Skip to content

Skip to table of contents

Ko e Hā ke Muimui Ai ki he “Kalaisi”?

Ko e Hā ke Muimui Ai ki he “Kalaisi”?

Ko e Hā ke Muimui Ai ki he “Kalaisi”?

“Kabau e muimui ha taha kiate au, tuku ke jiaki ia eia . . . bea muimui [maʻu pē] iate au.”—LUKE 9:23PM.

1, 2. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai ke tau fakakaukau ki he ʻuhinga ʻoku totonu ai ke tau muimui ki he “Kalaisi”?

 HE FIEFIA moʻoni ka ko Sihova ʻi heʻene sio atu ʻoku kau ʻi he fakatahataha ʻa ʻene kau lotu ʻi he māmaní ʻa kimoutolu faʻahinga mahuʻingaʻia foʻoú mo e fānaú! ʻI hoʻomou hokohoko atu hono ako ʻa e Tohi Tapú, maʻu maʻu pē ʻa e ngaahi fakataha faka-Kalisitiané, pea tupulekina ʻa hoʻomou ʻilo ki he moʻoni fakahaofi moʻui ʻoku maʻu ʻi he Folofola ʻa e ʻOtuá, ʻoku fiemaʻu ke mou fakakaukau fakamātoato ki he fakaafe ʻa Sīsuú: “Kabau e muimui ha taha kiate au, tuku ke jiaki ia eia, bea too hake ene akau māfajia i he aho kotoabe, bea muimui [maʻu pē] iate au.” (Luke 9:23PM) ʻOku pehē ʻe Sīsū ko hono siʻaki koe pea hoko ʻo muimui ʻiate iá ko ha meʻa ia ʻoku totonu ke ke loto ke fai. Ko ia ai, ʻoku mahuʻinga foki kia kitautolu, ke sivisiviʻi ʻa e ʻuhinga ʻoku totonu ai ke tau muimui ki he “Kalaisi.”—Mt. 16:13-16PM.

2 Fēfē ʻa kitautolu ʻoku tau lolotonga ʻaʻeva ʻi he topuvaʻe ʻo Sīsū Kalaisí? ʻOku ekinaki mai ke tau “hulu atu ʻi he meʻa ko ia.” (1 Tes. 4:1, 2) Pe kuo tau tali ʻa e lotu moʻoní ki muí ni pe ʻi ha lauʻi taʻu he kuohilí, ko e fakakaukauloto ki he ngaahi ʻuhinga ke muimui ai ki he Kalaisí ʻe tokoniʻi ai kitautolu ke ngāueʻaki ʻa e akonaki ʻa Paulá pea muimui ke toe kakato ange kia Kalaisi ʻi heʻetau moʻui fakaʻahó. Tau lāulea ki he ʻuhinga ʻe nima ʻoku totonu ke tau loto ai ke muimui ki he Kalaisí.

Maʻu ha Vahaʻangatae Vāofi Ange mo Sihova

3. Ko e hā ʻa e founga ʻe ua ʻe lava ai ke tau ʻiloʻi ʻa Sihová?

3 ʻI heʻene lea ki he kau ʻAtenisí ʻi heʻene ‘tuʻu ʻi he loto Aleopeikó,’ naʻe pehē ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “[Ko e ʻOtuá] ne ne fakafuofua ʻa e ngaahi kuonga naʻe tuʻutuʻuni ki heʻenau nofo, mo honau ngaahi kauʻā; koeʻuhi ke nau kumi ki he ʻOtua, heiʻilo te nau fāfā ia ʻo ʻiloʻi, ka talāʻehai ʻoku ne mamaʻo mei hatau toko taha.” (Ng. 17:22, 26, 27) ʻE lava ke tau kumi ki he ʻOtuá pea ʻiloʻi moʻoni ia. Ko e fakatātaá, ʻi heʻetau vakai ki he fakatupú ʻoku tau ako ai ʻa e meʻa lahi fekauʻaki mo e ngaahi ʻulungāanga mo e ngaahi malava ʻa e ʻOtuá. Ko e fakalaulauloto houngaʻia ki heʻene ngaahi ngāue fakaefakatupú ʻe lava ke akoʻi mai ai kia kitautolu ha meʻa lahi fekauʻaki mo e Tokotaha-Fakatupú. (Loma 1:20) Kuo toe fakaeʻa ʻe Sihova ha ngaahi fakaikiiki fekauʻaki mo ia ʻi heʻene Folofola tohí, ʻa e Tohi Tapú. (2 Tim. 3:16, 17) Ko e lahi ange ʻetau ‘fakalaulauloto ki heene gaué’ mo ‘talanoa ki heene gaahi faiagá’ ko e lelei ange ia ʻo ʻetau ʻiloʻi ʻa Sihová.—Sāme 77:12PM.

