Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

¿Imanirtaq Cristu ruranqanta qatishwan?

¿Imanirtaq Cristu ruranqanta qatishwan?

¿Imanirtaq Cristu ruranqanta qatishwan?

“Pipis qatirämaqnï queta munarnenqa, quiquinpa muneninta jaqiricur, [...] noqata qatimätsun.” (LUC. 9:23.)

1, 2. ¿Imanirtaq Cristuta qatikanqantsikman yarpachakunantsik alläpa precisan?

¡IMARAQ Jehová kushikïkun jövenkuna y yashqakuna Diospita yachakuyanqannö kawar qallayaptin! Qampis pëkunanö rurëkarqa, Bibliapita imëpis yachakï y reunionkunaman ëwëta ama haqitsu, tsënöpam Biblia rasumpa kaqta yachatsikonqampita más yachakunki. Y Diosta rasumpana servïta munarqa, allichi yarpachakunkiman Jesus kënö nenqanman: “Pipis qatirämaqnï queta munarnenqa, quiquinpa muneninta jaqiricur, crus [qeru, NM] apaqno noqata qatimätsun” (Luc. 9:23). Këchö nenqannöpis, kikikipa munënikikunata haqirirmi Cristutana qatinëki. ¿Imanirtaq alläpa precisan tsëta ruranëki? Kë yachakïkanqantsikchömi tsëta musyarishun (Mat. 16:13-16).

2 Y alli unëna Jesus ruranqanta qateqkunaqa, ¿imatataq ruranantsik? ‘Cada junaq mas alli rureta tiranapaqmi’ Biblia nimantsik (1 Tes. 4:1, 2). Tsëraq o unëna Diosta reqishqa karpis, Cristuta imanir qatikanqantsiktam yarpachakunantsik, tsënöpam Pablu nenqannöpis ‘cada hunaq mas alli’ qatishun. Imanir qatinapaq kaqtapis rikärishun.

Masmi Jehoväta kuyashun

3. ¿Imanötaq Diosta alli reqishun?

3 Atenas markachö “ellucayashqan Aeropagu nishqan sitiucho quecar[mi], chopincunaman shäcurir” apóstol Pablu kënö nerqan: “Diosmi juc nuna camanqanllapita miratserqan jinantin munducho tuquilaya nunacuna cawayänanpaq. Pemi dispunishqa ime tiempucamayaqpis cawayänanpaq y me laduchopis yachayänanpaq, y camacoq Diosta quiquincuna ashiyänanpaq. Capas imanollapapis taricuyanman. Imano carpis, Diosta reqinantsicpaqqa manam allapa sasatsu” (Hech. 17:22, 26, 27). Këchö nikanqannöpis Diosta asheqkunaqa pëta reqiyanqam. ¿Imanö? Kamanqankunata rikar, tsëkunachömi alli yachakuntsik Dios imanö kanqanta, hina alläpa puëdeq kanqantapis. Tsëkunaman shumaq yarpachakurmi, Kamakoq Yayapita alli yachakushun (Rom. 1:20). Hina Bibliapis kapamantsikmi, tsë librom Jehoväpita shumaq yachatsimantsik (2 Tim. 3:16, 17). Ruranqankunaman y imanö rikämanqantsikman pensarqa, Diosta masmi reqirishun (Sal. 77:12).

4. ¿Imanirtaq Cristu ruranqanta qatirqa Jehoväta más kuyashun?

4 Hina Cristu ruranqannölla ruranqantsikpis yanapamäshunmi Jehoväman maslla witinapaq. Yarpakurkï, ‘manaraq que patsa captin’, ima shumaqraq Jesusqa Teytampa lädonchö kawarqan (Juan 17:5). ‘Dyos kamashqanpa qallananmi’ pëqa (Apo. 3:14, QKW). ‘Llapan kamashqakunapa punta kaq’ Tsurenqa, imëkakunatam rurarqan ciëlochö atska millón watakuna Teytanwan yacharnin. Jehoväpa kuyë yanaqinmi karqan y kushishqam imëkatapis pëwan rurayarqan, pëkunanöqa manam ni pipis kuyanakuyashqatsu. Jesusqa manam rikarqanllatsu Teytan ruranqanta, imanö kanqanta, ima llakitsenqanta o ima kushitsenqanta; antis llapan rikanqampitam yachakorqan. Tsëmi, Diospa wiyakoq Tsurenqa Teytan niraqlla karqan; y Bibliapis “Dyospa retratunmi” ninmi Jesuspaq (Col. 1:15, QKW). Noqantsikpis Cristu ruranqanta shumaq qaterqa, Jehoväta masmi kuyashun.

Alli rurënintsikwanmi rikätsikushun Jehová imanö kanqantapis

5. ¿Imataq yanapamäshun Jehoväpita más yachakunapaq, y imanir?

