Kohokohtia Sananlaskujen kirjasta
Jehovan sana on elävä
Kohokohtia Sananlaskujen kirjasta
MUINAISEN Israelin kuningas Salomo ”pystyi puhumaan kolmetuhatta sananlaskua” (1. Kuninkaiden kirja 4:32). Ovatko hänen viisaat sanansa käytettävissämme? Kyllä ovat. Monet Salomon sananlaskuista on merkitty muistiin Raamatun Sananlaskujen kirjaan, joka saatiin valmiiksi noin vuonna 717 eaa. Vain kahta viimeistä lukua pidetään toisten kirjoittajien – Jaken pojan Agurin ja kuningas Lemuelin – laatimina. Jotkut kuitenkin arvelevat, että Lemuel oli Salomon toinen nimi.
Näillä henkeytetyillä sananlaskuilla on kaksi tarkoitusta: ne on koottu ”viisauden ja kurin tuntemiseksi” (Sananlaskut 1:2). Ne auttavat meitä hankkimaan viisautta eli kykyä nähdä asiat selvästi ja soveltaa tietoa ongelmien ratkaisemiseen. Niistä saamme myös kuria eli moraalista valmennusta. Huomion kiinnittäminen näihin sananlaskuihin ja niiden neuvojen noudattaminen voivat muovata sydäntämme, tuottaa meille onnellisuutta ja johtaa menestykseen. (Heprealaisille 4:12.)
”HANKI VIISAUTTA” JA ”TARTU KURIIN”
”Kadulla huutaa lakkaamatta tosi viisaus äänekkäästi”, sanoo Salomo (Sananlaskut 1:20). Miksi meidän tulisi kuunnella sen kovaa, selkeää ääntä? Toinen luku osoittaa, että viisauden hankkimisesta on paljon hyötyä. Kolmannessa luvussa käsitellään sitä, miten voi saada läheisen suhteen Jehovaan. Sitten Salomo sanoo: ”Viisaus on pääasia. Hanki viisautta, ja kaikella hankkimallasi hanki ymmärrystä. Tartu kuriin, älä hellitä.” (Sananlaskut 4:7, 13.)
Mikä auttaa meitä vastustamaan maailman moraalittomuutta? Sananlaskujen kirjan 5. luku vastaa tähän: käytä ajattelukykyäsi ja tunnista maailman houkutukset. Mieti myös moraalittomuuteen syyllistymisen kallista hintaa. Seuraavassa luvussa varoitetaan tavoista ja asenteista, jotka vaarantavat suhteemme Jehovaan. Seitsemännessä luvussa luonnehditaan osuvasti moraalittoman ihmisen toimintaa. Kahdeksannessa luvussa kuvaillaan kiehtovasti viisauden arvoa ja viehättävyyttä. Yhdeksäs luku on innostava päätös edellisille sananlaskuille, ja siinä esitetään kiinnostava kuvaus, joka kannustaa meitä hankkimaan viisautta.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
1:7; 9:10: Miten Jehovan pelko on ”tiedon alku” ja ”viisauden alku”? Ilman Jehovan pelkoa ei voi olla tietoa, sillä hän on kaiken Luoja ja Raamatun Tekijä (Roomalaisille 1:20; 2. Timoteukselle 3:16, 17). Hän on kaiken tosi tiedon Lähde. Näin ollen tieto alkaa kunnioittavan pelon tuntemisesta Jehovaa kohtaan. Jumalan pelko on myös viisauden alku, koska viisautta ei voi olla ilman tietoa. Sitä paitsi ihminen, jolla ei ole Jehovan pelkoa, ei käytä tietojaan kunnian tuottamiseen Luojalle.
5:3: Miksi porttoa sanotaan ”vieraaksi naiseksi”? Sananlaskujen 2:16, 17:ssä kuvaillaan ”vierasta naista” sellaiseksi, joka ”on unohtanut Jumalansa liitonkin”. Jokaista – portto mukaan lukien – joka palvoi vääriä jumalia tai päätti jättää huomiotta Mooseksen lain, sanottiin ”vieraaksi” (Jeremia 2:25; 3:13).
