Ü Ngeni Setan, Iwe, Epwe Sü Senikemi!

“Oupwe älleäsochisi Kot. Oupwe u ngeni ewe tefil, iwe, epwe su senikemi.”​—JEMES 4:7.

1, 2. (a) Menni lapalapen ewe Tefil a pwälo lon eü pworaus mi mak lon Aisea sopwun 14? (b) Sipwele pworaus ussun met sokkun kapas eis?

 EWE Tefil, i nampa eü chon lamalam tekia. An tipetekia a pwälo lon makkeien nöün Kot we soufos itan Aisea. Lap seni 100 ier me mwen än Papilon a wiliti ewe mwu mi tekia seni meinisin, ussun itä nöün Jiowa kewe aramas ra ereni “ewe kingen Papilon”: “Ka ekieki lon letipom, ‘Üpwe feitä läng o anomu ai lenien motun king asen ekewe fün Kot . . . Üpwe wewe ngeni Ewe mi Fokun Tekia.’” (Aisea 14:3, 4, 12-15; Numperis 24:17) Än “ewe kingen Papilon” lamalam tekia a ussun chök än Setan, “ewe koten ei fonufan.” (2 Korint 4:4) Nge än Setan lamalam tekia epwe sopwongaü, ussun chök äsäüen sopwongaüen ewe tettelin sou nemenemen Papilon.

² Iwe nge, atun ewe Tefil a chüen nonnom, sipwe osukosuk ren ei esin kapas eis: Sipwe itä niuokkusiti Setan? Met popun a kan etipetipa aramas ar repwe eriäfföü chon Kraist? Ifa ussun sipwe tumunu pwe Setan esap liapenikich?

Sipwe Itä Niuokkusiti ewe Tefil?

3, 4. Met popun ekkewe chon Kraist mi kepit me chiechier kewe rese niuokkusiti ewe Tefil?

³ Alon Jises Kraist a fakkun apöchökkülatä chon Kraist mi kepit, a erä: “Iwe, kosap niuokusiti ekkena mettoch kopwe weires ren. Nengeni, ewe tefil epwe oturalong ekkoch leimi lon imwen fotek, pwe oupwe kuna sosot; o epwe wor riaffou remi engol ran. Kopwe tuppwel tori malo, o upwe ngonuk ewe mwarin manau.” (Pwarata 2:10) Ekkewe mi kepit me pwal chiechier kewe mi eäni äpilükülükün manau won fönüfan rese niuokkusiti ewe Tefil. Ar rese niuokkus esap popu seni pwisin ar pwora. A fis pun ra niuokkusiti Kot me ‘ra opelong fän nnürün [pöün].’​—Kol Fel 34:9; 36:7.

⁴ Nöün Jises Kraist kewe popun chon käeö mi pwora ra tuppwöl tori mälo inaamwo ika ra küna riäfföü. Rese kuf ren ar niuokkusiti minne Setan ewe Tefil epwe tongeni föri, pun ra silei pwe Jiowa esap fakkun likitalo ir kewe mi tuppwöl ngeni I. Pwal ina chök ussun, inaamwo ika ra küna riäfföü watte lon ach ei fansoun, nge ekkewe chon Kraist mi kepit fengen me chiechier kewe ra tipeppos pwe resap fangetä lon ar tuppwöl ngeni Kot. Iwe nge, ewe aposel Paul a affata pwe ewe Tefil a tongeni efisatä mälo. Esap itä efisi ach niuokkus?

5. Met sia käeö seni Ipru 2:14, 15?

⁵ Paul a apasa pwe Jises ‘a pwal pwisin wiliti chcha me fituk’ pwe “ren an malo epwe  atailo atewe mi samoluni malo, iei i ewe tefil, o epwe angasalo ir meinisin mi nonnom fan nemenemen fotek fansoun meinisin lon manauer pokiten ar niueiti malo.” (Ipru 2:14, 15) “Atewe mi samoluni malo,” Setan, a nemenalo Jutas Iskariot me a pwal nöünöü ekkewe sou nemenemen chon Jus me chon Rom le nielo Jises. (Luk 22:3; Jon 13:26, 27) Iwe nge, ren an asoresini manauan lon mälo, Jises a angasalo aramas seni fän nemenien Setan me atufichikich pwe sipwe angei manau esemuch.​—Jon 3:16.