5 Diosqa nunata ruramarqantsik kikin niraqta y pë rikoqtam, tsëmi pë imanö kanqantapis rurënintsikwan rikätsikushwan (Gén. 1:26). “Teyta Diospa cuyë wamrancuna cayanqequirecur qamcunapis peno queta tïrayë” nerqanmi cristiänokunata apóstol Pablupis (Efe. 5:1). Tsëta ruranapaqqa yanapamäshun Cristu ruranqanta qatinqantsikmi. ¿Imanir? Dios imanö kanqanta, ima llakitsenqanta o ima kushitsenqantapis pë rikätsikushqa kaptinmi. Hinamampis manam Jesusnöqa pipis Jehoväpita rasumpa kaqta yachatsikushqatsu. Jesusqa manam Teytampa shutinllatatsu reqitsikorqan, antis Teytan imanö kanqantawanmi musyatsikorqan (lei Mateo 11:27). Jesusqa parlanqannöllam rurarqan, hina yachatsikonqannöllam kawarqampis.

6. ¿Imatataq Jehoväpita rikätsikorqan Jesuspa yachatsikïnin?

6 Yachatsikonqanwanmi Jesus rikätsikorqan sirveqninkunapita Dios imata shuyaranqanta y pëkunata imanö kuyanqantapis (Mat. 22:36-40; Luc. 12:6, 7; 15:4-7). Tsëmi, “Majayoq quecar ama jucwan jucwan pununacuyanquitsu” neq kaq Mandamientopita parlarirnin, Jesus yachatsikorqan manaraq hutsaman ishkir huk nuna puntata shonqunllachöraq pensanqanta, hina tsëta Dios imanö rikanqantapis. Kënömi nerqan: “Pipis juc warmita riquecur munapäreq caqqa, jucwan pun[u]nacureqnonam carishqa” (Éxo. 20:14; Mat. 5:27, 28). Hinamampis, fariseokuna Leyta hukmampa tumaratsir yachatsikuyanqantapis, Jesusqa cläromanmi churarqan. Pëkunaqa nuna mayintsikta kuyashun y chikimaqnintsikkunata chikishun nirmi yachatsikuyaq. Tsënö niyaptimpis Teytan pensanqantam Jesus kënö yachatsikorqan: “Chiquiyäshoqniquicunata cuyayanqui, y mana allita rurayashoqniquicunapaq Teyta Diosta mañacuyanqui” nir (Mat. 5:43, 44; Éxo. 23:4; Lev. 19:18). Diosnintsik noqantsikpita imata munanqanta, imata pensanqanta, y ima kushitsenqanta o ima llakitsenqanta musyashqaqa, manam sasatsu kanqa pëpita yachakunapaq.

7, 8. ¿Imatataq Jehoväpita yachakuntsik Jesus ruranqanta rikar?

7 Ruranqankunawanmi Jesusqa rikätsimarqantsik Teytan imanö kanqantapis. Waktsakunata y ñakaqkunata o hipaqkunata Jesus llakipanqanta o ankupanqantam Bibliaqa willamantsik, hina apostolninkunatapis piñapänaqshi pëman wambrakuna witiyänanta michäyaptin. ¿Manaku tsëchö rikantsik kikin Jehová imanö sientikonqanta? (Mar. 1:40-42; 10:13, 14; Juan 11:32-35.) Jesus ruranqankunaqa yanapamantsik Jehová imanö kanqantapis musyanapaqmi. Tsëta rikärishun, Jesus milagrokunata ruranqanmi rikätsikun puëdeq kanqanta, y puëdeq karpis kikimpaqqa manam imatapis asherqantsu, ni nunakunata mana allita rurarqantsu (Luc. 4:1-4). Y qellëpaq ërayashqa qatukoqkunata templopita qarqurnam rikätsikorqan justicia ruraq kanqanta (Mar. 11:15-17; Juan 2:13-16). Salomonpitapis más yachaqmi pëqa karqan, tsëtaqa rikätsikorqan yachatsikïninwan y nunakuna shumaq wiyakuyänampaqnölla parlanqanwanmi (Mat. 12:42). ¿Ima nishwantaq nunakunata kuyar wanonqampita? ¡Tsënö “cuyaquimi cuyaqueqa”! ¿Rasunku manaku? (Juan 15:13.)

8 Imëka ruranqanchö y nenqanchöpis Jesusqa Teytannöllam rurarqan. Tsëmi kënö nerqan: “Pipis noqata ricamarnïqa Dios Yayatapis ricashqam” (lei Juan 14:9-11). Rikanqantsiknöpis, Cristu ruranqanta qatirqa Jehová ruranqanta qateq cuentam këkantsik.

Jesusqa Jehová Akranqanmi

9. ¿Imëtaq y imanötaq Jehoväpa Akrashqan këman Jesus tikrarqan?

