Ewe Sokkun Minen Kunou Mi Mürinnö Letipach A Kan Pöchökkületä Ren

“Iei mine are oua momongö ika ükün, ika met oua föri, oupwe föri meinisin pwe Kot epwe ling ren.”​—1 KORINT 10:31.

1, 2. Pwata a pwüng ach sipwe ekieki pwe ekkewe föfför mi apwapwa eü “lifang me ren Kot,” nge met Paipel a eäni öüröür ussur?

 IEI PUKUN nikinikin aramas, ar mochen föri ekkewe sokkun mettoch repwe küna pwapwa ren. Ach we Kot mi pwapwa, Jiowa, a mochen ach sipwe küna pwapwa lon manauach, iwe, a akkawora chommong mettoch pwe sipwe tufichin küna. (1 Timoti 1:11; 6:17) Iei makkeien ewe king mi mirit, King Salomon: “Iwe, üa silei pwe esap wor och a mürina lap seni än eman epwe pwapwa. . . . Nge üa pwal silei pwe aramas meinisin repwe mongö o ün, repwe pwal pwapwa lon ar angang weires. Pwal iei eü lifang me ren Kot.”​—Än Salomon Afalafal 3:12, 13.

² Ena sokkun pwapwa aramas ra kan mefi lupwen ra ekieki angang mi mürinnö ra fen föri a kan enletin apöchökküla letiper, nge äkkäewin, lupwen ra nom ren ar famili are chiener kewe. A pwüng ar repwe ekieki pwe ina eü “lifang me ren Kot.” A enlet pwe än ewe Chon Förikich awora chommong ena sokkun mettoch esap weween pwe a mumutä ach sipwe umwesin küt minen apwapwa fansoun meinisin. A mak lon Paipel pwe mi ngaü ünüpuch, mongömmong, föfför mi sikepwach, iwe, a eäni öüröür pwe ir kewe mi föfföri ekkena mettoch “resap mwüni Mwün Kot.”​—1 Korint 6:9, 10; Än Salomon Fos 23:20, 21; 1 Piter 4:1-4.

3. Met epwe älisikich pwe sipwe nenelo lon pekin ngün me ekkekieki warotoon ewe rän mi lap, ränin Jiowa?

³ Ussun esaamwo fis fän eü me mwan, lon ekkeei sopwoloon rän mi sokkolo ngaüer, pwe chon Kraist ra küna eü sossot mi fakkun watte, sossotun ar tufichin manaueni manau mi limöch lon ei fönüfan mi ur ren föfför mi ngaü ren ar tii seniir ekkena föfför. (Jon 17:15, 16) Ussun Paipel a oesini, chon ei täppin aramas, ir chon “efich pwapwan fanüfan,” ina popun, ra tunalo ekkewe pisekin pwäratä mi affata pwe ewe “riäfföü mi lapalap” a arapoto. (2 Timoti 3:4, 5; Mattu 24:21, 37-39) A iei ussun än Jises öüröüra nöün kewe chon käeö: “Oupwe afälikemi, pwe lelukemi esap chouchou ren mongömong me ünüpuch, pwal ren öürekin manauen ikenäi, pwe ewe rän esap müttirikemi usun eü sär.” (Luk 21:34, 35) Pokiten kich nöün Kot chon angang, a pposolo letipach pwe sipwe lefareni än Jises na ffön. Sia sokko seni chokkewe rese lükü Kot, pun  sia achocho ngeni ach sipwe nenelo lon pekin ngün me ekkekieki ewe rän mi lap, ränin Jiowa we.​—Sefanaia 3:8; Luk 21:36.

4. (a) Pwata a weires ach sipwe küna minen kunou mi öchitikich? (b) Ifa ewe ffön sia mochen apwönüetä lon Efisus 5:15, 16?

