Syntymä joka muistetaan

”Teille on tänä päivänä syntynyt Vapahtaja, joka on Kristus, Herra.” (Luukas 2:11, vuoden 1938 kirkkoraamattu)

NOIN kaksituhatta vuotta sitten eräs nainen synnytti Betlehemin kaupungissa pojan. Harva paikallinen asukas tajusi, miten merkittävä tämä syntymä oli. Muutamat paimenet, jotka olivat yöllä kedolla laumojensa kanssa, näkivät kuitenkin joukon enkeleitä ja kuulivat heidän laulavan: ”Kunnia ylimmissä korkeuksissa Jumalalle, ja maan päällä rauha hyvän tahdon ihmisten keskuudessa.” (Luukas 2:8–14.)

Paimenet löysivät sitten Maria-nimisen naisen ja hänen miehensä Joosefin tallista, aivan niin kuin enkelit olivat kertoneet. Maria, joka antoi lapselle nimen Jeesus, oli pannut sen tallissa olevaan seimeen. (Luukas 1:31; 2:12.) Nyt kaksituhatta vuotta myöhemmin noin kolmannes koko ihmiskunnasta tunnustautuu Jeesuksen Kristuksen seuraajiksi. Hänen syntymäänsä liittyvistä tapahtumista on muodostunut kertomus, jota on kerrottu luultavasti useammin kuin mitään muuta kertomusta historian saatossa.

Espanjassa, missä katolinen perinne on voimissaan ja perinteiset juhlapäivät arvossaan, näitä Betlehemin merkittäviä yöllisiä tapahtumia juhlitaan monin tavoin.

Espanjalainen joulu

Tyypillisimpiin espanjalaisiin joulutapoihin ovat kuuluneet 1200-luvulta lähtien seimiasetelmat. Monet perheet sommittelevat oman pienen asetelmansa savihahmoista, jotka esittävät paimenia, itämaan tietäjiä (eli ”kolmea kuningasta”), Joosefia, Mariaa ja Jeesusta. Suurempia seimiasetelmia, joiden hahmot ovat lähes oikean ihmisen kokoisia, rakennetaan usein joulunajaksi kaupungintalojen läheisyyteen. Tämän tavan pani alulle Italiassa ilmeisesti Franciscus Assisilainen kiinnittääkseen ihmisten huomion evankeliumien kertomukseen Jeesuksen syntymästä. Fransiskaanimunkit yleistivät sen myöhemmin Espanjassa ja monissa muissa maissa.

Itämaan tietäjillä on tärkeä osa espanjalaisessa joulussa, paljolti niin kuin joulupukilla muualla. Tietäjien sanotaan antavan lahjoja espanjalaisille lapsille 6. tammikuuta, joka on Día de Reyes (’kuninkaiden päivä’), niin kuin tietäjät yleisen uskomuksen mukaan toivat lahjoja vastasyntyneelle Jeesukselle. Harva kuitenkaan tietää, ettei evankeliumeissa mainita, kuinka monta tietäjää kävi katsomassa Jeesusta. He eivät myöskään olleet kuninkaita vaan tarkemmin sanottuna tähdistäennustajia. * Lisäksi kun tietäjät olivat käyneet Herodeksen luona, Herodes  tapatti kaikki Betlehemin poikalapset ”kaksivuotiaista alaspäin”, koska hän yritti surmata Jeesuksen. Tämän perusteella tietäjien käynti tapahtui melko pitkän ajan kuluttua Jeesuksen syntymästä. (Matteus 2:11, 16.)

Joissakin Espanjan kaupungeissa on esitetty 1100-luvulta lähtien joulunäytelmiä, joihin sisältyy paimenten ja myöhemmin tietäjien käynti Betlehemissä. Nykyään useimmissa kaupungeissa järjestetään 5. tammikuuta cabalgata eli juhlakulkue, jossa ”kolme kuningasta” kulkevat upeilla näytöslavoilla keskustan läpi ja jakavat makeisia katselijoille. Tapahtumaa juhlistavat perinteiset joulukoristeet ja villancicot (joululaulut).

Useimmat espanjalaisperheet syövät mielellään jouluaattona erityisen jouluaterian. Perinteiseen ateriaan kuuluvat turrón (manteleista ja hunajasta valmistettu makea herkku), marsipaani, kuivatut hedelmät, lampaanpaisti ja meren antimet. Nekin perheenjäsenet, jotka asuvat jossain kaukana, tekevät usein järjestelyjä päästäkseen viettämään tätä juhlaa yhdessä muun perheen kanssa. Toisella perinteisellä aterialla, 6. tammikuuta, perhe syö renkaanmuotoisen ”kuninkaiden” kakun nimeltä roscón de reyes, jonka sisään on piilotettu sorpresa (pieni hahmo). Samankaltainen tapa salli roomalaisajalla orjan, jonka osuudesta piilotettu esine löytyi, viettää päivän ”kuninkaana”.

”Vuoden iloisinta ja kiireisintä aikaa”

Olivatpa paikalliset tavat millaisia tahansa, joulusta on tullut maailman huomattavin juhla. Tietosanakirja The World Book Encyclopedia sanoo joulun olevan ”vuoden iloisinta ja kiireisintä aikaa miljoonille kristityille ja joillekuille ei-kristityille ympäri maailman”. Onko tämä hyvä asia?

Kristuksen syntymä oli selvästikin hyvin merkittävä tapahtuma. Se että enkelit julistivat sen tietävän ”rauhaa hyvän tahdon ihmisille”, todistaa kiistatta sen merkityksestä.

Espanjalainen toimittaja Juan Arias huomauttaa kuitenkin, että ”kristillisyyden alkuaikoina Jeesuksen syntymäjuhlaa ei vietetty”. Jos näin on, niin mistä joulunvietto on saanut alkunsa? Mikä on paras tapa muistaa Jeesuksen syntymää ja elämää? Löydät vastaukset näihin kysymyksiin seuraavasta kirjoituksesta.

[Alaviite]