4. ʻE lava fēfē ke tokoniʻi kitautolu ke tau maʻu ha vahaʻangatae vāofi ange mo Sihova ʻi heʻetau muimui ki he Kalaisí?

4 Ko ha founga lelei ʻaupito ke toe vāofi ange ai mo Sihová ko e muimui ki he Kalaisí. Kiʻi fakakaukau pē ki he lāngilangi naʻe maʻu ʻe Sīsū ʻi he tafaʻaki ʻo ʻene Tamaí “i he teʻeki ke tuʻu ʻa mamani”! (Sione 17:5) Ko ia ʻa e “Kamataʻanga ʻo e Fakatupu ʻe he ʻOtua.” (Fkh. 3:14) ʻI he tuʻunga “ko e ʻUluaki ia naʻe fakatupu,” naʻá ne moʻui ʻi ha taimi fuoloa ʻaupito ʻi hēvani fakataha mo ʻene Tamaí, ʻa Sihova. ʻI he lolotonga ʻo ʻene moʻui ki muʻa ke hoko ko e tangatá, naʻe fai ʻe Sīsū ʻa e meʻa lahi ange ia ʻi hono fakamoleki pē ʻa e taimi mo ʻene Tamaí. Naʻá ne feohi tonu mo e ʻOtuá, ʻo ne ngāue fakataha fiefia mo e Māfimafi-Aoniú, ʻo na fokotuʻu ai ʻa e haʻi mālohi taha ʻo e ʻofá. Naʻe ʻikai ke siofi pē ʻe Sīsū ʻa e founga ʻo hono fai ʻe heʻene Tamaí ʻa e ngaahi meʻá, fakatokangaʻi ʻa ʻEne ngaahi ongoʻí mo hono ʻulungāangá, ka naʻá ne toe ʻai ki loto pea ngāueʻaki ʻa e meʻa kotoa naʻá ne ako fekauʻaki mo ʻene Tamaí. Ko hono olá, naʻe hoko ai ʻa e ʻAlo talangofua ko ení ʻo hangē tofu pē ko ʻene Tamaí—ʻi he tuʻunga lahi ʻaupito ʻo pehē ai ʻe he Tohi Tapú fekauʻaki mo ia “ko e Imisi ia ʻo e ʻOtua ko e Taʻehamai.” (Kol. 1:15) ʻI he muimui ofi ki he Kalaisí, ʻe lava ke tau maʻu ai ha vahaʻangatae vāofi ange mo Sihova.

Faʻifaʻitaki Kakato Ange kia Sihova

5. Ko e hā te ne tokoniʻi kitautolu ke faʻifaʻitaki kakato ange ai kia Sihová, pea ko e hā hono ʻuhingá?

5 Ko kitautolú naʻe ‘ngaohi ʻi he imisi ʻo e ʻOtuá, ʻo faʻifaʻitaki ki hono angá,’ ko ia ʻoku tau maʻu ai ʻa e malava ke tapua atu ʻa e ngaahi ʻulungāanga fakaʻotuá. (Sen. 1:26) Naʻe ekinaki ʻa e ʻapositolo ko Paulá ki he kau Kalisitiané ke nau “hoko muʻa ko e kau faʻifaʻitaki ki he ʻOtua, ʻo tāu mo e fanau kuo ʻofeina.” (Ef. 4:32 [5:1, PM]) Ko e muimui ki he Kalaisí ʻoku tokoniʻi ai kitautolu ke faʻifaʻitaki ki heʻetau Tamai fakahēvaní. ʻOku hoko ení koeʻuhi he naʻe tapua lelei atu ʻe Sīsū ʻa e fakakaukau, ngaahi ongoʻi, mo e ʻulungāanga ʻo e ʻOtuá pea fakamatalaʻi kakato ange ia ʻi ha toe taha. ʻI heʻene ʻi māmaní, naʻe ʻikai ke ʻai pē ʻe Sīsū ʻa e huafa ʻo Sihová ke ʻiloa. Ka, naʻá ne fakahaaʻi ʻa e Tokotaha ʻokú ne fakafofongaʻi ʻa e huafa ko iá. (Lau ʻa e Mātiu 11:27.) Naʻe fai eni ʻe Sīsū ʻi heʻene leá mo e ngāué, ko ʻene akonakí mo e faʻifaʻitakiʻangá.

