“Ou mwareiti Jah, ämi kana aramas!”​—KÖLF. 111:1, NW.

1, 2. Met weween “Aleluia”? Ifa ussun nöünöün lon ewe Tesin Krik?

 “ALELUIA!” Fän chommong sia kan rong ena kapas lon ekkewe tipitipin lamalam mi erä pwe ra äppirü Kraist. Ekkoch ra apasa “Aleluia” lon ar fosfengen iteitan. Iwe nge, chommong rese silei weween ena kapas mi fel, me chommong mi nöünöü ena kapas ra eitengaüa Kot ren napanapen manauer. (Taitos 1:16) Eü puken tettelin fos a apasa pwe “Aleluia, eü kapas sou makkeei kölfel ra nöünöü pwe repwe etiwa aramas meinisin ar repwe fitiir le mwareiti Jiowa.” Pwüngün pwe chommong sou käeö Paipel ra apasa pwe “Aleluia” a wewe ngeni “‘Ousipwe mwareiti Jah,’ [weween] Jiowa.”

² A ffat ika met popun a iei ussun än ewe New World Translation afföüni Kölfel 111:1: “Ou mwareiti Jah, ämi kana aramas!” A mak ena sokkun kapas lon fosun Krik fän rüänü lon Pwäratä 19:1-6, TF, fän iten ewe fansoun mi apwapwa lupwen epwe sopwolo lamalam mi chofona. Lupwen epwe fis ena, epwe ina eü popun mi sokkolo aücheaan ren chon fel mi enlet ar repwe apasa “Aleluia” fän süföl.

Förian kewe mi Lapalap

3. Ifa populapen ach mwichfengen iteiten wiik?

³ Ewe mi wisen makkeei Kölfel 111 a makkeei chommong popun a fichiiti Jiowa ach sipwe mwareiti. Wokisin 1 a apasa: “Üpwe kilisou ngeni ewe Samol mi Lapalap ren unusen lelukei lon ewe mwichen chon wenechar, pwal lein ewe mwichen aramas.” Ina pwal meefien Chon Pwäratä Jiowa lon ei fansoun. Iei populapen ach mwichfengen iteitan, lon eü me eü mwichefel me lon mwichelap, pwe sipwe mwareiti Jiowa.

4. Ifa ussun aramas ra tongeni kükkütta förien Jiowa kewe?

⁴ “Än ewe Samol mi Lapalap föför ra fokun amwarar, chokewe meinisin mi pwapwaitiir ra [kükküttafichi].” (Kölf. 111:2) Nengeni mwo ena kapas “kükküttafichi.” Me ren eü puk, ena wokisin a tongeni weneiti aramas mi achocho le käeö me ekilonei förien Kot kewe mi amwarar kkotöchüür. A aleenia ewe akkar, fönüfan, me maram lon en me leenian pwe epwe wor pwichikkar, saram, pwin me rän, fansoun afföü me pwichikkar, kül me kkot woon fönüfan.

5. Met a pwäpwälo ren lapoloon än aramas weweiti unuselapen läng?

⁵ Sou tipatchem ra fen käeö chommong mettoch ussun leenien ei fönüfan fän läng me fetälin, saisin, me choun ewe maram. Pokiten ekkena masouen läng ra kokkotöch me ririöchfengen, a tongeni wor fansoun afföü me pwichikkar lon ekkoch fönü. Aramas ra fen  pwal käeö chommong pworaus ussun ekkewe pisekin ännet pwe mei wor emön Sou Anapanap mi fokkun nemeniöchü fetälin förian kewe lon unuselapen läng. Ina popun, lon eü pworaus itelapan “Unuselapen Läng A Napanapöch me Kokkotöch,” emön sense lon sukul tekia a apasa: “A mecheres ach sipwe weweiti ika met popun chommong sou tipatchem ra fen siwili ar ekiek lon ekkewe 30 ier ra lo. Weween, rese chüen lükü pwe masouen läng ra chök pükün fisitä. Ewin sia weweiti napanapöchün me kokkotöchün ei fönüfan, ewin me lapoloon pisekin ännet pwe mei wor emön Sou Anapanapa mi fokkun tipatchem.”

