”Kirjoitettiin meille opetukseksi”

”PALJOLLA kirjojen tekemisellä ei ole loppua.” (Saarnaaja 12:12.) Nämä sanat ovat yhtä totta nykyään kuin niiden kirjoittamisen aikaan, sillä painotuotteita on tarjolla ylen määrin. Mistä sitten valikoiva lukija voi tietää, mikä ansaitsee hänen huomionsa?

Voidakseen päättää, lukisiko jonkin kirjan, moni haluaa saada ensin tietoa sen tekijästä. Kustantajat saattavat liittää kirjaan maininnan, josta ilmenevät kirjoittajan kotipaikkakunta, opinnot ja aiemmin julkaistut teokset. Kirjoittajan henkilöllisyydellä on merkitystä, mikä näkyy esimerkiksi siitä, että menneinä vuosisatoina naiskirjailijat käyttivät usein salanimenä miehen nimeä, jotta lukijat eivät olisi väheksyneet kirjaa vain siksi, että sen oli kirjoittanut nainen.

Kuten kävi ilmi edellisestä kirjoituksesta, jotkut ikävä kyllä hylkäävät Raamatun heprealaiset kirjoitukset, koska heidän käsityksensä mukaan niissä kuvaillaan julmaa Jumalaa, joka tuhosi armotta vihollisensa. * Tarkastellaanpa, mitä Heprealaiset kirjoitukset ja Kreikkalaiset kirjoitukset itse kertovat Raamatun Tekijästä.

Raamatun Tekijä

Heprealaisten kirjoitusten mukaan Jumala sanoi Israelin kansalle: ”Minä olen Jehova; minä en ole muuttunut.” (Malakia 3:6.) Noin 500 vuotta myöhemmin raamatunkirjoittaja Jaakob kirjoitti: ”[Jumalan] luona ei ole varjon kääntymisen vaihtelua.” (Jaakobin kirje 1:17.) Miksi sitten joistakuista tuntuu siltä, että Heprealaisissa kirjoituksissa ilmaistu Jumala on erilainen kuin Kreikkalaisten kirjoitusten Jumala?

Syy on se, että Raamatun eri osissa Jumalan persoonallisuudesta paljastetaan erilaisia piirteitä. Jo yksistään Ensimmäinen Mooseksen kirja kertoo Jumalasta, että hän oli ”pahoillaan sydämessään” ja että hän on ”taivaan ja maan Valmistaja” ja ”kaiken maan Tuomari” (1. Mooseksen kirja 6:6; 14:22; 18:25). Sopivatko nämä erilaiset piirteet samaan Jumalaan? Aivan varmasti.

Valaistaanpa asiaa. Ne jotka ovat joutuneet tuomioistuimen eteen, saattavat tuntea paikallisen tuomarin parhaiten lahjomattomana lain puolustajana. Toisaalta lastensa silmissä hän  voi olla rakastava ja antelias isä. Hänen hyvät ystävänsä saattavat pitää häntä helposti lähestyttävänä miehenä, jolla on hyvä huumorintaju. Tuomari, isä ja ystävä ovat yksi ja sama ihminen. Hänen persoonallisuutensa eri piirteet vain käyvät ilmeisiksi eri tilanteissa.

Sama pätee siihen, miten Heprealaiset kirjoitukset kuvailevat Jumalaa. Ne kertovat Jehovan olevan ”armollinen ja suosiollinen Jumala, hidas vihastumaan ja runsas rakkaudellisessa huomaavaisuudessa ja totuudessa”. Toisaalta ne kertovat, että hän ”ei suinkaan vapauta rangaistuksesta”. (2. Mooseksen kirja 34:6, 7.) Nämä Jumalan luonteen kaksi puolta kuvastavat hänen nimensä merkitystä. Nimi ”Jehova” merkitsee kirjaimellisesti ’hän saattaa tulemaan (joksikin)’. Tämä merkitsee sitä, että täyttääkseen lupauksensa Jumala tulee miksi tahansa hänen on tarpeen tulla. (2. Mooseksen kirja 3:13–15.) Hän pysyy silti samana Jumalana. Jeesus sanoi: ”Jehova, meidän Jumalamme, on yksi Jehova.” (Markus 12:29.)

Onko Heprealaiset kirjoitukset korvattu Kreikkalaisilla kirjoituksilla?

Nykyään ei ole epätavallista, että oppikirjoja korvataan uusilla, kun saataville tulee tuoretta tutkimusaineistoa tai kun yleinen mielipide muuttuu. Tulivatko Kreikkalaiset kirjoitukset samalla tavoin Heprealaisten kirjoitusten tilalle? Eivät tulleet.