6. Ko e hā ʻoku fakahaaʻi mai ʻi he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú ʻo fekauʻaki mo Sihová?

6 ʻI heʻene ngaahi akonakí, naʻe fakahā ai ʻe Sīsū ʻa e meʻa ʻoku fiemaʻu ʻe he ʻOtuá meiate kitautolú pea mo e anga ʻo ʻene ongoʻi fekauʻaki mo ʻene kau lotú. (Mt. 22:36-40; Luke 12:6, 7; 15:4-7) Ko e fakatātaá, hili ʻene lave ki he taha ʻo e Fekau ʻe Hongofulú—“ʻoua naʻa ke tono ʻunoho”—naʻe fakamatalaʻi ʻe Sīsū ʻa e anga ʻo e vakai ʻa e ʻOtuá ki he meʻa ʻoku ʻi he loto ʻo ha tangata ki muʻa ʻaupito ke ne fakahoko ʻa e tōʻonga ko iá. Naʻá ne pehē: “ʻIlonga ʻa ia te ne fakasio ki ha fefine ke tafunaki ʻene holi ki ai, kuo ne tonoʻi ia ʻi hono loto.” (Eki. 20:14; Mt. 5:27, 28) Hili ʻa hono fakahaaʻi ʻa e fakaʻuhingaʻi ʻe he kau Fālesí ha fakamatala ʻi he Laó—“te ke ʻofaʻi ho kaungāʻapi, kae fehiʻa ki ho fili”—naʻe ʻai ʻe Sīsū ke ʻiloa ʻa e fakakaukau ʻa Sihová, ʻi heʻene pehē: “Mou ʻofaʻi homou ngāhi fili, pea hufia ʻa kinautolu ʻoku nau fakatangaʻi kimoutolu.” (Mt. 5:43, 44; Eki. 23:4; Liv. 19:18) Ko hono mahinoʻi ʻa e anga ʻo e fakakaukau mo e ongoʻi ʻa e ʻOtuá pea mo e meʻa ʻokú ne fiemaʻu meiate kitautolú ʻoku tokoniʻi ai kitautolu ke faʻifaʻitaki kakato ange kiate ia.

7, 8. Ko e hā ʻoku tau ako fekauʻaki mo Sihova mei he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Sīsuú?

7 Naʻe toe fakaeʻa ʻe Sīsū pe ko e tokotaha fēfē ʻa ʻene Tamaí ʻi heʻene faʻifaʻitakiʻangá. ʻI heʻetau lau ʻi he ngaahi Kōsipelí naʻe ongoʻi manavaʻofa ʻa Sīsū ki he masivá, kaungāongoʻi ʻa e faʻahinga faingataʻaʻiá, ʻita ki heʻene kau ākongá ʻi heʻenau ngāhiʻi ʻa e fānaú, ʻikai ʻoku tau sio ai ki he anga ʻo e ongoʻi tatau ʻoku maʻu ʻe he Tamaí? (Mk. 1:40-42; 10:13, 14; Sione 11:32-35) Fakakaukau ki he anga hono tokoniʻi kitautolu ʻe Sīsū ke tau ʻiloʻi ʻa e ngaahi ʻulungāanga tuʻu-ki-muʻa ʻo e ʻOtuá. ʻIkai ʻoku hā mei he ngaahi mana naʻe fai ʻe Kalaisí ʻa e mālohi lahi fakaʻulia naʻá ne maʻú? Neongo ia, naʻe ʻikai ʻaupito te ne ngāueʻaki ʻa e mālohi ko iá ke maʻu ai haʻane lelei pē ʻaʻana pe ko ha taumuʻa ke hoko ai ha maumau ki ha niʻihi. (Luke 4:1-4) He fakamahinoʻi moʻoni ē ʻi heʻene tuli ʻa e kau fefakatauʻaki mānumanú mei he temipalé ʻa ʻene ongoʻi ʻo e fakamaau totonú! (Mk. 11:15-17; Sione 2:13-16) Ko e ngaahi akonaki mo ʻene ngaahi lea mālie naʻá ne ngāueʻaki ke aʻu ki he loto ʻo e kakaí ʻoku hā mei ai naʻá ne “lahi ʻia Solomone” ʻi he potó. (Mt. 12:42) Ko e hā ʻe lava ke tau leaʻaki fekauʻaki mo e ʻofa naʻe fakahāhā ʻe Sīsū ʻi heʻene foaki ʻene moʻuí koeʻuhi ko e niʻihi kehé ʻi he pehē “oku ikai ha tagata e lahi hake ene ofa i he mea ni”?—Sione 15:13PM.