6. Met meefiom ussun napanapen än Kot föratä aramas?

⁶ A pwal fokkun amwarar napanapen än Kot förikich. (Kölf. 139:14) Lupwen a föratä aramas, a ngeniir tufichin ekiek, eü inis mi unus kifetin, me tufichin ar repwe angang. Awewe chök, a ussun itä eü än Kot manaman, än aramas tufichin fos, aüseling, mak me ällea. A nom ren chommong aramas ekkena tufich. Napanapöchün inisich iei eü minen eingeing, awewe chök, ach tufichin ütä, met sia tufichin föri, me kifetin inisich kewe mi sokkopat anganger. Pwal och, minne ekkewe sou tipatchem ra fen föri ese akkarap ngeni amwararen angangen ekkewe waan meefi lon inisich. Awewe chök, ra atufichi angangen tupwuach, me ach tufichin rong, küna, meefi, tini, me neni. Pwüngün pwe minne aramas ra tongeni föri a chök alongolong woon ekkewe tufich a nom rech. Esor emön chon anapanap mi tipatchem me sipeöch epwe tongeni föratä och mettoch mi ussun chök öchün me amwararen aütüch kewe. Kopwe pwisin eisinuk, ‘Itä aramas repwe tongeni chüngaani me föratä ekkan mettoch mi fokkun amwarar ika Kot ese ngenikich aütüch?

Förien Kot me Napanapan kewe

7. Pwata sipwe ekieki pwe ewe Paipel eü me lein förien Kot kewe mi lapalap?

⁷ A wor pwal ekkoch mettoch mi mürinnö Jiowa a föri fän äsengesin aramas, ussun an a mak lon Paipel. Ena puk förien Kot mi echipwör, iwe, masouan kewe ra unusen tipeeüfengen. A sokko seni puk meinisin, iwe, a wesewesen “pop seni Ngünün Kot, a aüchea fän iten afalafala ewe kapas mi let.” (2 Tim. 3:16) Awewe chök, ewe äeüin puken Paipel, Keneses, a aweweei ifa ussun Kot a limeti fönüfan seni föfföringaü lon ränin Noa we. Ewe oruuen puk, Ekistos, a pwäratä ifa ussun Jiowa a ännetatä pwe I wesewesen ewe Kot mi enlet ren an angasalo Israel seni fötek lon Isip. Ese mwääl ewe sou makkeei kölfel a chechchemeni ekkena fansoun atun a makkeei: “An kewe föför ra fokun ling me manaman, an pwüng a nonom tori feilfeilachök. Ewe Samol mi Lapalap a föri pwe aramas repwe chechemeni an kewe föför mi amwarar. A eäni kirikiröch o ümöumöch.” (Kölf. 111:3, 4) Kese tipeeü pwe förien Jiowa kewe meinisin me loom tori ikenäi, eü minen ächechem ussun an “ling me manaman”?

8, 9. (a) Ifa ussun än Kot kewe angang ra sokko seni än aramas kewe angang? (b) Ikkefa ekkoch napanapen Kot kewe ka kan aücheani?

⁸ Nengeni pwe ewe sou mak a pwal mwareiti napanapen Jiowa kewe mi lingöch, awewe chök, an pwüng, kirekiröch, me ümöümöch. A ffat pwe lape ngeni föfförün aramas mi tipis rese alongolong woon pwüng. Fän chommong, ra popu seni tipemmong, lolowo, me tipetekia. A pwälo lon ekkewe pisekin efeiengaü aramas ra föratä fän iten maun me winner lon pekin moni. Ra efisatä watteen riäfföün me niuokkusun fite million aramas. Iwe, chommong än aramas kewe angang ra eriäfföüü ekkewe mi osupwang. Ren chök äwewe, chommong slave ra angang weires le aüetä ekkewe imwen peias fän iten ekkewe kingen Isip mi tipetekia. Pwal eü, ikenäi sap minne chommong än aramas kewe angang ra chök eriäfföüü aramas, nge ra pwal “afeiengaua fanüfan.”​—Älleani Pwarata 11:18.