Jos Jeesus olisi tarkoittanut, että kertomus hänen palveluksestaan ja hänen opetuslastensa kirjoitukset korvaisivat Heprealaiset kirjoitukset, hän olisi varmasti ilmaissut sen selvästi. Mutta näin ei tapahtunut. Luukas kertoo, että juuri ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus ”alkoi Mooseksesta ja kaikista Profeetoista [Heprealaisissa kirjoituksissa] ja tulkitsi heille [kahdelle opetuslapselleen] kaikista Raamatun kirjoituksista sen, mikä koski häntä”. Myöhemmin Jeesus näyttäytyi uskollisille apostoleilleen ja joillekuille muille. Kertomus jatkuu: ”Hän sanoi nyt heille: ’Nämä ovat minun sanani, jotka minä puhuin teille ollessani vielä teidän  kanssanne, että kaiken, mikä minusta on kirjoitettu Mooseksen lakiin ja Profeettoihin ja Psalmeihin, on täytyttävä.’” (Luukas 24:27, 44.) Miksi Jeesus olisi lainannut Heprealaisia kirjoituksia vielä maanpäällisen palveluksensa lopussa, jos niillä ei olisi enää ollut merkitystä.

Sen jälkeen kun kristillinen seurakunta perustettiin, Jeesuksen seuraajat käyttivät edelleen Heprealaisia kirjoituksia. He kohdistivat niiden avulla huomion silloin vielä täyttymättömiin profetioihin ja arvokkaita opetuksia sisältäviin Mooseksen lain periaatteisiin sekä kertomuksiin Jumalan muinaisista palvelijoista, joiden hyvä esimerkki kannustaa kristittyjä pysymään uskollisina. (Apostolien teot 2:16–21; 1. Korinttilaisille 9:9, 10; Heprealaisille 11:1–12:1.) ”Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”, kirjoitti apostoli Paavali (2. Timoteukselle 3:16). * Millä tavoin Heprealaiset kirjoitukset ovat hyödyllisiä nykyään?

Neuvoja jokapäiväistä elämää varten

Otetaan esimerkiksi nykyinen rotusyrjinnän ongelma. Eräässä Itä-Euroopan kaupungissa asuva 21-vuotias etiopialaismies sanoo: ”Jos haluamme mennä jonnekin, meidän täytyy koota ryhmä. Kun olemme yhdessä ryhmänä, kimppuumme ei ehkä hyökätä.” Hän jatkaa: ”Emme voi mennä ulos iltakuuden jälkeen, varsinkaan metroon. Nähdessään meidät ihmiset panevat merkille vain ihonvärimme.” Käsittelevätkö Heprealaiset kirjoitukset tätä monimutkaista ongelmaa?

Muinaisille israelilaisille sanottiin: ”Mikäli muukalaisasukas asustaa luonasi maassanne, ette saa kohdella häntä huonosti. Muukalaisasukkaan, joka asustaa luonanne, tulee olla teille sellainen kuin on syntyperäinen asukkaannekin, ja sinun on rakastettava häntä niin kuin itseäsi, sillä teistä tuli muukalaisasukkaita Egyptin maassa.” (3. Mooseksen kirja 19:33, 34.) Laki siis vaati tuolloin Israelissa osoittamaan huomaavaisuutta maahanmuuttajia eli ”muukalaisasukkaita” kohtaan, ja tuo laki on säilytetty Heprealaisissa kirjoituksissa. Etkö ole samaa mieltä siitä, että nykyinen rotusyrjintä voitaisiin lopettaa tuon lain sisältämien periaatteiden pohjalta?

Vaikka Heprealaisissa kirjoituksissa ei ole yksityiskohtaisia  talousneuvoja, niissä on käytännöllisiä ohjeita siitä, miten käyttää rahaa viisaasti. Esimerkiksi Sananlaskujen 22:7:ssä sanotaan: ”Velallisesta tulee velkojan orja.” (Vuoden 1992 kirkkoraamattu.) Monet talousneuvojat ovat yhtä mieltä siitä, että epäviisas luotolla ostaminen voi johtaa taloudelliseen perikatoon.

Nykyajan materialistisessa maailmassa on yleistä tavoitella rikkauksia hinnalla millä hyvänsä. Kuningas Salomo, joka on historian rikkaimpia miehiä, kirjoitti osuvasti: ”Hopeaa rakastava ei saa kyllikseen hopeaa eikä varallisuutta rakastava tuloja. Tämäkin on turhuutta.” (Saarnaaja 5:10.) Miten viisas tämä varoitus onkaan!

Tulevaisuuden toivo

Koko Raamatun läpi kulkee yksi ainoa teema: Jumalan suvereenius saatetaan kunniaan ja hänen nimensä pyhitetään Jeesuksen Kristuksen alaisuudessa olevan Valtakunnan välityksellä (Daniel 2:44; Ilmestys 11:15).