⁴ Esap mecheres ach sipwe tii senikich ekkewe föfföringaü mi choufetäl won fönüfan, pun ewe Tefil a alapalaper pwe aramas repwe saniir me epwe mecheres ar repwe toriir. A äkkäeüin weires ena ika sipwe küt minen apwapwa are minen kunou. A lape ngeni ekkewe minen kunou mi nom lein aramas ra weneiti “mochenian fituk.” (1 Piter 2:11) Minen kunou mi efeiengaü ra nom ekis meinisin, nge ra pwal tongeni ännifelong lon imwach ren puk me chassi, TV, Internet, me fitio. Ina popun, iei eü ffön mi mirit seni Paipel ngeni chon Kraist: “Iei mine oupwe afälikemi lon mine oua föri. Ousap föri föförün chon tiparoch, nge oupwe föri föförün chon tipachem. Oupwe alomota fansoun manauemi, pun ekei rän ra ngau.” (Efisus 5:15, 16) Ren chök ach äppirüfichi ena ffön, sia tongeni tümünükich pwe minen kunou mi efeiengaü esap luki letipach, are nemeni manauach, are pwal mwo nge atai ach ririfengen me Jiowa, pwe ena mettoch epwe emmwen ngeni kapwüngün mälo!​—Jemes 1:14, 15.

5. Ifa ewe nampa eü mettoch letipach a kan pöchökkületä ren?

⁵ Pokiten chon Kraist ra kan osukosuk ren chommong mettoch, ra mefi lamoten ar repwe kunou fän ekkoch. Ren enletin, Än Salomon Afalafal a apasa pwe a wor “fansoun takir” me “fansoun pwörük.” Iwe, sap minne Paipel a apasa pwe kunou a lamot mwääl. Nge ürürün pwe kunou epwe apöchökküla letipach, nge esap atai pöchökkülach lon pekin ngün are arikikichelo seni wisach kewe lon pekin ngün. Chon Kraist mi äsimaü ra silei pwe pwapwa mi lapalap a popu seni ach lilliffang. Ra kan akkomwa lon manauer ar föfföri letipen Jiowa, iwe, ra küna enletin ‘söön ngünür’ seni ar anomuur fän än Jises we iok mi mürinnö.​—Mattu 11:29, 30; Föför 20:35.

Ach Filatä ewe Sokkun Konou mi Öchitikich

6, 7. Met a tongeni älisuk fän iten om kopwe silei ika a mürinnö are ngaü och minen kunou?

⁶ Ifa ussun sia tongeni silei ika eü minen kunou a öchiti chon Kraist? Säm me in repwe wisen awora emmwen fän iten nöür kewe, me ekkewe elter ra pwal tongeni awora älillis. Iwe nge, ürürün pwe esap wor popun än emön erenikich ika eü puk, kachito, urumot, pwörük, are köl a ngaü. Paul a makkei pwe “aramas asimau . . . ra fen akaören ngenir ir pwe repwe tongeni esinna lefilen minne mi murinno o minne mi ingau.” (Ipru 5:14; 1 Korint 14:20) A mak lon Paipel kapasen alongolongun allük mi awora emmwen. Mwelien letipom mi miritilo ren än Kot we Kapas epwe älisuk ika kopwe akkaüseling ngeni.​—1 Timoti 1:19.

⁷ Jises a apasa pwe “efoch irä a sil ren uan.” (Mattu 12:33) Ika och minen kunou a kan uwani uwa mi ngau, awewe chök ren an efisi ach pwapwaesini föfför mi mwänesol, föfför mi sikepwach, are föfförün rong, iwe, sisap fiti. Sisap pwal fiti ika epwe efeiengaüa manauach are pöchökkülen inisich, efisatä osupwangach  are letipechou, are epwe eü minen chepetek ngeni aramas. Ewe aposel Paul a öüröürakich pwe ika sipwe föri met mwelien letipen pwiich kewe epwe feiengaü ren, iwe, sipwe tipis. Iei makkeien Paul: “Lupwen ka tipis ngeni pwiüm lon ei sokun lapalap o afeiengaua mwelien letipan mi apwangapwang, ka tipis ngeni Kraist. Iei mine are pwii a tolong lon tipis pokiten mine üa mongö, üsap fokun chüen ochochsefäl fituk, pun üsap mochen pwe pwii we epwe tolong lon tipis.”​—1 Korint 8:12, 13.

8. Met sokkun mettoch mi efeiengaü ra nom lon chommong minen urumot me fitio?

⁸ A wor chommong sokkun minen urumot are fitio lon sitowa. Eli ekkoch leir repwe apwapwakich me asösökich, nge fän chommong a wor mettoch mi ngaü me ren Paipel lon ena sokkun minen kunou. Ika eü minen urumot epwe longolong won föfförün kaweten aramas are föfför mi sikepwach, iwe, sap minne ina och chök minen urumot! Jiowa a kan oput ir kewe mi “föri föförün mwäneson.” (Kolfel 11:5; Än Salomon Fos 3:31; Kolose 3:5, 6) Iwe, ika eü minen urumot epwe ämäraatä lon letipach tipelap are ewe ngünün emiisfengen, are epwe amölülükich are asolopa watteen ach fansoun, iwe, sipwe mirititi pwe ina eü mettoch mi efeiengaü ngenikich lon pekin ngün me mwittir sü seni.​—Mattu 18:8, 9.