7:1, 2: Mitä ”sanoihini” ja ”käskyihini” sisältyy? Raamatun opetusten lisäksi niihin sisältyvät kodin säännöt, joita vanhemmat asettavat perheen hyödyksi. Nuorten täytyy noudattaa niitä samoin kuin vanhempien antamaa raamatullista opetusta.
8:30: Kuka on ”mestarityöntekijä”? Personoitu viisaus nimittää itseään mestarityöntekijäksi. Sen lisäksi että personointia käytetään tässä kirjallisena tehokeinona kuvailtaessa viisauden ominaispiirteitä, se viittaa myös kuvaannollisesti Jumalan Esikoispoikaan Jeesukseen Kristukseen ennen hänen ihmiseksi tuloaan. Kauan ennen kuin hän syntyi ihmiseksi maan päälle, ”Jehova itse valmisti – – [hänet] tiensä aluksi” (Sananlaskut 8:22). Isänsä rinnalla hänellä oli ”mestarityöntekijänä” tärkeä osa kaiken muun luomisessa (Kolossalaisille 1:15–17).
9:17: Mitä ovat ”varastetut vedet”, ja miksi ne ovat ”makeita”? Koska Raamattu vertaa aviomiehen ja vaimon välisten sukupuolisuhteiden tuottamaa mielihyvää virkistävän veden juomiseen kaivosta, varastetut vedet kuvaavat salaisia, moraalittomia sukupuolisuhteita (Sananlaskut 5:15–17). Ajatus noiden vesien nauttimisesta salaa saa ne tuntumaan ”makeilta”.
Opetuksia meille
1:10–14: Meidän tulee varoa, etteivät syntisten lupaukset rikkauksista houkuttele meitä heidän pahoille teilleen.
3:3: Meidän tulee arvostaa suuresti rakkaudellista huomaavaisuutta ja totuudellisuutta ja ilmaista niitä yhtä näkyvästi kuin jos kaulassamme olisi mittaamattoman arvokas koru. Lisäksi meidän täytyy kirjoittaa nämä ominaisuudet sydämeemme, tehdä niistä olennainen osa persoonallisuuttamme.
4:18: Hengellinen tieto lisääntyy edistyvästi. Pysyäksemme valossa meidän täytyy ilmaista jatkuvasti nöyryyttä ja sävyisyyttä.
5:8: Meidän tulee pysyä kaukana kaikesta moraalittomuudesta, esiintyypä sitä musiikissa, elokuvissa, televisio-ohjelmissa, Internetissä tai kirjoissa ja lehdissä.
5:21: Vaihtaisiko joku, joka rakastaa tosi Jumalaa Jehovaa, hyvän suhteensa häneen vain muutamiin nautinnon hetkiin? Ei tietenkään! Voimakkain kannustin pysyä moraalisesti puhtaana on se, että tiedämme Jehovan näkevän ”tiemme” eli toimintatapamme ja pitävän meitä tilivelvollisina.
6:1–5: Näissä jakeissa saamme hyviä neuvoja siitä, ettei kannata ”mennä takuuseen” eli tehdä epäviisaita taloudellisia sitoumuksia toisten puolesta. Jos asiaa tarkemmin harkittuamme huomaamme toimineemme epäviisaasti, meidän tulisi viivyttelemättä ”ahdistaa lähimmäistämme hellittämättömin pyynnöin” ja tehdä kaikki voitavamme asian oikaisemiseksi.
6:16–19: Näihin seitsemään pääryhmään sisältyvät lähes kaikenlaiset väärinteot. Meidän tulee opetella vihaamaan niitä.
6:20–24: Raamatullinen kasvatus voi suojella sukupuolisen moraalittomuuden ansalta. Vanhempien ei tulisi laiminlyödä tällaisen valmennuksen antamista.
7:4: Meidän tulee oppia rakastamaan viisautta ja ymmärrystä.
YTIMEKKÄITÄ ELÄMÄNOHJEITA
Loput Salomon sananlaskuista ovat ytimekkäitä sanontoja. Ne ovat pääasiassa vastakohtia, rinnakkaisuuksia ja vertailuja, ja ne sisältävät voimakkaita opetuksia käytöksestä, puheesta ja asenteesta.