⁹ Nge a sokkolo än Jiowa kewe angang pun ra alongolong woon minne mi pwüng fansoun meinisin! A pwal kapachelong an awora ewe  minen amanaua aramas mi tipis. Ren an awora ewe möön kepich, Kot a “pwärala an pwüng.” (Rom 3:25, 26) “An pwüng a nonom tori feilfeilachök”! An kirekiröch a pwäpwälo ren an mosonottam ngeni aramas mi tipis. Fän ekkoch, Kot a pwal mwo nge tingor pwetete ngeni aramas pwe repwe kul seni ar kewe föfföringaü, iwe, repwe föfföri minne mi pwüng.​—Älleani Isikiel 18:25. a

A Apwönüetä An kewe Pwon

10. Ren an apwönüetä an we pwon ngeni Eperiam, ifa ewe leenien äppirü Jiowa a isetiu ren an tuppwöl?

¹⁰ “A ngeni chokewe mi niuokusiti i ener mongö. A chechemeni an we pwon fansoun meinisin.” (Kölf. 111:5) A ussun itä nge alon ewe sou mak a weneiti än Kot we pwon ngeni Eperiam. Jiowa a pwonei pwe epwe efeiöchü mwirimwirin Eperiam kewe me repwe fönüeni fönüen chon oputer. (Ken. 22:17, 18; Kölf. 105:8, 9) A akkomw pwönütä ekkena pwon lupwen mwirimwirin Eperiam kewe ra wiliti ewe mwuun Israel. Ena mwu a fötek lon Isip fansoun langattam, nge mwirin, Kot a “chechemeni an we pwon ngeni Apraham,” iwe, a angaserelo. (Eks. 2:24) Mwirin, än Jiowa kewe föfför ngeniir a pwäratä pwe a fokkun kisäseü. A awora ener fän iten pöchökkülen inisiir me emmwen pwe repwe älleasochisi an kewe allük. (Tut. 6:1-3; 8:4; Ne. 9:21) Lon ekkewe fitepükü ier mwirin, fän chommong chon Israel ra riki seni Kot, inaamwo ika Kot a tinalo ngeniir soufos pwe repwe peseer ar repwe liwinsefäliti i. Lap seni 1,500 ier mwirin an angasalo chon Israel seni Isip, Kot a tinatiu nöün we äläemön ngeni fönüfan. Lape ngeni chon Jus rese lükü Jises, me ra mut ngeni an epwe ninniilo. Iwe, Jiowa a föratä eü mineföön mwu, “ewe Israelin Kot,” lon kapas monomon. Ena mwu, fiti fengen me Kraist, a wewe ngeni mwirimwirin Eperiam, lon kapas awewe, ewe Kot a oesini pwe epwe efeiöchü aramas ren.​—Kal. 3:16, 29; 6:16.

11. Ifa ussun Jiowa a chüen chök “chechchemeni an we pwon” ngeni Eperiam?

¹¹ Jiowa a chüen “chechchemeni an we pwon” me ekkewe feiöch mi pacheri. Ikenäi a akkawora chommong möngö are kapasen emmwen seni Paipel lon lap seni 400 sokkun fos. A pwal pölüweni ach kewe iotek ussun osupwangach lon pekin aion, nge mi tipeeü ngeni ei wokisin, a erä: “Kopwe ngenikem anem mongö iteiten rän.”​—Luk 11:3; Kölf. 72:16, 17; Ais. 25:6-8.

