Jäljittele Jeesusta palvomalla Jumalaa otollisella tavalla

Jumala kutsuu rakkaudellisesti ihmisiä ”kaikista kansakunnista ja heimoista ja kansoista ja kielistä” palvomaan häntä (Ilm. 7:9, 10; 15:3, 4). Ne jotka ottavat tämän kutsun vastaan, voivat ”katsoa Jehovan miellyttävyyttä” (Ps. 27:4; 90:17). Psalmistan tavoin he korottavat äänensä ja ylistävät Jumalaa seuraavin sanoin: ”Palvokaamme ja kumartukaamme, polvistukaamme Jehovan, Tekijämme, eteen.” (Ps. 95:6.)

Palvontaa jolle annettiin suuri arvo

Jeesuksella oli Jumalan ainosyntyisenä Poikana erinomaiset mahdollisuudet saada tietoa Isänsä ajattelutavasta, periaatteista ja normeista. Siksi Jeesus saattoi täysin varmana näyttää tien tosi palvontaan. Hän sanoi: ”Minä olen tie ja totuus ja elämä. Kukaan ei tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.” (Joh. 1:14; 14:6.)

Jeesus antoi täydellisen mallin siitä, miten alistua nöyrästi Isän alaisuuteen. Hän sanoi: ”[En] tee mitään omasta aloitteestani, vaan puhun näitä asioita niin kuin Isä on minua opettanut.” Sitten hän lisäsi: ”Minä aina teen sitä, mikä on hänelle mieluista.” (Joh. 8:28, 29.) Miten Jeesus miellytti Isäänsä?

Ensinnäkin Jeesus oli täysin vihkiytynyt Isälleen, ja juuri tätä Jumalan palvominen pohjimmiltaan merkitsee. Jeesus osoitti kiintymyksensä Isäänsä kohtaan tottelemalla häntä ja tekemällä hänen tahtonsa – silloinkin  kun se oli äärimmäisen koettelevaa (Fil. 2:7, 8). Yksi tärkeä osa Jeesuksen harjoittamassa palvonnassa oli opetuslasten tekeminen. Hän käytti siihen niin paljon aikaa, että uskovat samoin kuin ei-uskovatkin sanoivat häntä Opettajaksi (Matt. 22:23, 24; Joh. 3:2). Jeesuksella oli uhrautuva asenne, ja hän näki kovasti vaivaa toisten auttamiseksi. Hänelle ei siksi jäänyt paljon aikaa itselleen, mutta hän oli onnellinen voidessaan palvella toisia. (Matt. 14:13, 14; 20:28.) Vaikka Jeesuksella oli runsaasti tekemistä, hän järjesti aina aikaa puhumiseen taivaalliselle Isälleen rukouksessa (Luuk. 6:12). Jumala epäilemättä arvosti suuresti Jeesuksen harjoittamaa palvontaa!

Ponnistelu Jumalan miellyttämiseksi

Jehova pani merkille, miten hänen Poikansa toimi, ja ilmaisi hyväksyntänsä (Matt. 17:5). Mutta myös Saatana Panettelija huomasi Jeesuksen uskollisen elämänvaelluksen, ja niinpä Jeesuksesta tuli Saatanan erityinen maalitaulu. Miksi? Siihen mennessä ei yksikään ihminen ollut pysynyt täysin tottelevaisena Jumalalle eikä ollut näin ollen omistanut hänelle täydellistä palvontaa. Saatana halusi, että Jeesus lakkaisi harjoittamasta tällaista palvontaa, jonka Jehova ehdottomasti ansaitsi (Ilm. 4:11).

Saatana yritti lahjoa Jeesuksen esittämällä hänelle houkuttelevan tarjouksen. Hän vei Jeesuksen ”tavallista korkeammalle vuorelle ja näytti hänelle kaikki maailman valtakunnat ja niiden loiston”. Sitten hän sanoi: ”Nämä kaikki minä annan sinulle, jos lankeat maahan ja teet minulle palvontateon.” Miten Jeesus reagoi? Hän sanoi: ”Mene pois, Saatana! Sillä on kirjoitettu: ’Jehovaa, Jumalaasi, sinun on palvottava, ja yksin hänelle sinun on suoritettava pyhää palvelusta.’” (Matt. 4:8–10.) Jeesus tajusi, että olisipa Saatanan kumartamisesta koitunut näennäisesti millaista hyötyä tahansa, se olisi ollut epäjumalanpalvelusta. Hän ei halunnut tehdä edes yhtä palvontatekoa kenellekään muulle kuin Jehovalle.

