Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Opeta lapsiasi

Joas jätti Jehovan huonon seuran vuoksi

Joas jätti Jehovan huonon seuran vuoksi

JERUSALEMISSA, kaupungissa jossa Jumalan temppeli sijaitsi, elettiin vaikeita aikoja. Kuningas Ahasja oli juuri saanut surmansa. Silloin hänen äitinsä Atalja teki jotain aivan käsittämätöntä. Hän murhautti Ahasjan pojat, omat lapsenlapsensa! Tiedätkö miksi? — * Jotta hallitsijaksi ei pääsisi kukaan heistä vaan hän itse.

Ataljan tietämättä yksi hänen pojanpojistaan kuitenkin pelastui. Hän oli Joas, joka oli vasta pienokainen. Haluaisitko tietää, miten tämä onnistui? — Joasin täti Jehoseba kätki hänet Jumalan temppeliin. Jehoseba pystyi tekemään näin, koska hänen miehensä oli ylimmäinen pappi Jehojada. Yhdessä he pitivät huolen siitä, että Joas pysyi turvassa.

Joasia pidettiin piilossa temppelissä kuusi vuotta. Siellä hän sai perusteellista opetusta Jehova Jumalasta ja hänen laeistaan. Kun sitten Joas täytti seitsemän vuotta, Jehojada tarttui toimeen tehdäkseen hänestä kuninkaan. Haluaisitko kuulla, mitä Jehojada teki ja mitä tapahtui Joasin isoäidille, pahalle kuningatar Ataljalle? —

Jehojada kutsui salaa koolle erikoishenkivartioston, joka kuninkailla oli tuolloin Jerusalemissa. Hän kertoi henkivartijoille, miten hän ja hänen vaimonsa olivat pelastaneet kuningas Ahasjan pienen pojan. Sitten Jehojada näytti heille Joasin, ja he tajusivat hänen olevan laillinen hallitsija. Yksissä tuumin laadittiin suunnitelma.

Jehojada toi Joasin esiin ja kruunasi hänet. Silloin ihmiset ”alkoivat taputtaa käsiään ja sanoa: ’Eläköön kuningas!’” Henkivartijat ympäröivät Joasin suojellakseen häntä. Kun Atalja kuuli kansan riemuitsevan, hän juoksi ulos ja esitti vastalauseensa. Jehojadan käskystä henkivartijat kuitenkin surmasivat Ataljan. (2. Kuninkaiden kirja 11:1–16.)

Mitä luulet, kuunteliko Joas Jehojadaa tämän jälkeenkin ja toimiko hän edelleen oikein? — Kyllä, niin kauan kuin Jehojada eli. Joas jopa huolehti siitä, että kansa antoi rahaa Jumalan temppelin korjaamiseen, jonka hänen isänsä Ahasja ja isoisänsä Joram olivat laiminlyöneet. Mutta katsotaanpa, mitä tapahtui, kun ylimmäinen pappi Jehojada kuoli. (2. Kuninkaiden kirja 12:1–16.)

Joas pelastui.

Joas oli Jehojadan kuollessa noin nelikymmenvuotias. Sen sijaan että hän olisi pysytellyt Jehovan palvojien seurassa, hän ystävystyi epäjumalanpalvelijoiden kanssa. Jehojadan poika Sakarja toimi tuohon aikaan Jehovan pappina. Mitä arvelet Sakarjan tehneen, kun hän kuuli kaikesta siitä pahasta, mitä Joas oli alkanut harjoittaa? —

Sakarja sanoi Joasille ja kansalle: ”Koska te olette hylänneet Jehovan, hänkin hylkää teidät.” Joas vihastui tästä niin paljon, että hän määräsi kivittämään Sakarjan kuoliaaksi. Kuvittele: Joas oli pelastettu murhaajan käsistä, mutta nyt hän itse murhautti Sakarjan! (2. Aikakirja 24:1–3, 15–22.)

Mitä voimme mielestäsi oppia tästä kertomuksesta? — Emme koskaan halua olla vihamielisiä ja julmia niin kuin Atalja. Meidän tulee pikemminkin rakastaa toisia Jehovan palvojia ja jopa vihollisiamme, kuten Jeesus opetti (Matteus 5:44; Johannes 13:34, 35). Muista myös, että jos alamme Joasin tavoin tehdä hyvää ja haluamme jatkaa tuolla tiellä, meidän täytyy edelleen ystävystyä niiden kanssa, jotka rakastavat Jehovaa ja kannustavat meitä palvelemaan häntä.

^ kpl 3 Jos luet tätä kirjoitusta lasten kanssa, ajatusviivan kohdalla on tarkoitus pysähtyä ja antaa heidän vastata.