Mihin valintasi lopulta johtavat?

ELÄMÄ on matka, jonka varrella eteemme tulee monia valintoja. Ennen kuin otamme ensimmäistäkään askelta jollakin tiellä, meidän on varmasti viisasta yrittää saada selville, mihin tuo tie johtaa. Jotkut ovat joutuneet katkerasti katumaan tekemiään ratkaisuja. Ehkä sinullekin tulee mieleen tilanteita, joissa olisit toiminut aivan toisin, jos olisit tiennyt, miten lopulta kävisi.

Kokenut kulkija haluaa tietää, mihin mikäkin tie vie. Hän saattaa katsoa karttaa ja puhua niiden kanssa, jotka tuntevat kyseisen alueen. Matkalla hän panee tietysti merkille vastaan tulevat tienviitat. Entä miten elämän taipaleella voi olla varma siitä, mikä on paras polku? Jumala sanoi Mooseksen välityksellä muinaisesta Israelin kansasta: ”Oi kunpa he olisivat viisaita! Silloin he miettisivät tätä. He harkitsisivat, mikä heidän loppunsa myöhemmin on.” (5. Mooseksen kirja 32:29.)

Parhaat neuvot

Meidän ei tarvitse arvailla, mihin elämän varrella eteen tulevat polut lopulta johtavat. Korkeassa asemassaan Jumala pystyy paremmin kuin kukaan muu neuvomaan kaikkia ihmisiä oikean reitin valinnassa. Hän on nähnyt ne monet tiet, joita ihmiset ovat kulkeneet, samoin kuin heille koituneet seuraukset. Raamatussa sanotaan: ”Miehen tiet ovat Jehovan silmien edessä, ja hän tarkkaa kaikkia hänen jälkiään.” (Sananlaskut 5:21.)

Jehova huolehtii niistä, jotka rakastavat häntä. Hän näyttää heille Sanansa Raamatun välityksellä, mitä polkua on parasta kulkea. Raamatussa sanotaan: ”Minä annan sinulle ymmärtäväisyyttä ja opetan sinulle tietä,  jota sinun tulee kulkea. Tahdon antaa neuvoja silmäni tarkatessa sinua.” Ennen jollekin tielle astumista sinun on siis viisasta pyytää neuvoa Jehovalta, kuten muinaisen Israelin kuningas Daavid, joka rukoili: ”Tee minulle tunnetuksi tie, jota minun tulisi vaeltaa.” (Psalmit 32:8; 143:8.)

Kun oppaana on joku, joka on luotettava ja jolla on kokemusta, voit kulkea luottavaisin ja turvallisin mielin. Sinun ei tarvitse olla huolissasi siitä, minne polku vie. Daavid pyysi Jehovalta ohjausta ja opastusta ja myös toimi sen mukaan. Siksi hän sai mielenrauhan, jota kuvaillaan kauniisti monille tutussa psalmissa 23. Daavid kirjoitti: ”Jehova on minun Paimeneni. Ei minulta mitään puutu. Vehreille laitumille hän panee minut lepäämään, runsasvetisille lepopaikoille hän minut ohjaa. Hän virvoittaa sieluni. Hän johdattaa minua vanhurskauden jälkiä nimensä tähden. Vaikka vaellan syvän varjon laaksossa, en pelkää mitään pahaa.” (Psalmit 23:1–4.)

Millainen tulevaisuus heillä on?

Psalmista, joka oli joko Asaf tai joku hänen jälkeläisistään, myönsi, että elämänsä varrella hän oli ”vähällä poiketa sivuun” oikealta tieltä. Mitä oli tapahtunut? Hän oli nähnyt epärehellisten ja väkivaltaisten ihmisten menestyvän ja oli kadehtinut ”jumalattomien rauhaa”. Hänestä näytti, että he olivat ”huolettomia ajan hämärään asti”. Mikä vielä vakavampaa, psalmista oli alkanut epäillä, oliko hänen viisasta kulkea valitsemaansa vanhurskauden polkua. (Psalmit 73:2, 3, 6, 12, 13.)

Sitten psalmista meni Jehovan pyhäkköön, rukoili asian johdosta ja ajatteli sitä, miten jumalattomille kävisi. ”Tahdoin saada selville heidän tulevaisuutensa”, hän sanoi. Hän mietiskeli kadehtimiensa ihmisten tulevaisuudennäkymiä. Hän oivalsi, että he olivat ”liukkaalla” ja että ”äkilliset kauhut” tekisivät heistä lopun. Entä mihin psalmistan oma polku veisi? Hän sanoi Jehovalle: ”Myöhemmin sinä johdat minut jopa kunniaan.” (Psalmit 73:17–19, 24.)