Ifa Ussun Sia Tongeni Küt Minen Konou mi Öchitikich

9, 10. Ir kewe mi mirit ra tongeni föri met ren ar repwe küna minne mi lamot ngeniir lon pekin kunou?

⁹ Fän ekkoch chon Kraist ra eis: “Met sokkun minen kunou a öchitikich? Chommong mettoch lon ei fönüfan ra ü ngeni allükün Paipel.” Kopwe lükü pwe en mi tongeni küna minen kunou mi mürinnö, nge a lamot kopwe achocho ngeni. Wisach ach sipwe ekiekifichi me akkotaöchü, nge iei äkkäeüin wisen ämi kana säm me in. Chommong ra küna pwe a wor fansoun kunou me asösö lon ar famili me pwal lon ewe mwichefel. Atun ach mongofengen me chokkana, ach kapasfengen ussun minne a fis lon na rän are ussun eü pworaus lon Paipel a mmen apwapwa, me letipach a kan pöchökkületä ren. Sipwe tongeni akkota eü piknik, minen urumot, kunou won töö are won chuuk. Sipwe tongeni küna pwapwa me feiöch seni ekkena sokkun fansoun kunou.

¹⁰ Iei alon emön elter me pwülüwan we, mi wor ülümön nöür: “Seni le kükkünür, nöüm kewe ra älisikem le filatä ikewe aüpwe lo kunou ie. Fän ekkoch aua mut ngeni emön me emön leir ar repwe uwei emön chiener, iwe, ewe fansoun kunou a mmen apwapwa ngeniir. Aua pwal föri apwapwaan ekkewe mettoch mi lamot lon manauen nöüm kewe. Fän ekkoch, äm aua köri chon äm famili me chiechiem kewe lon ewe mwichefel pwe repwe etto kunou lon imwem. Aua kuk mongo lükün me eäni ekkoch sokkun urumot. Aua kunou lon chitosa me kunou won chuuk, iwe, aua äeä ena esin fansoun pwe aüpwe käeö ussun förien Jiowa kewe.”

11, 12. (a) Met ka tongeni föri ren om kopwe apachalong pwal fitemön lon om kewe kotun kunou? (b) Chommong ra kan chechemeni menni sokkun minen apwapwa?

¹¹ Epwe tufich an epwe wäwäälo lelukom are  leluken om famili fän iten ämi oupwe etiwa pwal fitemön lupwen oupwe akkota ämi fansoun kunou? Eli a lamot ngeni ekkoch, awewe chök ren ekkan fefin mi mä seniir pwülüwer, are ekkewe lipich, are ekkewe famili esor semer ika iner ren, ar repwe küna minne letiper epwe pöchökkületä ren. (Luk 14:12-14) Eli ka pwal tongeni apachalong ekkoch minefö, nge kopwe tümünü pwe esap fis och mettoch ar lükü epwe ngaüelo ren. (2 Timoti 2:20, 21) Ika mi weires ngeni ekkoch mi apwangapwang inisiir ar repwe towu seni imwer, eli sipwe för mongo me sipwe etiir le mongofengen lon imwer.​—Ipru 13:1, 2.

¹² Chommong resap tongeni mönükalo ewe fansoun ra chufengen pwe repwe ekis mongo, iwe, ra aüseling ngeni ifa ussun ekkoch leir ra wiliti chon Kraist me ra pwal rong ussun met a älisiir pwe repwe tuppwöl ngeni Kot. Sia tongeni uwawu pworaus seni Paipel fän iten ach sipwe kapasfengen, iwe meinisin, pachelong semirit, repwe tongeni uwawu mefieer. Ena sokkun pworausfengen a tongeni apöchökküla lüküen meinisin, nge esap wor popun emön epwe letipengaü are osukosuk ren.