Än Jiowa Manaman mi fokkun Lapalap

12. Ifa ussun Kot a ngeni Israel loom loom “ekkewe mu usun ar alemwir”?

¹² “A pwar ngeni noun kewe aramas manamanen an kewe fofor, lupwen a ngenir ekkewe mu usun ar alemwir.” (Kölf. 111:6) Eli ewe sou makkeei kölfel a chechchemeni eü pworaus mi fokkun ämäirü, ina än Kot manamanen angasalo Israel seni Isip. Lupwen Jiowa a mut ngeni chon Israel ar repwe tolong lon ewe Fönüen Pwon, ra tufichin akkufu ekkewe mwu ötiuen me notoun ewe chanpupu Jortan. (Älleani Nehemia 9:22-25.) Ewer, Jiowa a ngeni Israel “ekkewe mu usun ar alemwir.” A ifa me watteen pwäpwäloon än Kot manaman!

13, 14. (a) Eli ewe sou makkeei kölfel a ekieki ussun menni fansoun atun än Kot pwäratä an manaman ngeni Papilon? (b) Ikkefa pworausen pwal ekkoch fansoun lupwen Jiowa a angasalo aramas?

¹³ Iwe nge, sia silei pwe inaamwo ika a watte än Jiowa älillis ngeni chon Israel, nge rese süföliti i, pachelong semelaper kewe, Eperiam, Aisek, me Jekop. Ra chök ükkü ngeni Kot tori än Kot äeä Papilon le atowuur seni fönüer me fötekiniir lon Papilon. (2 Kron. 36:15-17; Ne. 9:28-30) Lüküen ekkoch sou käeö Paipel pwe ewe chon makkeei Kölfel 111 a manau mwirin än Israel liwinsefäl seni an eolo lon Papilon, nge ika ina, a wor pwal och popun an epwe mwareiti Jiowa ren an tuppwöl me manaman. Kot a pwäratä pwe a tuppwöl me manaman ren an angasalo chon Jus seni Papilon, nge mwuun Papilon ese kan omusalo chon eolo.​—Ais. 14:4, 17.

 ¹⁴ Nge a lapolo än Jiowa pwäratä an manaman nimepükü ier mwirin lupwen a angasalo aramas mi aier seni fötekin tipis me mälo. (Rom 5:12) Iwe, a suuk ngeni 144,000 aramas ewe äpilükülükün ar repwe nöün Kraist chon käeö mi kepit. Lon 1919, Jiowa a äeä an manaman le angasalo ekkoch lusun chon kepit seni ar fötek lon lamalam chofona. Ra tongeni föri ar angang lon ei fansoun sopwoloon pokiten chök än Kot manaman. Ika repwe tuppwöl tori mälo, repwe eti Kraist le nemeni fönüfan seni läng fän iten feiöchün aramas mi aier. (Pwar. 2:26, 27; 5:9, 10) Ar fönüenalo fönüfan epwe lap seni chon Israel loom loom.​—Mt. 5:5.

Kapasen Emmwen mi Nüküchar me Nomofoch

15, 16. (a) Met a kapachelong lein angangen pöün Kot kewe? (b) Ikkefa än Kot kewe allük ngeni chon Israel loom loom?

¹⁵ “Foforun poun kewe mi tuppwel o pung; sipwe achifoua an kewe afalafal meinisin. An kewe afalafal mi nukuchar feilfeilo, feilfeilo chok, pwe aramas repwe fori ren tuppwel o pung.” (Kölf. 111:7, 8, TF) A mak woon rüüepek faü mi chöpöp ekkewe engol allük mi lamot fän iten Israel, iwe, ra kapachelong lein “foforun poun [Jiowa] kewe.” (Eks. 31:18) Ekkena allük, fitifengen me ekkewe ekkoch lon ewe Allükün Moses, ra alongolong woon kapasen emmwen mi nüküchar me nomofoch.

