun näemme ympärillämme olevan kauneuden ja havaitsemme, millaisia ominaisuuksia on kaiken tämän Tekijällä, emmekö haluakin sanoa Daavidin tavoin: ”Ei ole ketään sinun kaltaistasi – –, oi Jehova, eikä ole mitään sinun tekojesi kaltaista”? (Psalmit 86:8.)

Voimme olla varmoja siitä, että tottelevaiset ihmiset saavat hämmästellä Jehovan luomistekoja loputtomasti. Meillä tulee olemaan rajattomasti tilaisuuksia kautta ikuisuuden oppia Jehovasta enemmän. (Saarnaaja 3:11.) Ja mitä enemmän opimme Luojastamme, sitä enemmän rakastamme häntä.

[Alaviite]

^ kpl 4 Ks. Jehovan todistajien kalenteri 2004, marras-joulukuu.

[Tekstiruutu s. 9]

Kunnia Luojalle

Monet arvostavat tiedemiehet näkevät luomakunnassa Jumalan kädenjäljen. Seuraavassa joitakin esimerkkejä:

”Tieteeni on merkityksellistä ja ilahduttavaa niinä satunnaisina hetkinä, kun havaitsen jotain uutta ja sanon itsekseni: ’Vai tällä tavalla Jumala sen teki.’ Tavoitteeni on ymmärtää pieni palanen Jumalan suunnitelmasta.” (Henry Schaefer, kemian professori.)

”Puhuttaessa maailmankaikkeuden laajenemisesta lukija saa tehdä omat päätelmänsä siitä, miten kaikkeus sai alkunsa, mutta kuva jää vajaaksi ilman Häntä [Jumalaa].” (Edward Milne, brittiläinen kosmologi.)

”Tiedämme, että luontoa kuvaa paras mahdollinen matematiikka, koska Jumala loi sen.” (Aleksander Poljakov, venäläinen matemaatikko.)

”Tutkiessamme luonnon kohteita perehdymme Luojan ajatuksiin, luemme hänen suunnitelmiaan, tulkitsemme järjestelmää, joka on Hänen eikä meidän.” (Louis Agassiz, amerikkalainen biologi.)

[Kuva s. 8, 9]

Gentoopingviinejä, Antarktiksen niemimaa

[Kuva s. 9]

Grand Tetonin kansallispuisto, Wyoming, Yhdysvallat

[Lähdemerkintä]

Jack Hoehn/Index Stock Photography