Kunanakas utji uk yatiñataki

Skip to table of contents

¿Yatiyätati?

¿Yatiyätati?

¿Yatiyätati?

¿Jesusax kuna arutsa parläna?

Wali yatxattʼat jaqinakaxa may maywa uka tuqit amuyapxi. Ukampisa, Jesusax Hebreo arut parläna ukat arameo arur uñtasit aru parlarakïna. Mä tuqitxa uka tiempo jaqinakax hebreo arut parlapxpachäna sasiwa, kunattixa Jesusax galileankir Nazaret markan utjir mä tantachasiñ utaruw saräna. Ukansti Isaiasan profeciapat liytʼäna, ukasti hebreo arut qillqatänwa, Biblianxa janirakiw arameo aruruw Jesusax jaqukipäna sasax siskiti (Lucas 4:16-21).

Jesús tiemponxa Palestina markan kuna arunakatsa parlasïna uka tuqit parlkasaxa, G. Ernest Wright sat yatichirix akham siwa: “Wali uñtʼat aruxa griego ukat arameo arunakänwa [...]. Romano soldadonakasa ukat funcionarionakasa latín arut parlasipxäna, judionakasti hebreo arut mayjtʼayata parlapxäna” sasa. Ukatwa Pilatox Jesusar mä lawar chʼakkataykäna ukhax kimsa arut qillqatanak apkatpachäna, sañäni: hebreo, latín ukat griego arunakata (Juan 19:20).

Discoveries From the Time of Jesus (Jesusan urunakapat yatxatata) sat libropanxa Alan Millard sat chachax akham siwa: “Romanonakar apnaqirinakaxa sapürux griego arut parlasipxäna, ukhamasti kunapachatï Pilatox Jesusar griego arut jisktʼäna ukhaxa Jesusax griegot parlarakpachäna” sasa. Biblianxa janiw ukhamapunïskiw siskiti ni janiw ukhamäkiti siskarakisa, ukampisa janiw yaqha arur jaqukipirix utjkänti (Juan 18:28-40).

G. Ernest Wright sat yatichirix akham saskakiwa: “[Jesusax] griego jan ukax latino arut parläna sañatakixa janiw kuna uñachtʼäwis utjkiti, ukampis kunapachatï Jesusax Diosat yatiykäna ukhaxa arameo arut parläna jan ukax arameor uñtasita wali uñtʼat hebreo arut parlarakïna” sasa (Arqueología bíblica, 1975, página 349).

Jerusalenankir temploxa, ¿qawqchʼa qalanakampi luratänsa?

Jerusalenankir templot parlkasaxa, Jesusan mä arkiripax akham säna: “¡Yatichïri, kunja sumas aka qalanakaxa, utanakasa!” sasa (Marcos 13:1). ¿Qawqchʼanakänsa uka qalanakaxa?

Jesús tiemponxa, Herodes sat reyix templo saytʼatäkän uka chiqanakwa jithitatayäna, ukasti templon montepa satänwa. Uka templosti uka tiemponakan utjir taqi templonakat sipansa wali jachʼänwa. Maysarux niya 480 metroni ukat maysarusti 280 metroniraki, Salomón tiempon utjiri templotsa niya mä ukchʼampïnwa. Yaqhip jachʼa qalanakaxa saytʼurux mä 11 metroni, anchorux 5 metroni ukat altorux 3 metronakarakïnwa sapxiwa. Ukat yaqhip qalanakax 50 toneladat sipansa jilänwa. Ukat maynïristi niya 400 toneladanïnwa, ukat wali yatxattʼat mä jaqin aruparjamaxa, “Uraqpachanxa janipuniw nayrax ukham jachʼa qalanakax utjirïkänti”.

¿Discipulopan jisktʼatax kamsänsa Jesusaxa? Akham sänwa: “¿Aka jachʼa utanakxa uñjtati? Mä urux aka utanakax qʼala tinkuyataw uñjasini, allinukutarakïniwa” sasa (Marcos 13:2). Ukax phuqasïnwa. Jichhürunakanxa, yaqhip uka jachʼa qalanakatxa kawkharutix khä 70 maran romano soldadonakax liwinukupkänxa uka pachpankasipkakiwa.

[30 janan fotopa]

Monte del templo satäkis uka anqar jaqtat jachʼa qalanaka (Jerusalén)