8 Naʻe fakafofongaʻi haohaoa ʻaupito ʻe he ʻAlo ʻo e ʻOtuá ʻa Sihova ʻi he meʻa kotoa pē naʻá ne leaʻaki mo faí ʻa ia naʻe lava ai ke ne pehē: “Ko ia kuo ne mātā au, kuo ne mātā ʻa e Tamai.” (Lau ʻa e Sione 14:9-11.) Ko e muimui ki he Kalaisí ʻoku tatau pē ia mo e muimui kia Sihová.

Ko Sīsū ʻa e Tokotaha Pani ʻa Sihová

9. ʻI he taimi fē pea naʻe anga-fēfē ʻa e hoko ʻa Sīsū ko e Tokotaha Pani ʻa e ʻOtuá?

9 Fakakaukau atu ki he meʻa naʻe hoko ʻi he taimi fakatōlau ʻo e 29 T.S. ʻi he taimi naʻe ʻalu ai ʻa Sīsū ʻi hono taʻu 30 kia Sione Papitaisó. “Pea kuo papitaiso ʻa Sisu, naʻa ne ʻalu hake leva mei he vai; pea vakai, naʻe matangaki ʻa e langi kiate ia, pea ne mamata ki he Laumalie ʻo e ʻOtua ʻoku ʻalu hifo ʻi he tatau ʻo ha lupe, ʻo ne aʻu kiate ia.” ʻI he taimi ko iá, naʻá ne hoko ai ko e Kalaisí, pe Mīsaiá. ʻI he taimi ko iá, naʻe ʻai ai ʻe Sihova ke ʻiloʻi ko Sīsū ʻa ʻene Tokotaha Paní, ʻi heʻene pehē: “Ko Hoku ʻAlo Pele ʻena, ʻa ia kuo u hōifua ai.” (Mt. 3:13-17) He ʻuhinga lelei moʻoni ē kia kitautolu ke tau loto ke muimui ki he Kalaisí!

10, 11. (a) ʻI he ngaahi founga fē naʻe ngāueʻaki ai kia Sīsū ʻa e hingoa fakalakanga ko e “Kalaisi”? (e) Ko e hā e ʻuhinga ʻoku totonu ai ke tau muimui kia Sīsū Kalaisí?

10 ʻI he Tohi Tapú, ko e hingoa fakalakanga ko e “Kalaisi” ʻoku ngāueʻaki ia kia Sīsū ʻi he founga kehekehe, hangē ko e Sīsū Kalaisi, Kalaisi Sīsū, pea ko e Kalaisi. Naʻe ʻuluaki ngāueʻaki ʻe Sīsū tonu ʻa e hingoa “Sīsū Kalaisi”—ʻo hoko atu ʻa e hingoá ʻi he hingoa fakalakangá. ʻI he lotu ki heʻene Tamaí, naʻá ne pehē: “Ko eni ae moui taegata, koʻe nau ilo koe koe Otua mooni be taha, mo Jisu Kalaisi, aia naa ke fekau.” (Sione 17:3PM) Ko e ngāueʻaki ko ení ʻoku mahino ai hono tohoakiʻi ʻa e tokangá ki he tokotaha naʻe fekau mai ʻe he ʻOtuá pea hoko ko ʻene Tokotaha Paní. ʻI hono ʻai ha hingoa fakalakanga ʻi muʻa ʻi ha hingoa, hangē ko e “Kalaisi Sisu,” ʻoku hiki leva ʻa e fakamamafá mei he tokotahá ki he tuʻunga, pe lakanga ʻokú ne maʻú. (2 Kol. 4:5) ʻI hono ngāueʻaki ʻa e kupuʻi lea ko e ‘Kalaisí,’ ʻa e hingoa fakalakanga ʻi muʻa ʻi he muʻanauna paú, ko e toe founga ia ʻe taha ke fakamamafaʻi ai ʻa e lakanga ʻo Sīsū ko e Mīsaiá.—Ng. 5:42PM.