13. Ifa ussun Jises me Paul ra isetiu ewe leenien äppirü fän iten ewe föfförün etiwaöchü wasöla me pwal pwapwaiti än aramas awasölai?

¹³ Jises a isetiu ewe leenien äppirü mi pwüng ren ewe föfförün etiwaöchü wasöla me pwal pwapwaiti än aramas awasölai. Fansoun meinisin a äeä ena sokkun fansoun pwe epwe efeiöchü aramas lon pekin ngün. (Luk 5:27-39; 10:42; 19:1-10; 24:28-32) Nöün kewe popun chon käeö ra äppirü föfförün. (Föför 2:46, 47) Iei makkeien ewe aposel Paul: “Pun üa fokun mochen churikemi pwe üpwe ngenikemi och feiöchün ngün pwe oupwe pöchökülela, wewen, pwe ämi me ngang sipwe apöchökülafengenikich ren ach lükülük.” (Rom 1:11, 12) Iwe, pwal ussun chök, a lamot pwe ach kewe fansoun kunoufengen repwe akkawora minne sipwe apöchökkülafengennikichetä ren.—Rom 12:13; 15:1, 2.

Ekkoch Mettoch Sipwe Chechchemeni me Tüttümünükich Seni

14. Pwata esap öch an epwe kon choocho aramas lon ekkan minen apwapwa?

¹⁴ Esap öch ika aramas repwe fakkun choocho lon ekkewe minen apwapwa, pun a weires an epwe wor tümün won mettoch meinisin. Lon eü fansoun esap eppetiir seni wiser kewe lon pekin ngün, eli ekkoch famili repwe filatä pwe repwe piknikfengen are eäni och urumot ese fiti ewe ngünün emiisfengen. Ika ekkoch elter, ministerial servant, are aramas mi äsimaü repwe fiti eü minen apwapwa, ir eü minen amürinnölo ena esin fansoun me epwe lapelo pöchökkületään letipen aramas ren.

15. Ika sipwe akkota eü minen apwapwa, pwata sipwe tümünüfichi mettoch meinisin?

¹⁵ Lon ekkan minen apwapwa, chokkewe mi wisen akoter resap mönüki lamoten tümünüöch. Inaamwo ika ka küna pwapwa seni om pwäratä kisäseü, nge kosap letipengaü ika emön noum wasöla a chepetek ren minne a fis lon imwom pokiten om tümününgau? Ekieki mwo ewe kapasen alongolongun allük lon Tuteronomi 22:8. Wisen chon Israel mi aüetä mineföön imw ar repwe föri eü tit mi pwelli ewe sokkun oos mi chöpöp won imwer, pwe fän chommong, ina ewe leenien awasöla aramas. Met popun? Popun, “pwe kosap atoto won imwom tipisin nnimanau, lupwen eman epwe turutiu me won o mäla.” Iwe, pwal ussun chök, minne kopwe föri ren om kopwe tümünü noum kewe wasöla lon ekkan minen apwapwa epwe  fän iten ar resap feiengaü lon pekin aion me pekin ngün, nge epwe pwal mürinnö ika esap kon ssenuk ekkewe minen eppet.

16. Ika epwe wor sakau lon och minen apwapwa, ifa ussun sipwe tümünüfichi ünnün?

¹⁶ Ika epwe wor sakau lon eü minen apwapwa, sipwe fakkun tümünüfichi ünnün. Chommong chon Kraist ra ekiekin awora sakau ika repwe tongeni pwisin nemeni met sokkun sakau nöür kewe wasöla repwe ün me ukukun ar ünümi. Esap fakkun mümütä och mettoch mi tongeni oturukapa aramas are minne repwe kon ünümmong ren. (Efisus 5:18, 19) Ren popun mi sokkopat, eli ekkoch wasöla resap ün sakau. Lon chommong leeni, a wor allük mi pinei ünnün sakau ika aramas resaamwo tori ierir, iwe, chon Kraist repwe älleäsochisi allükün mwuur, inaamwo ika a ussun itä ese pwüng ekkena allük.​—Rom 13:5.

17. (a) Ika epwe wor köl are nikattik lon eü minen apwapwa, pwata a lamot pwe ewe chon akkota epwe kefilöch? (b) Ika epwe wor pwörük lon eü pari, ifa ussun chon fiti repwe pwäratä letip mi limöch?