6, 7. Ifa ukukun me watten än Setan tufichin efisatä mälo?

⁶ Ifa ükükün me watten än ewe Tefil tufichin efisatä mälo? Iwe, seni le poputään än Setan kewe föfföringaü, an kewe kapas chofona me föfförün otuputup a efisatä mäloon aramas. A ina ussun pun Atam a tipis, me a likiti ngeni aramas meinisin tipis me mälo. (Rom 5:12) Pwal eü, nöün Setan kewe chon angang won fönüfan ra eriäfföü chon fel ngeni Jiowa, fän ekkoch tori ar ra mälo, ussun chök ar ra föri ngeni Jises Kraist.

⁷ Iwe nge, sisap ekieki pwe ewe Tefil a tongeni efisi mäloon ese lifilifil iö a mochen nielo. Kot a tüttümünü nöün kewe, iwe, esap mut ngeni Setan an epwe nielo chon fel mi enlet meinisin won fönüfan. (Rom 14:8) Pwüngün, Jiowa a mütatä riäfföü an epwe tori nöün kewe aramas meinisin, me a mut ngeni ekkoch leich ach sipwe mälo pokiten än Setan kewe angang. Iwe nge, ewe Paipel a ngenikich ewe äpilükülük allimen ewe manausefäl fän iten ir kewe mi nonnom lon nöün Kot we “puken ächechem”​—iwe, ewe Tefil esap tongeni föri och mettoch le eppeti ewe manausefäl!​—Malakai 3:16; Jon 5:28, 29; Fofor 24:15.

Pwata Setan A Eriäfföükich?

8. Met popun ewe Tefil a eriäfföü nöün Kot kewe chon angang?

⁸ Ika kich nöün Kot kewe chon angang mi tuppwöl, mei wor eü populapen än Setan eriäfföükich. A mochen efisi ach pwisin ü ngeni Kot are rikilo seni ach lükü. Mei wor ach ririöch ngeni Semach we lon läng, iwe, Setan a mochen mutfesenikich me Jiowa. Sisap mäirü ren. Lon Ichen, Jiowa a oesini pwe epwe wor koput lefilen nöün we “fefin” lon kapas monomon, me ewe “serepenit”, me pwal lefilen ‘mwirimwirir kewe’. (Keneses 3:14, 15) Ewe Paipel a eita ngeni ewe Tefil “ewe serepenitin lom”, me a pwäratä pwe a mwochomwoch an fansoun me mi lap an song. (Pwarata 12:9, 12) Atun mi chök afaün ewe koput lefilen ekkewe ruu ‘mwirimwir’, ir kewe mi tuppwöl le angang ngeni Jiowa ra silei pwe repwe küna riäfföü. (2 Timoti 3:12) Ka silei ewe akkaewin alongolongun popun än Setan eriäfföükich?

9, 10. Ewe Tefil a eppietä menni kapasen alongolongun kapwüng, iwe, ifa ussun föfförün aramas a riri ngeni?

 ⁹ Ewe Tefil a eppietä ewe popun alongolongun kapwüng ussun iö a wor an pwüng le nemenem. A pwal efisi tipemwaramwar ussun tuppwölün aramas ngeni ewe Chon Föriir. Setan a efisi riäfföü ngeni ewe mwän mi pwüng itan Jop. Pwata? Pun a mochen ataielo än Jop tuppwöl ngeni Jiowa. Pwülüwen Jop we me pwal ekkewe ulumon “chon aururu mi lipwäkingaü” ra föri mochenin ewe Tefil lon na fansoun. Ussun a pwälo lon ewe puken Jop, ewe Tefil a appölüa Kot, a erä pwe esor emön aramas epwe amwöchü an tuppwöl ngeni I ika epwe mumutä ngeni Setan an epwe sotuni. Nge Jop a lüküchar lon an tuppwöl, iwe, a ännetatä pwe Setan emön chon kapas chofona. (Hiop 1:8–2:9; 16:2; 27:5; 31:6) Ewe Tefil a eriäfföü Chon Pwäratä Jiowa ikenäi pwe epwe sotun ataielo ar lüküchar me änneta pwe a pwüng alon.

