Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Kohokohtia Danielin kirjasta

Kohokohtia Danielin kirjasta

Jehovan sana on elävä

Kohokohtia Danielin kirjasta

”DANIELIN kirja on yksi jännittävimmistä Raamatun kirjoista”, sanotaan eräässä hakuteoksessa. ”Sen sivut ovat täynnä ajattomia totuuksia.” (Holman Illustrated Bible Dictionary.) Danielin kertomus alkaa vuodesta 618 eaa., jolloin Babylonin kuningas Nebukadnessar tulee Jerusalemiin, piirittää sen ja vie joitakin ”Israelin poikia” vangeiksi Babyloniin. (Daniel 1:1–3.) Heidän joukossaan on nuori Daniel, joka on todennäköisesti vasta teini-ikäinen. Kun kirjan kertomus päättyy, Daniel on yhä Babylonissa. Nyt lähes 100-vuotias Daniel saa Jumalalta lupauksen: ”Sinä tulet lepäämään, mutta sinä nouset osaasi päivien lopussa.” (Daniel 12:13.)

Danielin kirjan ensimmäinen osa noudattaa aikajärjestystä, ja se on kirjoitettu kolmannessa persoonassa, kun taas jälkimmäinen osa on kirjoitettu ensimmäisessä persoonassa. Kirjan kirjoittaja on Daniel, ja kirja sisältää ennustuksia maailmanvaltojen noususta ja tuhosta, Messiaan saapumisen ajankohdasta sekä meidän päiviemme tapahtumista. * Lisäksi tämä iäkäs profeetta katsoo pitkää elämäänsä taaksepäin ja kertoo tapahtumista, jotka kannustavat meitä pysymään jumalisina miehinä ja naisina ja säilyttämään nuhteettomuutemme. Danielin sanoma on elävä ja voimaa uhkuva (Heprealaisille 4:12).

MITÄ OPIMME AIKAJÄRJESTYSTÄ NOUDATTAVASTA KERTOMUKSESTA?

(Daniel 1:1–6:28)

On menossa vuosi 617 eaa. Daniel ja hänen kolme nuorta ystäväänsä – Sadrak, Mesak ja Abednego – ovat Babylonin hovissa. Hovielämään liittyvän kolmivuotisen valmennuksensa aikana nuorukaiset pysyvät nuhteettomina Jumalan edessä. Noin kahdeksan vuotta myöhemmin kuningas Nebukadnessar näkee arvoituksellisen unen. Daniel kertoo, millainen tuo uni oli, ja sitten tulkitsee sen. Kuningas tunnustaa, että Jehova on ”jumalien Jumala ja kuninkaiden Herra ja salaisuuksien Paljastaja” (Daniel 2:47). Ennen pitkää Nebukadnessar kuitenkin näyttää unohtavan tämän opetuksen. Kun Danielin kolme ystävää kieltäytyvät palvomasta jättiläismäistä kuvapatsasta, kuningas heitättää heidät tuliseen pätsiin. Tosi Jumala pelastaa nämä nuorukaiset, ja Nebukadnessarin on pakko tunnustaa, että ”ei ole toista jumalaa, joka kykenee vapauttamaan niin kuin tämä” (Daniel 3:29).

Nebukadnessar näkee toisen merkittävän unen. Hän näkee suunnattoman suuren puun, joka hakataan poikki ja jonka kasvu estetään. Daniel ilmoittaa unen selityksen. Uni täyttyy osittain, kun Nebukadnessar tulee mielenvikaiseksi ja myöhemmin toipuu. Monia vuosikymmeniä tämän jälkeen kuningas Belsassar järjestää suuret pidot ylimyksilleen ja käyttää niissä epäkunnioitusta osoittaen Jehovan temppelistä otettuja astioita. Samana yönä Belsassar tapetaan ja meedialainen Dareios saa valtakunnan (Daniel 5:30, 31). Dareioksen aikaan, kun Daniel on yli 90-vuotias, kateelliset virkamiehet punovat murhanhimoisen juonen iäkästä profeettaa vastaan, mutta Jehova pelastaa hänet ”leijonien kynsistä” (Daniel 6:27).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

1:11–15: Oliko neljän juutalaisnuoren parempi ulkomuoto kasvisruokavalion ansiota? Ei ollut. Mikään ruokavalio ei voi saada aikaan sellaisia muutoksia vain kymmenessä päivässä. Kiitos siitä, että nämä heprealaisnuoret muuttuivat ulkomuodoltaan, kuuluu Jehovalle. Hän siunasi heitä, koska he luottivat häneen (Sananlaskut 10:22).