Luvuissa 10–24 korostetaan Jehovaa kohtaan tunnettavan kunnioittavan pelon arvoa. ”Juudan kuninkaan Hiskian miehet jäljensivät” luvuissa 25–29 olevat sananlaskut (Sananlaskut 25:1). Ne opettavat luottamusta Jehovaan ja muita hyvin tärkeitä seikkoja.
Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin
10:6: Kuinka ”jumalattomien suu peittää väkivaltaa” tai ”väkivalta peittää jumalattomien suun” (engl. viitelaitoksen alav.)? Tällä voidaan tarkoittaa sitä, että jumalattomat peittävät ilkeämieliset vahingoittamisaikeensa lipevien sanojen taakse. Tai kyse voi olla siitä, että koska toiset suhtautuvat jumalattomiin yleensä vihamielisesti, tällainen kohtelu saa heidät vaikenemaan.
10:10: Miten se, ”joka silmää iskee, aiheuttaa tuskaa”? ”Kelvoton ihminen” voi paitsi turvautua ”kieroon puheeseen” myös yrittää verhota vaikuttimensa ruumiinkieleen, esimerkiksi siten, että hän ”iskee silmää” (Sananlaskut 6:12, 13). Tällainen petollisuus voi aiheuttaa hänen uhrilleen paljon henkistä tuskaa.
10:29: Mikä on ”Jehovan tie”? Tässä sillä tarkoitetaan Jehovan tapaa kohdella ihmisiä, ei elämäntapaa jota meidän tulisi noudattaa. Hänen menettelytapansa merkitsee turvaa moitteettomille mutta turmiota jumalattomille.
11:31: Miksi jumalatonta tulisi palkita enemmän kuin vanhurskasta? Palkka on tässä yhteydessä rangaistus, jonka kumpikin saa. Kun vanhurskas ihminen erehtyy, hän saa erheistään palkaksi kuritusta. Jumalaton tekee syntiä tahallaan eikä edes halua ryhtyä tekemään hyvää. Siksi hän ansaitsee ja saa ankaran rangaistuksen.
12:23: Miten ihminen ”peittää tietoa”? Tiedon peittäminen ei merkitse sitä, että ihminen pitäisi kaikki tietonsa vain itsellään. Sen sijaan se merkitsee tiedon jakelemista tahdikkaasti, siten ettei pyri kerskailemaan tai loistamaan tiedoillaan.
14:17: Millä tavalla ”ajattelukykyistä miestä vihataan”? ”Ajattelukyvyksi” käännetty heprean kielen ilmaus voi tarkoittaa joko tarkkanäköisyyttä tai ilkeämielisyyttä. Pahantahtoista miestä tietenkin vihataan, mutta niin vihataan myös tarkkanäköistä miestä, joka käyttää ajattelukykyään eikä halua olla ”osa maailmasta” (Johannes 15:19).
18:19: Kuinka ”veli, jota vastaan on rikottu, on enemmän kuin vahva kaupunki”? Niin kuin vahva kaupunki, jota piiritetään, hän voi järkähtämättömästi kieltäytyä tekemästä myönnytyksiä. Hänen ja rikkojan välisistä riidoista voi helposti tulla ”asuintornin salvan” kaltaisia esteitä.
Opetuksia meille
10:11–14: Jotta sanamme olisivat rakentavia, meidän tulee täyttää mielemme täsmällisellä tiedolla. Lisäksi rakkauden pitäisi motivoida sydäntämme ja viisauden ohjata puhettamme.
10:19; 12:18; 13:3; 15:28; 17:28: Älkäämme puhuko liikaa vaan punnitkaamme sanamme.
11:1; 16:11; 20:10, 23: Jehova haluaa meidän olevan rehellisiä liiketoimissamme.
11:4: On tyhmää tavoitella aineellista vaurautta henkilökohtaisen Raamatun tutkimisen, kokouksissa käymisen, rukoilemisen ja kenttäpalveluksen kustannuksella.