¹⁰ Ach silei pwe ewe Tefil a efisi riäfföü pun a mochen ataielo ach tuppwöl ngeni Kot epwe tongeni älisikich ach sipwe pwora me pöchökkül. (Tuteronomi 31:6) Ach Kot, I ewe Epinkepiisom, iwe, epwe älisikich ach sipwe lüküchar lon ach tuppwöl. Amwo sipwe achocho le apwapwai letipen Jiowa fansoun meinisin ren ach tuppwöl, pwe epwe tongeni pölüeni ewe mi aitengaüa I, Setan ewe Tefil.​—Än Salomon Fos 27:11.

“Kopwe Angasakemelo Seni Ewe Emön mi Ingaü”

11. Met weween ewe tingor, “Kete emmwenikemelong lon sosot”?

¹¹ Esap mecheres ach sipwe lüküchar lon ach tuppwöl; a lamot ach sipwe tingormau. Kapasen ewe iotekin ach Samol a fakkun älisikich. Lon eü kinikin, Jises a apasa: “Kete emmwenikemelong lon sossot, nge kopwe angasakemelo seni ewe emön mi ingaü.” (Mattu 6:13, NW) Jiowa ese sotuningaüakich pwe sipwe tipis. (Jemes 1:13) Iwe nge, fän ekkoch lupwen ewe Paipel a erä pwe Kot a föri are efisi ekkoch mettoch, a chök wewe ngeni pwe a mütatä ar repwe fis. (Rut 1:20, 21) Iwe, ren ach ikkiotek ussun Jises a erä, sipwe tingormau ngeni Jiowa pwe esap mut ngenikich ach sipwe kuf ren sossot. Iwe, epwe aüseling, pun ewe Paipel a alükülükü ngenikich: “Esor eu sosot mi torikemi, pwe ekkewe chok mi fen tori aramas meinisin. Kot mi tuppwel, o esap mut ngenikemi sokkun sosot mi lap seni ami tufich, nge ren ekkewe sosot, epwe forata alen angasakemilo, pwe oupwe tongeni pworacho ngeni.”​—1 Korint 10:13.

12. Pwata sia kan tingormau: “Kopwe angasakemelo seni ewe emön mi ingaü”?

¹² Mwirin an kapas ussun sossot lon ewe iotekin ach Samol, mi fich alon Jises, a erä: “Kopwe angasakemelo seni ewe emön mi ngaü.” Ekkoch Paipel ra erä: “Kopwe angasakemelo seni mettoch mi ingaü” (King James Version; Revised Standard Version) are “Tümünükem seni mi ngaü.” (Contemporary English Version) Iwe nge, lon ewe Paipel, ewe kapas ‘angasakem seni’ a äkkäeüin weneiti aramas, iwe, makkeien Mattu a erä pwe ewe Tefil, i “ewe Chon Sotuni,” nge i emön ngün nge sap chök och mettoch. (Mattu 4:3, 11) Iwe, a lamot ach sipwe iotek pwe sipwe ngaselo seni “ewe emön mi ingaü,” Setan ewe Tefil. A sotun etipetipakich pwe sipwe tipis ngeni Kot. (1 Tesalonika 3:5) Lupwen sipwe tingor, “Angasakemelo  seni ewe emön mi ingaü,” sia tingorei Semach we lon läng an epwe emmwenikich me alisikich pwe site kuf ren ewe Tefil.

Ousap Mut ngeni ewe Tefil An Epwe Liapenikemi

13, 14. Met popun ekkewe chon Korint repwe siwili ar föfför ngeni ewe mwän lon ewe mwichefel mi pin föri tipisin lisowu-mwääl?

¹³ Lupwen Paul a pesei Chon Kraist lon Korint pwe repwe omusomusfengen, a makkei: “Are oua omusalo tipisin emon, upwe pwal omusalo i. Ekkena mettoch ua fen omusalo, are ua fen omusalo och, iwe, ua omusalo fan asengesimi fan mesen Kraist, pwe Satan ete liapenikich, pun sia sinei usun lapalapen an kewe ekiek.” (2 Korint 2:10, 11) Ewe Tefil epwe tongeni liapenikich ren sokkopaten sossot, nge pwata Paul a apasa ena?