Meille Saatana ei ehkä tarjoa ”kaikkia maailman valtakuntia ja niiden loistoa” vastineeksi palvonnastamme. Silti hän yrittää edelleenkin estää vilpittömiä kristittyjä palvomasta Jumalaa. Saatana haluaa, että palvoisimme jotakuta tai jotakin muuta. (2. Kor. 4:4.)

Kristus Jeesus osoittautui uskolliseksi aina kuolemaan saakka. Säilyttämällä nuhteettomuutensa Jehovan edessä Jeesus kirkasti häntä tavalla, jolla kukaan toinen ihminen ei ollut kirkastanut. Tosi kristittyinä me pyrimme nykyään jäljittelemään Jeesuksen uskollista elämänvaellusta asettamalla Luojan palvonnan kaiken muun yläpuolelle. Hyvä suhde Jumalaan on kallisarvoisin omaisuutemme.

Siunauksia otollisesta palvonnasta

”Palvontamuoto, joka on Jumalan – – näkökannalta puhdas ja saastumaton”, tuottaa  monia siunauksia (Jaak. 1:27). Nykyään elämme aikaa, jolloin yhä useammat ihmiset ovat ”itserakkaita, rahaa rakastavia, suuriluuloisia” ja ”vailla hyvyyden rakkautta” (2. Tim. 3:1–5). Jumalan huonekunnassa saamme kuitenkin olla sellaisten puhtaiden, tervehenkisten ihmisten seurassa, jotka pyrkivät noudattamaan Jumalan palvojilleen asettamia normeja. Eikö se olekin virkistävää?

Jos pysymme puhtaina tämän maailman tahroista, saamme nauttia myös hyvästä omastatunnosta. Haluamme säilyttää omantuntomme puhtaana alistumalla Jumalan vanhurskaisiin periaatteisiin ja tottelemalla niitä keisarin lakeja, jotka eivät ole ristiriidassa Jumalan lakien kanssa (Mark. 12:17; Apt. 5:27–29).

Kokosieluinen palvonta tuo muitakin siunauksia. Kun keskitymme oman tahtomme asemesta Jumalan tahdon tekemiseen, elämästämme tulee merkityksellistä ja tyydyttävää. Sen sijaan että sanoisimme: ”Syökäämme ja juokaamme, sillä huomenna me kuolemme”, meillä on luotettava toivo paratiisimaassa saatavasta ikuisesta elämästä (1. Kor. 15:32).

Ilmestyskirjassa puhutaan ajasta, jolloin Jehovan edessä puhtaan aseman säilyttävät ihmiset tulevat ”suuresta ahdistuksesta”. Siinä kerrotaan, että ”valtaistuimella istuva levittää telttansa heidän ylitseen”. (Ilm. 7:13–15.) Valtaistuimella istuva on itse Jehova Jumala, kaikkeuden loistavin Persoona. Yritä kuvitella, millaista iloa tunnet, kun hän toivottaa sinut tervetulleeksi telttaansa ja ottaa sinut suojelevaan huolenpitoonsa, niin ettei mikään pääse vahingoittamaan sinua. Voimme jossain määrin nauttia hänen suojeluksestaan ja huolenpidostaan jo nyt.

Lisäksi Ilmestyskirjassa kuvaillaan, että kaikki Jumalan otolliset palvojat opastetaan ”elämän vetten lähteille”. Nämä virvoittavat lähteet edustavat kaikkia järjestelyjä, joiden avulla Jehova mahdollistaa meille ikuisen elämän saamisen. Kristuksen lunnaiden välityksellä ”Jumala pyyhkii pois kaikki kyyneleet heidän silmistään”. (Ilm. 7:17.) Ihmiskunta kohotetaan täydellisyyteen, mikä tuottaa sanomatonta iloa niille, joilla on odotteena elää ikuisesti maan päällä. Jo nyt Jumalan onnelliset palvojat huutavat ilosta ja ilmaisevat sydämestä lähtevän arvostuksensa Jehovaa kohtaan palvoessaan häntä yhdessä niiden kanssa, jotka laulavat taivaassa: ”Suuret ja ihmeelliset ovat sinun tekosi, Jehova Jumala, Kaikkivaltias. Vanhurskaat ja todet ovat sinun tiesi, ikuisuuden Kuningas. Kuka ei tosiaankaan pelkäisi sinua, Jehova, ja kirkastaisi sinun nimeäsi, sillä sinä yksin olet uskollinen? Sillä kaikki kansakunnat tulevat ja palvovat sinun edessäsi, koska sinun vanhurskaat säädöksesi on tehty ilmeisiksi.” (Ilm. 15:3, 4.)

[Kuva s. 27]

Mitä Saatana tarjoaa meille vastineeksi palvonnastamme?