9 Otoño witsan 29 watachö pasanqanta rikärishun, tsë witsanmi bautizanampaq Juanman ëwarqan Jesus 30 watayoq këkar. Tsëchö pasanqantam Biblia kënö nin: “Bautisacurirnam, Jesus yacupita yarqaramorqan. Tse öram sielu quichacärerqan, y Jesusnam riquecorqan Diospa Espiritun imeca palumano jananman urärëcamoqta”. Tsë höram Jesus tikrarerqan Cristuman o Mesïasman. Kikin Jehovämi musyatsikorqan Jesus Akrashqa kanqanta kënö nir: “Quemi noqapa cuyë Tsurï. ¡Perecurmi noqa allapa cushicü!” (Mat. 3:13-17). ¡Tsëmi Jesus ruranqanta qatishwan!

10, 11. a) ¿Imanöyantaq Bibliachö “Cristu” título yurin? b) ¿Imanirtaq Jesusta imëpis qatinantsik?

10 Jesuspaqmi höraqa “Jesucristu”, “Cristu Jesus” y “Cristu” nin Bibliachö. Jesus nirir-raq Cristu (Jesucristu) nerqa, kikin shutiyoqtam puntaman churëkan, pëmi Patsaman shamorqan Diospa Akrashqan kanampaq. Kikin Jesusmi Jesucristu kanqanta parlar qallarqan Teytanta kënö nir: “Qamllam Dios canqui. Noqa Jesucristutam que patsaman cachamarqequi. Y ishcantsicta reqimarnintsicmi, nunacuna wiñe caweyoqna cayanqa” (Juan 17:3). Hukninchönam “Cristu” nirir-raq Jesus (Cristu Jesus) nerqa, puntaman churëkan Jesuspa cargonta (1 Cor. 1:4, QKW). ‘Kristu’ nirllaqa, Akrashqa kar ruranampaq kaqkunatam rikätsikun (2 Cor. 10:14, QKW).

11 Jesusqa nunanömi Patsachö kawarqan y Teytampitam yachatsikorqan, tsënö karpis Jesusqa manam lluta nunallatsu ni lluta profëtallatsu karqan, tsëtam Bibliachö “Cristu” nerqa yachatsimantsik. Pëqa Diospa Akrashqanmi. Tsëmi Jesusta imëpis qatinantsik.

Salvacionman apakoq näniqa Jesusllam

12. ¿Ima nerqantaq Jesus apóstol Tomasta?

12 Cristuta qatinan imanir alläpa precisanqantaqa, wanukunampaq ichikllana pishikaptin qateqninkunawan parlanqanchöpis tarintsikmi. Pëqa, qamkunapaq ciëlochö huk sitiota alistanäpaqmi ëwakushaq nerqanmi qateqninkunata. Tsënam Tomasqa taporqan imapaq parlëkanqanta, y Jesusnam kënö nerqan: “Noqam näni cuenta cä. Rason caqta willacoqmi cä. Jina caweniquicunapis noqam cä. Y noqaman marcäcurllam pipis Dios Yayaman chäyanqa” (Juan 14:1-6). Ciëlopaq akrashqa qateqninkunata tsënö nishqa kaptimpis, Patsachö shumaq kawakïta munaqkunapaqwanmi Jesus nenqanqa (Apo. 7:9, 10; 21:1-4). ¿Imanirtaq tsënö nintsik?

13. ¿Imanirtaq Jesus “noqam näni cuenta cä” nerqan?

13 Jesucristuqa “näni cuenta” pëpa shutinllachö Diosman witina kaptinmi. Tsëmi, Jesuspa shutinchö alli kaqta mañakunantsik, tsënö mañakushqallam Dios Yaya wiyamäshun (Juan 15:16). Jesusqa manam tsëllachötsu “näni cuenta”, hukchöpis näni cuentam. ¿Imachö? Musyanqantsiknöpis hutsawanmi Diospita karuman churakarqantsik (Isa. 59:2). Tsëmi ‘yawarninwan nunacunata rescatananpaq’ Jesus wanorqan (Mat. 20:28). Y Biblia nenqannöpis, “llapan jutsantsicpitam [...] yawarninwan limpiama[ntsic]” (1 Juan 1:7). Tsënöpam Jesusqa nänita kichamorqan Diosman witinapaq (Rom. 5:8-10). Jesusta wiyakur, y pëman markäkur o yärakurllam, Diosnintsikta kushitsishun (Juan 3:36).

14. ¿Imanirtaq Jesusqa noqam ‘rason caq’ kä nerqan?