13:4: Ei riitä, että pelkästään ”ilmaisee haluavansa” vastuuasemaa seurakunnassa tai elämää uudessa maailmassa. Meidän täytyy myös olla valmiita ponnistelemaan ahkerasti vaatimusten täyttämiseksi.
13:24; 29:15, 21: Rakkaudellinen isä tai äiti ei hemmottele lastaan eikä katso hänen puutteitaan läpi sormiensa vaan pyrkii kitkemään ne pois ennen kuin ne ehtivät juurtua syvään.
14:10: Koska emme aina pysty ilmaisemaan sisimpiä tunteitamme täsmällisesti eivätkä toiset ihmiset aina ymmärrä niitä, he pystyvät tarjoamaan lohdutusta vain rajallisesti. Saatamme joutua kestämään joitakin vastoinkäymisiä luottamalla yksin Jehovaan.
15:7: Meidän ei tulisi vuodattaa kaikkia tietojamme jollekulle yhdellä kertaa, aivan kuten ei maanviljelijäkään kaada kaikkia siemeniä yhteen kohtaan. Viisas jakelee tietojaan vähin erin tarpeen mukaan.
15:15; 18:14: Myönteinen asenne auttaa meitä iloitsemaan vaikeissakin tilanteissa.
17:24: Meidän tulisi etsiä ymmärrystä voidaksemme toimia viisaasti eikä olla ”typerän” kaltaisia, jonka silmät ja ajatukset harhailevat, sen sijaan että ne keskittyisivät tärkeisiin asioihin.
23:6–8: Meidän tulee karttaa ulkokultaista vieraanvaraisuuden osoittamista.
27:21: Ylistys voi paljastaa todellisen luontomme. Ilmaisemme nöyryyttä, jos ylistys saa meidät tunnustamaan kiitollisuudenvelkamme Jehovalle ja motivoi meitä palvelemaan häntä jatkuvasti. Nöyryyden puute puolestaan tulee esiin, jos ylistys synnyttää meissä ylemmyydentunnetta.
27:23–27: Paimentolaismiljöön avulla näissä sananlaskuissa tähdennetään sitä, että kannattaa tyytyä yksinkertaiseen elämään, johon kuuluu ahkera työnteko. Näiden sananlaskujen tulisi erityisesti juurruttaa mieleemme riippuvaisuutemme Jumalasta. *
28:5: Kun etsimme Jehovaa rukoilemalla ja tutkimalla hänen Sanaansa, ”voimme ymmärtää kaiken”, mikä on tarpeen voidaksemme palvella häntä otollisesti.
”PAINAVIA SANOMIA”
Raamatun Sananlaskujen kirja päättyy kahteen ”painavaan sanomaan” (Sananlaskut 30:1; 31:1). Ajatuksia herättävien vertausten avulla Agurin sanoma kuvailee kyltymätöntä ahneutta ja osoittaa, miten huomaamattomasti viettelijä voi valloittaa neitosen. * Lisäksi se varoittaa itsensä korottamisesta ja suutuspäissään puhumisesta.
”Painava sanoma”, jonka Lemuel sai äidiltään, sisältää viisaita neuvoja viinin ja väkijuoman käytöstä sekä tuomitsemisesta vanhurskaasti. Hyvän vaimon kuvaus päättyy seuraavaan toteamukseen: ”Antakaa hänelle hänen kättensä hedelmää, ja hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.” (Sananlaskut 31:31.)
Hanki viisautta, ota kuritus vastaan, kehitä jumalanpelkoa ja luota Jehovaan. Miten arvokkaita opetuksia henkeytetyissä sananlaskuissa onkaan! Noudattakaamme niiden neuvoja, niin meistäkin voidaan sanoa: ”Onnellinen on se mies, joka pelkää Jehovaa.” (Psalmit 112:1.)
[Alaviitteet]
^ kpl 13 Ks. Vartiotorni 1.8.1991 s. 31.
^ kpl 15 Ks. Vartiotorni 1.7.1992 s. 31.
[Kuvat s. 16]
Jehova on kaiken tosi tiedon Lähde
[Kuva s. 18]
Mitä merkitsee ”tiedon jakeleminen”?