Kun psalmista pohti, mitä seuraisi niiden teoista, jotka saavuttavat hyvinvoinnin kieroilla keinoilla tai kyseenalaisilla liiketoimilla, hän ymmärsi olevansa oikealla polulla. Hän sanoi lopuksi: ”Minulle on hyväksi lähestyä Jumalaa.” Jehova Jumalan lähellä pysymisestä koituu aina pitkäaikaista hyötyä. (Psalmit 73:28.)

”Laske harkiten jalkasi polulle”

Nykyään eteesi saattaa tulla samanlaisia valintoja. Sinulle saatetaan tarjota houkuttelevaa sopimusta, ylennystä tai mahdollisuutta päästä osakkaaksi tuottoisaan joskin  riskialttiiseen yritykseen. Jokaiseen uuteen hankkeeseen liittyy tietenkin riskejä. Eikö kuitenkin ole hyödyllistä ensin harkita, mitä valinnastasi saattaa lopulta seurata? Olisiko sinun pakko olla poissa kotoa, mikä voisi aiheuttaa painetta puolisollesi tai sinulle itsellesi? Altistuisitko huonolle seuralle esimerkiksi tavatessasi liiketuttavia tai majoittuessasi hotelleissa? Kun tarkastelet huolellisesti edessä olevaa tieosuutta, pystyt tekemään viisaan ratkaisun. Noudata siis Salomon neuvoa: ”Laske harkiten jalkasi polulle.” (Sananlaskut 4:26, vuoden 1992 kirkkoraamattu.)

Meidän kaikkien on hyvä miettiä Salomon sanoja, mutta erityisen tarpeellista se on nuorille. Eräs nuori mies vuokrasi videon, jossa hän tiesi olevan seksuaalisia haluja herättäviä kohtauksia. Hän kertoi myöhemmin olleensa videon katsottuaan niin kiihottunut, että meni tapaamaan prostituoitua, jonka tiesi asuvan lähistöllä. Se johti sydänsuruihin, soimaavaan omaantuntoon ja huoleen mahdollisesta sukupuolitaudista. Oli tapahtunut juuri niin kuin Raamatussa kuvaillaan: ”Äkkiä hän lähtee hänen peräänsä, niin kuin teuraaksi menevä sonni.” Kunpa tämä nuori mies olisi harkinnut, mihin  hänen tekonsa lopulta johtaisivat. (Sananlaskut 7:22, 23.)

Luotettavia tienviittoja

Useimmat myöntävät, että on epäviisasta jättää tienviitat huomiotta. Valitettavasti jotkut kuitenkin tekevät niin, kun he matkallaan läpi elämän saavat ohjeita, jotka eivät miellytä heitä itseään. Ajatellaanpa esimerkiksi joitakin Jeremian aikana eläneitä israelilaisia. Israelin kansa oli ikään kuin tienhaarassa, ja Jehova Jumala neuvoi heitä: ”Kysykää muinaisia kulkuteitä, missä nyt on hyvä tie, ja kulkekaa sitä.” Mutta kansa vastasi itsepäisesti: ”Emme kulje.” (Jeremia 6:16.) Mihin israelilaisten kapinallinen menettely lopulta johti? Vuonna 607 eaa. babylonialaiset hävittivät Jerusalemin maan tasalle ja veivät sen asukkaat vankeina Babyloniin.

Meidän ei ole koskaan viisasta jättää huomiotta Jumalan asettamia tienviittoja. Raamatussa kannustetaan: ”Luota Jehovaan kaikesta sydämestäsi äläkä nojaudu omaan ymmärrykseesi. Ota hänet huomioon kaikilla teilläsi, niin hän itse tekee polkusi suoriksi.” (Sananlaskut 3:5, 6.)