¹⁴ Paul a fönöü ekkewe chon Korint pun ra mut ngeni emön mwän mi föfföringaü an epwe chök nonnom lon ewe mwichefel. Ese mwääl, Setan a pwapwa ren, pun ewe mwichefel a itengaü ren an mütatä “eu sokkun lisou esaamo wor me lein ekkewe chon lukun.” Feil, feil, ewe chon tipis a katowu. (1 Korint 5:1-5, 11-13) Mwirin och fansoun, a aiersefäl. Ika ekkewe chon Korint rese omusalo me atosefällielong ätewe, ewe Tefil epwe tongeni akkufuur ren pwal eü popun. Ifa ussun? Ika ina, resap pwäri kirikiröch me ümöümöch, ussun chök Setan. Ika ewe mwän mi aier a “koketiu lon letipechou chapur,” fangetä, me ukutiu seni an fel ngeni Jiowa, epwe äkkäeüin wor wisen ekkewe elter pwe repwe pwäri ewe popun ngeni ewe Koten ümöümöch, Jiowa. (2 Korint 2:7; Jemes 2:13; 3:1) Pwüngün pwe Chon Kraist mi enlet resap mochen äppirü än Setan kirikiringaü, arochongaü, me nafangaüen ümöümöch.

Küna Tümün ren Än Kot kewe Pisekin Maun

15. Sia kan fiffiti menni maun, iwe, ach pworacho epwe alongolong won met?

¹⁵ Ika sipwe ngaselo seni ewe Tefil, epwe lamot ach sipwe fiti ewe maunen lükü ngeni ekkewe ngün mi ngaü. Ach pworacho ngeniir epwe alongolong won ach pwilitalong “unusen an Kot kewe pisekin maun.” (Efisus 6:11-18) A kapachelong leir “ewe sekit itan pung.” (Efisus 6:14) King Saul lon Israel loom loom a älleäsolapa Kot me a pöüt seni ngün mi fel. (1 Samuel 15:22, 23) Nge ika sipwe föfföri minne mi pwüng me pwilitalong unusen än Kot kewe pisekin maun, epwe wor rech än Kot we ngün mi fel me tümün seni Setan me nöün kewe chonläng mi ngaü, ekkewe timon.​—Än Salomon Fos 18:10.

16. Ifa ussun sipwe kukkuna tümün seni ekkewe ngün mi ngaü?

¹⁶ Ren ach sipwe kukkuna tümün seni ekkewe ngün mi ngaü, a lamot ngenikich ach sipwe äkkälleäni me käkkäeö än Kot we Kapas, me nönnöünöüfichi ekkewe puken älillis seni ewe “chon angang mi tuppwol o tipatchem.” (Luk 12:42) Epwe ina ussun sipwe auralo tupuach ren ekkewe mettochun ngün mi mürinnö, me ren än Paul kapasen ffön, a erä: “Iwe, sopolon, ami pwii kena, minne mi enlet, minne mi mosonoson, minne mi pung, minne mi limelimoch, minne mi tipemecheres, minne mi iteuoch, are mi wor och mi fakkun murinno, are mi wor och  mi fich ngeni ach sipwe mwareiti, iwe, oupwe lefareni ekkeei mettoch.”​—Filipai 4:8.

17. Met epwe älisikich ach sipwe lipwäköch le esilefeili ewe kapas allim?

¹⁷ Jiowa a atufichi ach sipwe “tukum ngeni [pechech] ekkewe pisekin ewe kapas allim usun kinamwe.” (Efisus 6:15) Ach fiffiti ach kewe mwich a alipwäköchükich pwe sipwe esilefeili ewe kapas allim ussun än Kot we Mwu. A ifa me pwapwaach seni ach äkkällisi aramas le silelo ewe enlet ussun Kot me ngaselo lon pekin ngün! (Jon 8:32) “Katilasen ewe Ngun, ewe kapasen Kot,” a fakkun lamot lon ach tüttümünükich seni afalafal chofona me “ataielo ekkewe mettoch mi pöchökkül.” (Efisus 6:17; 2 Korint 10:4, 5, NW) Ach lipwäköch le nöünöü än Kot we Kapas mi makketiu, ewe Paipel, a kan älisikich le aiti ngeni aramas ewe enlet me a akkawora tümün pwe sisap kuf ren än ewe Tefil tipatchem solä.