¹⁷ Chon akkota minen apwapwa repwe pii pwe ekkewe köl, pwörük, are metakkan repwe tipeeü ngeni än chon Kraist kewe kapasen alongolongun allük. A sokkofesen aramas ren met sokkun köl ra sani, me a wor chommong sokkun köl are nikattik. Iwe nge, chommong köl lon ei fansoun ra apöchökküla ewe ngünün ü ngeni nemenem, föfför mi sikepwach, me föfför mi mwänesol. A lamot kefilöch. Sap minne ewe sokkun nikattik mi mürinnö epwe chök leukukkun are leupotete, nge esap amochenia me esap wor kapas mi ngaü lon fitifengen me watte akürang are pwüngüpwüng. Kopwe pii pwe emönnewe mi wisen fili ekkewe nikattik esap i emön esaamwo mirititiöchu lamoten an esap kon ttikimmong ekkewe nikattik. A ffat pwe ewe sokkun pwörük mi nüwenüwengaü esap fichiiti chon Kraist.​—1 Timoti 2:8-10.

18. Ifa ussun sam me in ra tongeni tümünü nöür kewe ren ar nemeniöchü ar fansoun kunou?

¹⁸ Ekkan säm me in repwe pii ika mei fet kokkotun ekkan pari nöür kewe ra ekiekin fiti, iwe, repwe mirit ika repwe tongeni fitiir fansoun meinisin. Ekkoch säm me in ra fen mut ngeni nöür kewe ar repwe fiti pari, nge esor chon tümün, iwe, ekkoch chon fiti ra ttur fän sossotun lisowu mwääl are pwal ekkoch sokkun föfför mi ngaü. (Efisus 6:1-4) Inaamwo ika ekkan säräfö repwele lu seni ierin säräfö, nge mi chüen wor lamoten ach sipwe älisiir le“sü seni tipen alüal.”​—2 Timoti 2:22.

19. Ren enletin, met epwe tongeni älisikich le afota minne sipwe “kuttafichi lom”?

¹⁹ Epwe tongeni lapelo ach pwapwa ika fän ekkoch sipwe akkota ewe sokkun kunou me minen apwapwa an epwe aöchükich me apöchökkülakich. Jiowa ese kan pinei senikich ena sokkun mettoch, nge ren enletin, sia silei pwe ena sokkun mettoch esap tongeni älisikich le ikkisoni pisek aüchea lon läng. (Mattu 6:19-21) Jises a älisi nöün kewe chon käeö ar repwe weweiti pwe ar “kuttafichi lom an mu o an pung,” iei ewe mettoch mi nampa eü lamotan, nge esap minne sipwe mongö, are ün are üföüf, pwe ikkena “ekkewe mettoch chon ekkewe mwu ra tinikken ngeni.”​—Mattu 6:31-34, NW.

20. Nöün Jiowa kewe chon angang mi tuppwöl ra tongeni äneänei ar repwe küna met sokkun mettoch mi mürinnö seni ewe Chon Liffang mi Lapalap?

²⁰ Ewer, ese lifilifil ika sipwe “momongö ika ükün ika fori och mettoch,” nge sia tongeni föri “meinisin pwe Kot epwe ling ren,” iwe, sipwe kilisou ngeni ewe Chon Liffang mi Lapalap ren ekkewe mettoch mi mürinnö a kan akkawora ngenikich. (1 Korint 10:31) Lon an we Paratis won fönüfan, ewe mi arapoto, epwe wor fansoun esemuch fän iten ach sipwe unusen pwapwaiti kisäseün Jiowa, fitifengen me ach chiechi ngeni meinisin mi apwönüetä an kewe allük mi pwüng.​—Kölfel 145:16; Aisea 25:6; 2 Korint 7:1.

En mi Chechchemeni?

• Pwata a weires ngeni chon Kraist lon ei fansoun ar repwe küna ewe sokkun minen kunou mi öchitiir?

• Ikkefa ekkoch minen kunou familien chon Kraist ra fen küna pwapwa seni?

• Ika sipwe akkota minen kunou mi öchitikich, ikkefa ekkewe mettoch sipwe chechchemeni me tüttümünükich seni?

[Ekkewe kapas eis fan iten ewe lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 14]

Sipwe filatä ewe sokkun minen kunou mi uwani uwa mi mürinnö

[Sasing lon pekin taropwe 15]

Met sokkun minen apwapwa chon Kraist resap tongeni eäni?