Jotkin Jumalan antamat varoitukset ovat kuin kilpiä, joissa lukee ”Älä mene”. Raamatussa sanotaan esimerkiksi: ”Jumalattomien polulle älä mene äläkä käy suoraa päätä pahojen tielle.” (Sananlaskut 4:14.) Yhtä näistä vahingollisista poluista kuvaillaan Sananlaskujen 5:3, 4:ssä: ”Vieraan naisen huulet pisaroivat kuin hunajakenno, ja hänen suulakensa on öljyä liukkaampi. Mutta jälkivaikutelma hänestä on yhtä karvas kuin koiruoho, yhtä terävä kuin kaksiteräinen miekka.” Joistakuista moraalittomat suhteet – joko prostituoidun tai jonkun muun kanssa – saattavat vaikuttaa kiinnostavilta. Moraalista käytöstä ohjaavien varoitusmerkkien sivuuttamisesta ei kuitenkaan voi seurata muuta kuin onnettomuutta.

Pohdi ennen tällaiselle tielle astumista, mihin se lopulta johtaa. Jos pysähdyt tarkastelemaan mahdollisia seurauksia, voit välttyä tekemästä valintoja, joiden vuoksi ehkä joutuisit vakaviin vaikeuksiin. Aids ja muut sukupuoliteitse tarttuvat taudit, ei-toivotut raskaudet, abortit, tuhoutuneet ihmissuhteet ja omantunnontuskat rumentavat niiden polkua, jotka eivät välitä Jumalan asettamista tienviitoista. Apostoli Paavali kertoo selvästi, miten moraalittomuuden harjoittajien viimein käy. He ”eivät – – peri Jumalan valtakuntaa”. (1. Korinttilaisille 6:9, 10.)

”Tässä on tie”

Meidän on joskus vaikea nähdä, minne valitsemamme polku vie. Olemme siksi hyvin kiitollisia Jumalan rakkaudellisesta huolenpidosta ja selvistä ohjeista. Jehova on sanonut: ”Tässä on tie. Kulkekaa sitä.” (Jesaja 30:21.) Mihin Jehovan viitoittama polku johtaa? Vaikka se on kapea ja vaikeakulkuinen, Jeesus sanoi, että se vie ikuiseen elämään (Matteus 7:14).

Ajattele hetken aikaa, millaista polkua kuljet. Onko se oikea? Mihin suuntaan se vie? Pyydä rukouksessa Jehovaa opastamaan sinua. Katso tiekarttaa, Raamattua. Voi myös olla tarpeen kysyä neuvoa joltakulta kokeneemmalta, joka on jo kauan pyrkinyt vaeltamaan Jumalan tietä. Jos huomaat, että sinun on muutettava suuntaa, tee niin viipymättä.

Matkalla olijasta on usein rohkaisevaa nähdä tienviittoja, jotka osoittavat hänen olevan oikealla tiellä. Jos tutkittuasi elämäsi suuntaa havaitset, että kuljet vanhurskaiden polkua, jatka sillä luottavaisin mielin. Matkan palkitsevin osuus on aivan edessä. (2. Pietarin kirje 3:13.)

Jokainen polku vie jonnekin. Missä sinä olet, kun olet saavuttanut valitsemasi tien päätepisteen? Perille pääseminen ei hyödytä sinua paljoakaan, jos siellä toivot, että olisit valinnut toisen tien. Mieti siksi, mihin valintasi lopulta johtavat, ennen kuin otat seuraavan askeleen elämän polulla.

[Tekstiruutu/Kuvat s. 10]

Mihin se lopulta johtaa?

Nuoret kohtaavat usein kiusauksia, ja heitä painostetaan kokeilemaan jotakin sellaista, mitä pidetään suosittuna. Seuraavassa on muutamia esimerkkejä:

▪ Joku sanoo sinun olevan pelkuri, jos et polta yhtä tupakkaa.

▪ Hyvää tarkoittava opettaja kannustaa sinua hankkimaan yliopistokoulutuksen.

▪ Sinut kutsutaan juhliin, joissa on tarjolla alkoholia ja ehkä huumeitakin.

▪ Joku ehdottaa, että luot itsestäsi profiilin internetiin.

▪ Ystäväsi kutsuu sinut katsomaan elokuvaa, jossa on väkivaltaisia tai moraalittomia kohtauksia.

Mitä teet, jos joudut tällaisiin tilanteisiin? Annatko vain periksi kiusaukselle vai pohditko tarkkaan, mihin valintasi saattaa lopulta johtaa? Sinun olisi viisasta kysyä itseltäsi: ”Voiko mies koota tulta poveensa vaatteittensa silti palamatta? Tai voiko mies kävellä hiilloksella jalkojensa kärventymättä?” (Sananlaskut 6:27, 28.)