¹⁶ Awewe chök, eü me lein ekkena allük a apasa: “Ngang ewe Samol mi Lapalap om Kot eman Kot mi lukomong.” A pwal apasa pwe Jiowa a “kirikiröch ngeni ngeröün mwirimwirin chokana mi echeni [i] o aleasochisi [an] allük kana.” A pwal mak woon ekkena faü ekkeei kapasen emmwen mi lamot ngeni täppin aramas meinisin, ussun choweän “kopwe asamolu semom me inom,” me “kosap solä.” A pwal mak ewe allük a pinei än emön mocheniaiti minne esap an, nge mi alollool weween.​—Eks. 20:5, 6, 12, 15, 17.

Ach we Chon Amanau mi Fel me Aniuaniu

17. Ikkefa ekkewe popun chon Israel repwe itä epinalo iten Kot we?

¹⁷ “A angasala nöün aramas o föri eu pwon esemüch. Itan a pin o eniweniu.” (Kölf. 111:9) Eli ewe sou makkeei kölfel a ekiekisefäli ussun tuppwölün Jiowa ngeni an we pwon ngeni Eperiam. Ina popun, Jiowa ese likitalo nöün kewe aramas fansoun ra slave lon Isip loom loom, me fitepükü ier mwirin, atun ra eolo lon  Papilon. Lon iir me ruu ekkena fansoun, Kot a angasalo nöün kewe aramas. Ekkena chök mwo ruu pworaus nge ra fokkun naf fän iten än chon Israel repwe itä epinalo iten Kot we.​—Älleani Ekistos 20:7; Rom 2:23, 24.

18. Pwata ka meefi pwe ina eü wis mi fokkun aüchea om mwämwärei iten Kot we?

¹⁸ A pwal enlet ren Chon Kraist ikenäi pwe ra ngaselo seni fötekin tipis me mälo. Ürürün sipwe achocho unusen ach tufich le etipeeüfengeni manauach ngeni ewe äeüin tingor lon ewe iotekin ach Samol: “Itom epwe fel.” (Mt. 6:9, TF) Ach ekilonei lingen ena it epwe itä efisatä ach niuokkus le aletipengaüa Kot. Ewe sou makkeei Kölfel 111 a eäni ekiek mi pwüng ussun ach niuokkusiti Kot: “Niuokusiti [Jiowa], iei poputän tipachem. Chokewe meinisin mi föri iei usun [älleasochisi an kewe allük] ra fefeitä lon ar silelap.”​—Kölf. 111:10.

19. Met sipwe käeö lon ewe lesen mwirin ei?

¹⁹ Ach niuokkus fiti süföl mi alollool ngeni Kot epwe älisikich le oputa minne mi ngaü. Epwe pwal älisikich le äkkäppirü napanapen Kot kewe mi echipwör, ussun Kölfel 112 a affata, iwe, sipwap käeö ussun lon ewe lesen mwirin ei. Ena kölfel a pwäratä ifa ussun sipwe tufichin fit lein ekkewe fite million aramas repwe mwareiti Kot tori feilfeilo chök. A chök fich ngeni ach “sipwe mwareiti Kot tori feilfeilachök.”​—Kölf. 111:10.

Sipwe Ekilonei ekkeei Kapas Eis

• Pwata kich meinisin sipwe itä mwareiti Jiowa?

• Ikkefa napanapen Jiowa kewe ra pwälo lon an kewe angang?

• Met meefiom ussun ewe wis aüchea, wisen ach sipwe mwämwärei iten Kot we?

[Footnote]

[Ekkewe Kapas Eis fan Iten ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 20]

Populapen ach mwimwichfengen iteitan pwe sipwe mwareiti Jiowa

[Sasing lon pekin taropwe 23]

Än Jiowa kewe allük meinisin ra alongolong woon kapasen emmwen mi nüküchar me nomofoch