14 Imëpis rasumpa kaqta parlar, y parlanqannölla kawarmi Jesusqa ‘rason caq’ karqan, hinamampis unëpitana Bibliachö Mesiaspaq llapan willakonqantam pëqa cumplerqan. Apóstol Pablum kënö nerqan: “Jesucristullachomi Diosnintsicpis llapan änimashqantsicta cumplin” (2 Cor. 1:20). Hinamampis, “Moises escribishqan leycunaqa carqan que patsaman biennintsic naqana yequecamonqanta cuentata qocunallapaqmi”, y tsë ‘biennintsicqa’ chämorqan Jesuswanmi (Heb. 10:1; Col. 2:17). Llapan profecïakunam Jesuschö cumplikan, y Diospa munënin rurakänampaq pë alläpa precisanqantam musyatsimantsik (Apo. 19:10). Diospa munënin rurakanqanta rikänapaqqa, Cristu ruranqantam qatinantsik.

15. ¿Imanirtaq “caweniquicunapis noqam cä” nerqan Jesus?

15 Yawarninwan nunakunata rantishqa karmi, Jesusqa “caweniquicunapis noqam cä” nerqan. ‘Kristu Jesuswanmi’, imëyaqpis kawakïta Jehová qomantsik (Rom. 6:23, QKW). Hina wanushqakunapaqpis Jesusqa ‘caweninmi’ kanqa (Juan 5:28, 29). Y Sumo Sacerdote karmi, Waranqa Wata gobernanqanchö hutsantsikpita y wanïpita hipimäshun (Heb. 9:11, 12, 28).

16. ¿Imarëkurtaq Jesus ruranqanta qatishwan?

16 Jesus Tomasta nenqanta musyanantsikqa noqantsikpaqpis precisanmi. Jesusqa nänim, rasun kaqmi y kawëmi. Diosmi pëtaqa akrarqan Patsaman shamunampaq, tsënöpa nunakuna salvakuyänampaq (Juan 3:17). Pëllam Dios Yayaman witinapaq yanapamantsik. Bibliaqa clärom nimantsik: “Jesuspita juc masqa manam pipis cantsu salbamaqnintsic. Porqui Diosmi pellata que patsaman cachamorqan [...] salbamänantsicpaq” (Hech. 4:12). Tsëmi puntata hukmampa yachakushqa karpis, kananqa Jesusllamanna creinantsik y pë ruranqanllatana ruranantsik, tsënöpa alli kawakïta tarinapaq (Juan 20:31).

Cristuta wiyakunapaqmi mandamarqontsik

17. ¿Imanirtaq precisan Diosnintsikpa Tsurinta cäsokunantsik?

17 Pedru, Juan y Santiägum rikëkuyarqan huk visionta. Y tsëchömi ciëlopita kënö nimoqtam wiyayarqan: “Queqa noqa acrashqä cuyë tsurïmi. Peta cäsucuyë” (Luc. 9:28, 29, 35). Këchö mandakonqanta wiyakur Mesiasta cäsonantsikqa alläpam precisan (lei Hechos 3:22, 23).

18. ¿Imata rurartaq Jesusta wiyakushun?

18 Jesusta wiyakorqa “tsay alli ejemplunta yarpararnin[mi]” pë ruranqanta qatishun (Heb. 12:2, 3, NTCN). Tsëmi Bibliachö Jesuspaq parlaq ‘alli willaquita cäyicur cäsucunantsic’ y “mäcoq, mäcoq, cumplidu sirweqnin” publicacionchö ruramonqantapis leinantsik, hina reunionkunachö pëpita yachatsikayämonqantapis wiyakunantsikmi (Heb. 2:1; Mat. 24:45). Üshankuna cuenta karmi, qayamanqantsikta wiyarnin qatinantsik (Juan 10:27).

19. ¿Imaraq yanapamäshun Jesusta imëpis qatinapaq?

19 ¿Imëka mana allikunata pasarpis Cristuta qatishwantsuraq? Awmi, tsëpaqqa ‘alli yachatsiquicunatam yarpanantsic,’ tsë ninanqa, Cristu Jesusrëkur ‘alli marcäcur, y cuyacur’ yachakonqantsiknölla rurëmi (2 Tim. 1:13).

¿Imatataq yachakurerqonki?

• ¿Imanir-raq Cristuta qatirqa Jehoväta más kuyashun?

• ¿Imanirtaq Cristuta qatiqa Jehoväta qateq cuentallam nintsik?

• ¿Imanirtaq Jesus näni cuenta, rasun kaq y kawë?

• ¿Imanirtaq Jehoväpa Akrashqa Tsurinta wiyakunantsik?

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[28 kaq päginachö dibüju]

Yachatsikïninwanmi Jesus rikätsikorqan Jehová imanö pensanqantapis

[29 kaq päginachö dibüju]

Jehová Akranqanta imëkachöpis qatishun

[31 kaq päginachö dibüju]

“Queqa [. . .] tsurïmi. Peta cäsucuyë”, nerqanmi Jehoväqa