11 Tatau ai pē pe ʻoku anga-fēfē hono ngāueʻaki ʻa e hingoa fakalakanga ko e “Kalaisi” ʻo ʻuhinga kia Sīsuú, ʻokú ne fakamamafaʻi ʻa e foʻi moʻoni mahuʻinga ko ení: Neongo naʻe haʻu ʻa e ʻAlo ʻo e ʻOtuá ki he māmaní ko ha tangata peá ne ʻai ke ʻiloa ʻa e finangalo ʻo ʻene Tamaí, naʻe ʻikai ko ha tangata anga-maheni pē ia pe ko ha palōfita; naʻá ne haʻú ke hoko ko e Tokotaha Pani ʻa Sihova. Kuo pau ke tau fakapapauʻi ke muimui ʻi he Tokotaha ko ení.

Ko Sīsū ʻa e Hala Pē Taha ki he Fakamoʻuí

12. Ko e hā ʻa e fakamatala naʻe fai ki he ʻapositolo ko Tōmasí ʻoku ʻi ai ʻene ʻuhinga kia kitautolu?

12 Ko e ʻuhinga mātuʻaki mahuʻinga ʻe taha ke hanganaki muimui ai ki he Mīsaiá ʻoku hā ia ʻi he lea ʻa Sīsū ki heʻene kau ʻapositolo faitōnungá, ʻi ha ngaahi houa siʻi pē ki muʻa peá ne pekiá. ʻI he tali ki he fehuʻi ʻa Tōmasi fekauʻaki mo e fakamatala ʻa Sīsū ʻo kau ki heʻene mavahe ʻo teuteu ha potu moʻonautolú, naʻe pehē ʻe Sīsū: “Ko au pe ko e Hala, pea mo e Moʻoni mo e Moʻui: ʻoku ʻikai haʻu ha taha ki he Tamai ka ʻi heʻene fou ʻiate au.” (Sione 14:1-6) Naʻe lea leva ʻa Sīsū ki he kau ʻapositolo faitōnunga ʻe toko 11. Naʻá ne talaʻofa ange kia kinautolu ha potu ʻi hēvani, ka ko ʻene leá naʻe toe ʻi ai hono ʻuhinga ki he faʻahinga ʻoku nau maʻu ʻa e ʻamanaki ki he moʻui taʻengata ʻi he māmaní. (Fkh. 7:9, 10; 21:1-4) ʻO anga-fēfē?

13. ʻI he ʻuhinga fē ko Sīsū ai ʻa e “Hala”?

13 Ko Sīsū Kalaisi ʻa e “Hala.” ʻA ia, ko ia pē ʻa e toko taha ʻoku malava ke tau fakaofiofi ai ki he ʻOtuá. ʻOku moʻoni eni ʻi he fekauʻaki mo e lotú, he ko e lotu pē ʻo fakafou ʻia Sīsuú ʻoku tau fakapapauʻi ai ʻe ʻomai kia kitautolu ʻe he Tamaí ha meʻa pē ʻoku tau kole nai ʻo fehoanaki mo Hono finangaló. (Sione 15:16) Kae kehe, ko Sīsū foki ʻa e “Hala” ʻi ha ʻuhinga lahi ange. Kuo fakamavaheʻi ʻe he angahalá ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá mei he ʻOtuá. (Ai. 59:2) Naʻe foaki ʻe Sīsū ʻa “ʻene moʻui ke huhuʻiʻaki ha tokolahi, heʻene fetongi kinautolu.” (Mt. 20:28) Ko hono olá, ʻoku fakamatala ʻa e Tohi Tapú: “Ko e taʻataʻa ʻo Sisu . . . ʻoku ne fakamaʻa kitautolu mei he angahala kotoa pe.” (1 Sione 1:7) ʻOku toki fakaava ai ʻe he ʻAló ʻa e hala ki he fakalelei mo e ʻOtuá. (Loma 5:8-10) Ko e tui mo e talangofua kia Sīsuú ʻe lava ai ke tau maʻu ha vahaʻangatae fakahōifua mo e ʻOtuá.—Sione 3:36.

14. ʻOku anga-fēfē ʻa e hoko ʻa Sīsū ko e “Moʻoni”?