2:1: Milloin Nebukadnessar näki unen suunnattomasta kuvapatsaasta? Kertomus sanoo, että se tapahtui ”Nebukadnessarin kuninkuuden toisena vuonna”. Hänestä tuli kuningas vuonna 624 eaa. Hänen toinen hallitusvuotensa olisi näin ollen alkanut vuonna 623 eaa. eli vuosia ennen kuin hän hyökkäsi Juudaan. Tuossa varhaisessa vaiheessa Daniel ei olisi ollut Babylonissa selittämässä unta. ”Toinen vuosi” lasketaan ilmeisesti vuodesta 607 eaa., jolloin Babylonin kuningas hävitti Jerusalemin ja hänestä tuli maailmanhallitsija.

2:32, 39: Millä tavalla hopeinen valtakunta oli kultaista päätä vähempiarvoinen, ja miten kuparinen valtakunta oli vähempiarvoinen kuin hopeinen? Meedo-Persian maailmanvalta, jota kuvapatsaan hopeinen osa edustaa, oli siinä mielessä vähempiarvoinen kuin kultaisen pään edustama Babylon, ettei sillä ollut kunniaa syöstä vallasta Juudaa. Seuraava maailmanvalta oli Kreikka, jota edusti kupari. Kreikka oli vielä vähemmän arvoinen, kuten kupari on vähempiarvoista kuin hopea. Vaikka Kreikan imperiumi käsitti laajemman alueen, se ei saanut kunniaa vapauttaa Jumalan kansaa pakkosiirtolaisuudesta, kuten Meedo-Persia sai.

4:8, 9: Tuliko Danielista itsestään taikuutta harjoittava pappi? Ei tullut. Ilmaus ”taikuutta harjoittavien pappien esimies” viittaa yksinkertaisesti Danielin asemaan ”kaikkien Babylonin viisaiden yliprefektinä” (Daniel 2:48).

4:10, 11, 20–22: Mitä Nebukadnessarin unen suunnaton puu edusti tai kuvasi? Ensin puu edusti Nebukadnessaria maailmanvallan hallitsijana. Koska hänen hallitusvaltansa ulottui ”maan ääreen”, puun täytyy kuitenkin merkitä jotain paljon suurempaa. Danielin 4:17 yhdistää unen siihen hallitusvaltaan, joka ”Korkeimmalla” on ihmiskuntaan nähden. Niinpä puu kuvasi myös Jehovan kaikkeudensuvereeniutta, erityisesti maan suhteen. Unella on siis kaksi täyttymystä: se kuvaa Nebukadnessarin hallitusvaltaa ja Jehovan suvereeniutta.

4:16, 23, 25, 32, 33: Kuinka kauan ”seitsemän aikaa” kestivät? Kaikki Nebukadnessarin ulkomuodossa tapahtuneet muutokset edellyttivät, että ”seitsemän aikaa” olivat paljon pidempi ajanjakso kuin seitsemän kirjaimellista päivää. Hänen tapauksessaan nämä ajat merkitsivät seitsemää 360-päiväistä vuotta eli 2520:tä päivää. Suuremmassa täyttymyksessä ”seitsemän aikaa” ovat 2520 vuotta. (Hesekiel 4:6, 7.) Ne alkoivat Jerusalemin tuhosta vuonna 607 eaa. ja päättyivät siihen, kun Jeesus asetettiin valtaistuimelle taivaallisena kuninkaana vuonna 1914 (Luukas 21:24).

6:6–10: Koska Jehovaa ei tarvitse rukoilla missään nimenomaisessa asennossa, eikö Danielin olisi ollut viisasta rukoilla 30 päivän ajan salassa? Danielin tapa rukoilla kolmesti päivässä oli yleisesti tiedossa. Siksi salaliittolaiset keksivät ehdottaa säädöstä, jolla rukoilemista rajoitettaisiin. Mikä tahansa muutos Danielin rukoilemistavassa olisi saattanut saada muut päättelemään, että hän oli tinkinyt vakaumuksestaan eikä enää osoittanut yksinomaista antaumusta Jehovalle.

Opetuksia meille

1:3–8: Se että Daniel ja hänen toverinsa pysyivät päättäväisesti uskollisina Jehovalle, kertoo paljon sen kasvatuksen arvosta, jota he varmasti olivat saaneet vanhemmiltaan. Kun Jumalaa pelkäävät vanhemmat panevat hengelliset asiat elämässään ensi sijalle ja opettavat lapsiaan tekemään samoin, lapset hyvin todennäköisesti vastustavat mitä tahansa kiusauksia ja painetta, joita he kohtaavat koulussa tai muualla.

1:10–12: Daniel ymmärsi, miksi ”ylin hovivirkamies” pelkäsi kuningasta, eikä siksi painostanut häntä. Sen sijaan hän lähestyi myöhemmin ”vartijaa”, jolla oli ehkä mahdollisuus olla joustavampi. Kun me joudumme vaikeisiin tilanteisiin, meidän pitäisi osoittaa samanlaista tarkkanäköisyyttä, ymmärrystä ja viisautta.

2:29, 30: Danielin tavoin meidän tulisi antaa kaikki kunnia Jehovalle mistä tahansa tiedoista, ominaisuuksista ja kyvyistä, joita olemme voineet hankkia siksi, että olemme hänen hengellisen huolenpitonsa alaisuudessa.

3:16–18: On epätodennäköistä, että kolme heprealaista nuorukaista olisivat vastanneet niin vakaumuksellisesti, jos he olisivat aiemmin olleet valmiit tinkimään periaatteistaan ruokavaliota koskevassa kysymyksessä. Meidänkin tulee yrittää tosissamme olla ”uskollisia kaikessa” (1. Timoteukselle 3:11).

4:24–27: Valtakunnan sanoman julistaminen, mihin sisältyy myös Jumalan epäsuotuisien tuomioiden ilmoittaminen, vaatii samanlaista uskoa ja rohkeutta kuin Daniel osoitti tehdessään tunnetuksi, mikä Nebukadnessaria kohtaisi ja mitä kuninkaan pitäisi tehdä, jotta tämän ”hyvinvointi kestäisi kauemmin”.

5:30, 31: ”Sananlaskumainen lausuma Babylonin kuningasta vastaan” toteutui (Jesaja 14:3, 4, 12–15). Myös Saatana Panettelija, jonka ylpeys muistuttaa Babylonin hallitsijasuvun osoittamaa ylpeyttä, kohtaa kunniattoman lopun (Daniel 4:30; 5:2–4, 23).

MITÄ DANIELIN NÄYT PALJASTAVAT?

(Daniel 7:1–12:13)

Vuonna 553 eaa., jolloin Daniel on yli 70-vuotias, hän saa unessa ensimmäisen näyn. Hän näkee neljä suurta petoa, jotka kuvaavat perättäisiä maailmanvaltoja hänen päivistään lähtien aina meidän aikaamme saakka. Hän näkee taivaallisessa näyssä ”jonkun ihmisen pojan kaltaisen”, jolle annettiin ”ajan hämärään asti kestävä hallitusvalta” (Daniel 7:13, 14). Kaksi vuotta myöhemmin Daniel saa näyn, joka koskee Meedo-Persiaa, Kreikkaa ja erästä mahtia, josta tulee ”tuimakatseinen” kuningas (Daniel 8:23).

Nyt on vuosi 539 eaa. Babylon on kukistunut, ja meedialainen Dareios on tullut kaldealaisten valtakunnan hallitsijaksi. Daniel rukoilee Jehovalta kotimaansa ennallistamista. Hänen yhä rukoillessaan Jehova lähettää enkeli Gabrielin antamaan hänelle ”ymmärtäväisyyttä sekä ymmärrystä” Messiaan tulemisesta. (Daniel 9:20–25.) Aika kuluu ja tullaan vuosiin 536–535 eaa. Jäännös on palannut Jerusalemiin, mutta siellä suoritettavaa temppelin rakennustyötä vastustetaan. Tilanne huolestuttaa Danielia. Hän tekee siitä rukousasian, ja Jehova lähettää korkea-arvoisen enkelin hänen luokseen. Vahvistettuaan ja rohkaistuaan Danielia enkeli kertoo ennustuksen, joka sisältää pääpiirteet pohjoisen kuninkaan ja etelän kuninkaan välisestä valtataistelusta. Näiden kahden kuninkaan välinen taistelu alkaa, kun Aleksanteri Suuren valtakunta jaetaan hänen neljän kenraalinsa kesken, ja jatkuu siihen saakka, kun suuri ruhtinas Mikael ”nousee” (Daniel 12:1).

Vastauksia raamatullisiin kysymyksiin

8:9: Mitä kuvataan ”Kaunistuksella”? Tässä yhteydessä ”Kaunistus” kuvaa maallista tilaa, joka voidelluilla kristityillä on Angloamerikkalaisen maailmanvallan aikana.

8:25: Kuka on ”ruhtinaiden Ruhtinas”? Heprealainen sana sar, joka on käännetty ”ruhtinaaksi”, merkitsee pohjimmiltaan ’päällikköä’ tai ’päämiestä’. Arvonimi ”ruhtinaiden Ruhtinas” sopii ainoastaan Jehova Jumalaan. Hän on kaikkien enkeliruhtinaiden Pääruhtinas, myös Mikaelin, joka on ”yksi huomattavimmista ruhtinaista” (Daniel 10:13).

9:21: Miksi Daniel käyttää enkeli Gabrielista sanaa ”mies”? Se johtuu siitä, että Gabriel tuli Danielin luokse ihmisen hahmoisena, kuten hän oli näyttäytynyt hänelle eräässä aiemmassa näyssä (Daniel 8:15–17).

9:27: Mikä liitto ”pidettiin – – voimassa monille” 70. vuosiviikon loppuun eli vuoteen 36 saakka? Lakiliitto lakkautettiin vuonna 33, kun Jeesus pantiin paaluun. Mutta pitämällä Abrahamin kanssa tehdyn liiton voimassa lihalliselle Israelille vuoteen 36 saakka Jehova pidensi aikaa, jolloin hän osoitti erityissuosiota juutalaisia kohtaan sen perusteella, että he olivat Abrahamin jälkeläisiä. Abrahamin kanssa tehty liitto on edelleen voimassa ”Jumalan Israelille”. (Galatalaisille 3:7–9, 14–18, 29; 6:16.)

Opetuksia meille

9:1–23; 10:11: Daniel oli ”hyvin arvostettu”, koska hän oli nöyrä, opinhaluinen ja antaumuksellinen Jumalan palvelija sekä kestävä rukouksessa. Nämä ominaisuudet auttoivat häntä myös pysymään uskollisena Jumalalle elämänsä loppuun asti. Päättäkäämme seurata Danielin esimerkkiä.

9:17–19: Jopa silloin kun rukoilemme Jumalan uutta maailmaa, jossa ”vanhurskaus asuu”, eikö pääasiallisena huolenaiheenamme tulisi olla Jumalan nimen pyhittäminen ja hänen suvereeniutensa kunniaan saattaminen pikemminkin kuin omien kärsimystemme ja ongelmiemme loppuminen? (2. Pietarin kirje 3:13.)

10:9–11, 18, 19: Meidän tulisi Danielin luo tulleen enkelin tavoin rohkaista ja vahvistaa toisiamme siten, että ojennamme auttavan kätemme ja esitämme lohduttavia sanoja.

12:3: Viimeisinä päivinä ”ymmärtäväiset” eli voidellut kristityt ovat ”loistaneet valaisijoina” ja ”saattaneet monet vanhurskauteen”, myös ”muiden lampaiden” ”suuren joukon” (Filippiläisille 2:15; Ilmestys 7:9; Johannes 10:16). Voidellut tulevat täydessä merkityksessä ”loistamaan – – kuin tähdet” Kristuksen tuhatvuotisen hallituksen aikana, kun he Kristuksen kanssa soveltavat lunnaiden täyttä hyötyä maan päällä elävään tottelevaiseen ihmiskuntaan. ”Muiden lampaiden” tulee pysyä uskollisesti voideltujen yhteydessä ja tukea kokosydämisesti heitä kaikin tavoin.

Jehova siunaa häntä pelkääviä

Mitä Danielin kirja opettaa meille Jumalasta, jota palvomme? Ajattelehan siinä olevia ennustuksia – niitä jotka ovat jo täyttyneet ja niitä jotka tulevat vielä täyttymään. Miten elävän kuvan ne maalaavatkaan Jehovasta sanansa Täyttäjänä! (Jesaja 55:11.)

Mitä Danielin kirjan kertova osuus opettaa meille Jumalastamme? Neljä heprealaista nuorukaista, jotka kieltäytyivät mukautumasta Babylonin hovin elämäntyyliin, saivat tietoa, ymmärtäväisyyttä ja viisautta (Daniel 1:17). Tosi Jumala lähetti enkelinsä ja pelasti Sadrakin, Mesakin ja Abednegon tulipätsistä. Daniel pelastettiin leijonakuopasta. Jehova on ”apu ja kilpi” niille, jotka luottavat häneen, ja hän siunaa niitä, jotka pelkäävät häntä (Psalmit 115:9, 13).

[Alaviite]

^ kpl 2 Jehovan todistajien julkaisema kirja Kiinnitä huomiota Danielin profetiaan! käsittelee Danielin kirjaa jae jakeelta.

[Kuva s. 18]

Miksi Daniel oli ”hyvin arvostettu”?