18. Epwe ifa ussun sipwe “tongeni u ngeni ekkewe tipatchem-sola an ewe tefil”?

¹⁸ Paul a suuki an pworaus ussun än Kot kewe pisekin maun ren an apasa: “Iwe, mwirilon, ami oupwe pochokkul lon ach Samol, pwal lon pochokkulen an we manaman. Oupwe pwilitalong womi unusen an Kot kewe pisekin maun, pwe oupwe tongeni ü ngeni ekkewe tipatchem-sola an ewe tefil.” (Efisus 6:10, 11) Ewe kapasen Krik mi afföü ngeni “ü ngeni” a weneiti än emön sounfiu uppos lon wisan we. Sipwe uppos lon ach fiffiti ewe maunen lükü, inaamwo ika Setan a äkkäeä sokkopaten ssär lon an sotun ataielo ach tipeeüfengen, älimengaüa ach kewe afalafal, are aimwükichelo seni Kot. Nge än ewe Tefil kewe sossot rese mwo akkufukich—iwe, resap pwal akkufukich! a

Ü Ngeni ewe Tefil, iwe, I Epwe Sü

19. Ifa eü mettoch sipwe föfföri le ü ngeni ewe Tefil?

¹⁹ Sipwe tongeni pworacho lon ach mammaun ngeni ewe Tefil me ekkewe ngün mi ngaü fän nemenian. Esor popun ach sipwe niuokkusiti Setan, pun ewe chon käeö Jemes a makkei: “Iei minne, oupwe alleasochisi Kot. Oupwe u ngeni ewe tefil, iwe, epwe su senikemi.” (Jemes 4:7) Sipwe tongeni ü ngeni Setan me ekkewe ngün mi ngaü mi eti i ren ach sipwe ti senikich ekkewe angangen rong meinisin me pwal ir kewe mi föfföriir. Ewe Paipel a affata pwe nöün Jiowa kewe chon angang resap fakkun kütta esissin are föfföri pween fuu, angangen pwee, me angangen rong. Ika sipwe föfföri chommong angangen ewe Samol me ach lükü epwe pöchökkül, sisap niueiti än emön epwe pöüt ngenikich.​—Numperis 23:23; Tuteronomi 18:10-12; Aisea 47:12-15; Fofor 19:18-20.

20. Ifa ussun sipwe tongeni ü ngeni ewe Tefil?

²⁰ Sipwe “u ngeni ewe Tefil” ren ach älleäsochisi ekkewe kapasen alongolongun allük me pworaus mi enlet lon Paipel me pwal uppos le ü ngeni i. Ewe fönüfan a tipeeü ngeni Setan pun i an kot. (2 Korint 4:4) Ina minne, sipwe kan pwilitau lapalapen ei fönüfan ussun choweän lamalam tekia, mäicha, sikepwach, föfförün mwänesol, me tongen pisek. Sia silei pwe ewe Tefil a sü lupwen Jises a ü ngeni an kewe sossot lon ewe fönüpön ren an nöünöü ekkewe wokisin lon Paipel. (Mattu 4:4, 7, 10, 11) Iwe, Setan epwe pwal ‘sü senikich’ me kuf ika sipwe unusen älleäsochisi Jiowa me eäni äpilükülük won I lon iotek. (Efisus 6:18) Ren älillisin Jiowa Kot me Nöün we mi ächengicheng, esor emön epwe tongeni efeiengaüafochekich​—sap pwal ewe Tefil!​—Kölfel 91:9-11.

[Footnote]

Ifa Ussun Kopwe Pölüeni?

• Sipwe itä niuokkusiti Setan ewe Tefil?

• Met popun Setan a ekkefisatä riäfföün chon Kraist?

• Pwata sipwe kan ikkiotek pwe Kot epwe angasakich seni “ewe emon mi ngau”?

• Ifa ussun sipwe sopwöch lon ach fiffiti ewe maunen lükü?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 8]

Ekkewe popun chon äppirü Kraist mi pwora ra tuppwöl tori mälo

[Sasing lon pekin taropwe 9]

Ewe Tefil esap tongeni pinei än Jiowa epwe amanaüasefällietä chokkewe a chechemeni

[Sasing lon pekin taropwe 10]

En mi tittingor pwe Kot epwe angasokolo seni “ewe emon mi ngau”?

[Sasing lon pekin taropwe 11]

En mi ökköüföüfa ngonuk “unusen än Kot kewe pisekin maun”?