14 Ko Sīsū ʻa e “Moʻoni” ʻo ʻikai koeʻuhí pē naʻá ne lea mo moʻuiʻaki maʻu pē ʻa e moʻoní ka koeʻuhí foki ko e ngaahi kikite kotoa naʻe hiki fekauʻaki mo e Mīsaiá—ko e lahi taha ʻo kinautolú—naʻe fakahoko ʻiate ia. “Neongo pe ʻoku fiha ʻa e ngaahi talaʻofa ʻa e ʻOtua,” ko e tohi ia ʻa e ʻapositolo ko Paulá, “ka ʻoku tuʻu kotoa pe ʻiate ia hono ʻio.” (2 Kol. 1:20) Naʻa mo e “ngaahi meʻa ko ia ko ha ʻata pe ʻo ha ngaahi meʻa ka hoko” ʻa ia ʻoku ʻi he Lao ʻa Mōsesé naʻe hoko moʻoni ia ʻia Kalaisi Sīsū. (Hep. 10:1; Kol. 2:17) Ko Sīsū ʻa e tokotaha ʻoku fakahangataha ki ai ʻa e kotoa ʻo e ngaahi kikité, pea naʻa nau ʻomai ʻa e fakamaama ki hono fatongia tefitó ʻi hono fakahoko ʻa e taumuʻa ʻa Sihová. (Fkh. 19:10) Ke maʻu ʻaonga mei hono fakahoko ʻa e meʻa kuo fakataumuʻa ʻe he ʻOtuá kia kitautolú, ʻoku fiemaʻu ke tau muimui ki he Mīsaiá.

15. ʻI he ʻuhinga fē ʻoku hoko ai ʻa Sīsū ko e “Moʻui”?

15 Ko Sīsū ʻa e “Moʻui” koeʻuhí he naʻá ne fakatau mai ʻa e matakali ʻo e tangatá ʻaki hono taʻataʻa moʻuí, pea ko e moʻui taʻengatá ko ha meʻaʻofa ia ʻoku ʻomai ʻe he ʻOtuá “tuʻu ʻia Kalaisi Sisu ko hotau ʻEiki.” (Loma 6:23) ʻOku toe hoko ʻa Sīsū ko e “Moʻui” ki he faʻahinga kuo nau maté. (Sione 5:28, 29) ʻIkai ko ia pē, fakakaukau atu ki he meʻa te ne fai ʻi hono tuʻunga ko e Taulaʻeiki Lahí he lolotonga ʻo ʻene Pule Taʻu ʻe Taha Afé. He ko ē, te ne maʻu ʻa e fakahaofi taʻengata mei he angahalá mo e maté maʻá e faʻahinga ʻe pule ki ai ʻi he māmaní!—Hep. 9:11, 12, 28.

16. Ko e hā ʻa e ʻuhinga ʻoku tau maʻu ke muimui ai kia Sīsuú?

16 Ko e tali leva ʻa Sīsū kia Tōmasí, ʻoku ʻi ai hono ʻuhinga lahi kia kitautolu. Ko Sīsū ʻa e hala, moʻoni mo e moʻuí. Ko ia ʻa e Tokotaha naʻe fekau mai ʻe he ʻOtuá ki he māmaní ke nau moʻui ʻiate ia. (Sione 3:17) Pea ʻoku ʻikai ʻalu ha taha ki he Tamaí ʻo ʻikai fou ʻiate ia. ʻOku fakahaaʻi mahino ʻe he Tohi Tapú: “ʻOku ʻikai ke tuʻu ʻi ha taha kehe ʻa e fakamoʻui; he talaʻehai ʻoku ʻi ai mo ha hingoa kehe ʻi he lalo langi kuo fokotuʻu ʻi he lotolotonga ʻo e kakai, ʻa ia kuo tuʻutuʻuni ke tau moʻui ai.” (Ng. 4:12) Ko ia ai, tatau ai pē pe ko e hā naʻe akoʻi nai kitautolu ki aí, ko e ʻalunga ia ʻo e potó ke tau tui kia Sīsū, muimui kiate ia, ka tau iku atu ai ki he moʻuí.—Sione 20:31.

Fekauʻi Kitautolu ke Fanongo ki he Kalaisí

17. Ko e hā ʻoku mahuʻinga ai kiate kitautolu ke tau fanongo ki he ʻAlo ʻo e ʻOtuá?

17 Naʻe sio tonu ʻa Pita, Sione mo Sēmisi ʻi he fakasinokehé. ʻI he taimi ko iá, naʻa nau fanongo ai ki ha leʻo mei hēvani ʻoku pehē mai: “Ko hoku ʻAlo ʻena kuo u fili; mou fakaongo kiate ia.” (Luke 9:28, 29, 35) Ko ʻetau talangofua ki he fekau ke fanongo ki he Mīsaiá ko ha meʻa mahuʻinga.—Lau ʻa e Ngāue 3:22, 23.

18. ʻE anga-fēfē nai ke tau fanongo kia Sīsū Kalaisi?

18 Ko e fanongo kia Sīsuú ