Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Tarkoituksellinen elämä on mahdollista!

Tarkoituksellinen elämä on mahdollista!

Tarkoituksellinen elämä on mahdollista!

MONILLE tärkeintä elämässä on hankkia rahaa ja sitä, mitä sillä saa. Jotkut tavoittelevat mainetta. Toiset omistavat elämänsä taiteelle. Jotkut taas tekevät kaikkensa auttaakseen toisia. Monet puolestaan eivät tiedä, mikä heidän elämässään on tärkeintä tai miksi he ovat olemassa.

Miten on sinun laitasi? Oletko miettinyt vakavasti elämäsi tarkoitusta? Tarkastellaanpa joitakin yleisiä päämääriä ja sitä, tuottavatko ne tyytyväisyyttä. Tuovatko ne ihmisille todellisen aikaansaamisen tunteen? Miten on mahdollista elää tarkoituksellista elämää?

Rahalla ja nautinnoilla oma paikkansa

Raamattu sanoo Saarnaajan kirjan 7:12:ssa: ”Viisaus on suojaksi samoin kuin raha on suojaksi, mutta tiedon etuna on, että viisaus varjelee omistajansa elossa.” Raha on tosiaan tarpeellista. Tarvitsemme sitä elääksemme, varsinkin jos meidän on huolehdittava perheen toimeentulosta (1. Timoteukselle 5:8).

Mitä elämä olisikaan ilman joitakin nautintoja, joita rahalla saa? Vaikka kristillisyyden perustaja Jeesus Kristus myönsi, ettei hänellä ollut paikkaa ”mihin päänsä kallistaisi”, hän nautti aika ajoin hyvää ruokaa ja viiniä. Hän myös käytti kallista vaatetta. (Matteus 8:20; Johannes 2:1–11; 19:23, 24.)

Jeesus ei kuitenkaan elänyt nautintoja varten. Hänen tärkeysjärjestyksensä oli kohdallaan. Jeesus sanoi: ”Vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” Sitten hän kertoi vertauksen rikkaasta miehestä, joka runsaan sadon saatuaan alkoi pohdiskella: ”Mitä minä nyt teen, kun minulla ei ole mihin kokoaisin satoni? – – Minä puran varastohuoneeni ja rakennan isommat ja kokoan niihin kaiken viljani ja kaiken hyväni ja sanon sielulleni: ’Sielu, sinulla on paljon hyvää tallessa moniksi vuosiksi; rentoudu, syö, juo ja pidä hauskaa.’” Mitä väärää hänen järkeilyssään oli? Kuvaus jatkuu: ”Jumala sanoi hänelle: ’Sinä järjetön, tänä yönä sinulta vaaditaan sielusi. Kuka sitten saa sen, minkä olet varastoinut?’” Vaikka mies olisi saanut satonsa varastoitua, hän ei olisi kuoltuaan voinut nauttia kokoamistaan rikkauksista. Lopuksi Jeesus tiivisti opetuksensa sanoihin: ”Niin käy sille, joka kerää aarteita itselleen, mutta ei ole rikas Jumalalle.” (Luukas 12:13–21.)

Rahaa siis tarvitaan, ja nautinnotkin ovat joskus paikallaan. Mutta raha sen enempää kuin nautinnotkaan eivät ole tärkeintä elämässä. Kaikkein tärkeintä on pyrkiä olemaan ”rikas Jumalalle”, toisin sanoen viettää elämää, joka miellyttää häntä.

Onko hyvän nimen luominen tärkeää?

Monet keskittyvät elämässään yksinomaan siihen, että he saisivat luotua nimen itselleen. Ei ole välttämättä väärin haluta mainetta ja arvostusta. ”Nimi on parempi kuin hyvä öljy”, sanotaan Raamatussa, ”ja kuolinpäivä parempi kuin synnyinpäivä.” (Saarnaaja 7:1.)

Kuolinpäivänä ihmisen koko elämänkulku on ikään kuin kirjoitettuna kirjaan. Jos hän on saanut aikaan hyvää, hänen kuolinpäivänsä on paljon parempi kuin hänen synnyinpäivänsä, jolloin tuon kirjan sivut olivat vielä aivan tyhjät.

Saarnaajan kirjan kirjoitti kuningas Salomo. Hänen vanhempi velipuolensa Absalom halusi luoda nimen itselleen. Absalomilla oli kolme poikaa, joiden välityksellä hänen nimensä olisi voinut säilyä myöhemmille sukupolville, mutta he kuolivat ilmeisesti nuorina. Mitä Absalom teki? Raamattu kertoo: ”Absalom – – pystytti itselleen patsaan, joka on Kuninkaan alatasangolla, sillä hän sanoi: ’Minulla ei ole poikaa, joka pitäisi nimeni muistossa.’ Niinpä hän antoi patsaalle oman nimensä.” (2. Samuelin kirja 14:27; 18:18.) Tuon patsaan jäänteitä ei ole löydetty, ja vaikka Raamatun tutkijat tietävät, kuka Absalom oli, he muistavat hänet pahamaineisena kapinallisena, joka juonitteli syöstäkseen valtaistuimelta isänsä Daavidin.

Nykyään monet yrittävät saada aikaan jotakin, mistä heidät muistettaisiin. He tavoittelevat mainetta ja kunniaa sellaisten ihmisten silmissä, joiden mieltymykset vaihtelevat muotivirtausten mukaan. Mitä tällaiselle maineelle tapahtuu? Christopher Lasch kirjoittaa narsistista kulttuuria käsittelevässä kirjassaan: ”Meidän aikanamme, jolloin menestys liittyy niin suurelta osin nuoruuteen, viehätysvoimaan ja uutuudenviehätykseen, maine on katoavampaa kuin koskaan ennen, ja ne, jotka pääsevät yleisön suosioon, pelkäävät lakkaamatta sen menettämistä.” (The Culture of Narcissism.) Tämän vuoksi monet kuuluisuudet turvautuvat huumeisiin ja alkoholiin, mikä usein lyhentää heidän elämäänsä. On tosiaan turhaa tavoitella mainetta ja kunniaa.

Kenen silmissä meidän sitten tulisi saada hyvä maine? Jehova puhui profeettansa Jesajan välityksellä niistä, jotka noudattivat hänen lakejaan, kun hän sanoi: ”Minä jopa annan heille huoneessani ja muurieni sisällä muistomerkin ja nimen – –. Ajan hämärään asti pysyvän nimen minä annan heille, nimen jota ei karsita pois.” (Jesaja 56:4, 5.) Jumalalle otolliset ihmiset saavat ”muistomerkin ja nimen”, koska he tottelevat häntä. Jumala muistaa heidän nimensä ”ajan hämärään asti”, eikä heitä ”karsita pois”. Raamattu kannustaa meitä luomaan itsellemme juuri tällaisen nimen – hyvän maineen Luojamme Jehovan silmissä.

Jesaja profetoi ajasta, jolloin uskolliset ihmiset saavat ikuisen elämän paratiisissa maan päällä. ”Ikuinen elämä” tuossa paratiisissa on ”todellista elämää”. Se on elämää, jota Jumala tarkoitti ihmisten elävän, kun hän loi heidät. (1. Timoteukselle 6:12, 19.) Eikö meidän siis tulisi tavoitella sitä sen sijaan että keskittyisimme elämään, joka kiitää ohitse eikä tuota tyydytystä?

Riittävätkö taide ja hyväntekeväisyys?

Monet taiteilijat haluavat kehittyä loputtomasti, jotta he täyttäisivät itselleen asettamansa korkeat vaatimukset. Tähän ei nykyinen elämä riitä. Edellisessä kirjoituksessa mainittu Hideo ponnisteli yhä yli 90-vuotiaana tullakseen paremmaksi taiteilijaksi. Vaikka taiteilija edistyisikin niin pitkälle, että hän on tyytyväinen omaan työhönsä, hän ei ehkä enää pysty tuottamaan yhtä paljon kuin parhaina päivinään. Mutta entä jos hän eläisi ikuisesti? Kuvittele, millaisiin taiteellisiin saavutuksiin hän voisi yltää!

Entä mitä on sanottava ihmisystävällisistä teoista ja hyväntekeväisyydestä? On kiitettävää kiinnittää huomiota köyhiin ja käyttää varojaan puutteenalaisten auttamiseen. Raamattu sanoo: ”Onnellisempaa on antaa kuin saada.” (Apostolien teot 20:35.) Toisten hyvinvoinnista huolehtiminen voi olla todella palkitsevaa. Mutta kuinka paljon yksi ihminen voi saada aikaan, vaikka hän omistaisi koko elämänsä hyväntekeväisyyteen? Me ihmiset voimme lievittää toisten kärsimyksiä vain rajallisesti. Annammepa toisille aineellista apua kuinka paljon hyvänsä, emme voi täyttää perustarvetta, jonka useimmat jättävät huomiotta ja jota he eivät saa elämässään tyydytettyä. Mikä tuo tarve on?

Synnynnäinen tarve joka täytyy tyydyttää

Jeesus kiinnitti vuorisaarnassaan huomiota erääseen synnynnäiseen perustarpeeseen, kun hän sanoi: ”Onnellisia ovat ne, jotka ovat tietoisia hengellisestä tarpeestaan, koska taivasten valtakunta kuuluu heille.” (Matteus 5:3.) Raamatun mukaan rikkaus, maine, taiteelliset saavutukset tai ihmisystävälliset teot eivät tuota aitoa onnellisuutta. Voimme tuntea sitä, kun tyydytämme hengellisen tarpeemme – tarpeen palvoa Jumalaa.

Apostoli Paavali kannusti niitä, jotka eivät tunteneet Luojaa, etsimään häntä. Paavali sanoi: ”[Jumala] teki yhdestä ihmisestä kaikki ihmisten kansakunnat asumaan koko maan pinnalla, ja hän sääti määräajat ja ihmisten asumisen määrärajat, jotta he etsisivät Jumalaa, jos ehkä voisivat hapuilla häntä ja todellakin löytää hänet, vaikkakaan hän ei ole kaukana meistä kenestäkään. Sillä hänessä meillä on elämä ja me liikumme ja olemme olemassa.” (Apostolien teot 17:26–28.)

Aidosti onnellisen elämän avain on se, että täyttää tarpeen palvoa tosi Jumalaa. Hengellisen tarpeen tyydyttäminen antaa meille myös toivon ”todellisesta elämästä”. Ajatellaanpa esimerkiksi Teresaa, joka maansa ensimmäisenä afroamerikkalaisena naisnäyttelijänä oli pääroolissa omassa tunnin mittaisessa televisiosarjassaan. Pian hän kuitenkin jätti kaiken tuon taakseen. Miksi? Hän sanoi: ”Olen vakuuttunut, että Jumalan sanan neuvojen noudattaminen on paras elämäntapa.” Hän ei halunnut vaarantaa suhdettaan Jumalaan näyttelemällä televisiosarjassa, joka korosti seksiä ja väkivaltaa. Hän astui pois julkisuuden valokeilasta ja alkoi viettää aitoa tyydytystä tuottavaa elämää. Hän palveli kokoaikaisena saarnaajana kertoen ihmisille hyvää uutista Jumalan valtakunnasta ja auttaen heitä saamaan hyvän suhteen häneen.

Muuan Teresan entisistä työtovereista sanoi hänen päätöksestään lopettaa näytteleminen: ”Olin kovin pahoillani, sillä minusta oli kurjaa nähdä hänen heittävän pois jotakin sellaista, mikä oli mielestäni arvokasta. Mutta ilmeisesti hän löysi jotakin parempaa ja tärkeämpää.” Myöhemmin Teresa kuoli, ja sen jälkeen tuo sama entinen työtoveri totesi: ”Hän oli onnellinen, ja mitäpä muuta elämältä voi toivoa. Kuinka moni meistä voi sanoa samaa?” Niillä, joilla suhde Jumalaan on ensi sijalla elämässä mutta jotka kuolevat, on suurenmoinen tulevaisuudentoivo: he voivat saada ylösnousemuksen Jumalan valtakunnan alaisuudessa (Johannes 5:28, 29).

Luojalla on tarkoitus maan ja ihmiskunnan suhteen. Hän haluaa sinun ymmärtävän tämän tarkoituksen ja nauttivan ikuisesta elämästä paratiisissa maan päällä (Psalmit 37:10, 11, 29). Nyt on aika opetella tuntemaan paremmin Jehova, taivaan ja maan Luoja, ja ottaa selvää siitä, mikä on hänen tarkoituksensa sinun suhteesi. Jehovan todistajat auttavat sinua tässä mielellään. Ota yhteyttä paikkakuntasi todistajiin tai kirjoita tämän lehden julkaisijoille.

[Kuva s. 5]

Mitä väärää oli Jeesuksen kuvauksen rikkaan miehen järkeilyssä?

[Kuva s. 7]

Haluaisitko elää ikuisesti paratiisissa maan päällä?