Heprealaisissa kirjoituksissa esitetään yksityiskohtia siitä, millaista on elää Jumalan valtakunnan alaisuudessa. Ne lohduttavat meitä ja lähentävät meitä lohdutuksen Lähteeseen, Jehova Jumalaan. Esimerkiksi profeetta Jesaja ennusti, että eläinten ja ihmisten välillä tulee vallitsemaan rauha: ”Susi on viivähtävä uroskaritsan luona, ja itse leopardi asettuu levolle vohlan viereen, ja vasikka ja harjakas nuori leijona sekä syöttöeläin ovat yhdessä, ja pikkupoika niitä johdattelee.” (Jesaja 11:6–8.) Miten ihastuttava tulevaisuudennäkymä!

Entäpä ne, jotka ovat epäedullisessa asemassa etnisten tai rotuennakkoluulojen, vakavan sairauden tai taloudellisten seikkojen vuoksi, joihin he eivät voi vaikuttaa? Heprealaisissa kirjoituksissa sanotaan profeetallisesti Kristuksesta Jeesuksesta: ”Hän vapauttaa köyhän, joka huutaa apua, sekä ahdistetun ja jokaisen, jolla ei ole auttajaa. Hän säälii alhaista ja köyhää ja pelastaa köyhien sielut.” (Psalmit 72:12, 13.) Näistä lupauksista on käytännön hyötyä, koska ihmiset, jotka uskovat niihin, pystyvät kohtaamaan tulevaisuuden toiveikkain ja luottavaisin mielin (Heprealaisille 11:6).

Ei ihme, että pyhä henki pani apostoli Paavalin kirjoittamaan: ”Kaikki, mikä ennen kirjoitettiin, kirjoitettiin meille opetukseksi, jotta meillä kestävyytemme ja Raamatun kirjoitusten lohdutuksen avulla olisi toivo.” (Roomalaisille 15:4.) Heprealaiset kirjoitukset ovat tosiaan edelleenkin olennainen osa Jumalan henkeytettyä sanaa Raamattua. Niillä on todellista arvoa meille nykypäivän ihmisille. Toivomme, että pyrit oppimaan enemmän siitä, mitä koko Raamattu todella opettaa. Näin pääset lähemmäksi sen Tekijää, Jehova Jumalaa. (Psalmit 119:111, 112.)

[Alaviitteet]

[Tekstiruutu s. 6]

VANHA TESTAMENTTI VAI HEPREALAISET KIRJOITUKSET?

Ilmaus ”vanha testamentti” esiintyy 2. Korinttilaiskirjeen 3:14:ssä vuoden 1776 kirkkoraamatussa. Tässä käännöksessä sana ”testamentti” vastaa kreikan sanaa di·a·thēʹkē. Monet nykyiset käännökset, esimerkiksi vuosien 1938 ja 1992 kirkkoraamatut, kääntävät sanan di·a·thēʹkē ”testamentin” asemesta vastineella ”liitto”. Miksi?

Sanakirjantekijä Edward Robinson totesi: ”Koska muinainen liitto sisältyy Mooseksen kirjoihin, – – [sana di·a·thēʹkē] edustaa liiton kirjaa, Mooseksen kirjoituksia eli lakia.” Apostoli Paavali viittasi 2. Korinttilaiskirjeen 3:14:ssä Mooseksen lakiin, joka on vain osa esikristillisiä Raamatun kirjoituksia.

Mikä sitten on sopivampi nimi Pyhän Raamatun 39 ensimmäiselle kirjalle? Sen sijaan että Jeesus Kristus ja hänen seuraajansa olisivat antaneet ymmärtää, että tämä Raamatun osa oli vanhentunut, he käyttivät siitä nimityksiä ”Raamatun kirjoitukset” ja ”pyhät Raamatun kirjoitukset” (Matteus 21:42; Roomalaisille 1:2). Sopusoinnussa näiden henkeytettyjen ilmausten kanssa Jehovan todistajat sanovat Vanhaa testamenttia Heprealaisiksi kirjoituksiksi, koska Raamatun tuo osa kirjoitettiin alun perin pääasiassa hepreaksi. Vastaavasti he nimittävät niin sanottua Uutta testamenttia Kreikkalaisiksi kirjoituksiksi, koska ne miehet, jotka Jumala henkeytti kirjoittamaan tämän osan Raamattua, käyttivät kreikan kieltä.

[Kuvat s. 4]

Yksi ja sama mies voidaan tuntea lahjomattomana tuomarina, rakastavana isänä ja ystävänä.

[Kuva s. 5]

Jeesus käytti Heprealaisia kirjoituksia koko palveluksensa ajan.

[Kuvat s. 7]

Mitkä Raamatun periaatteet voivat auttaa tekemään oikeita ratkaisuja?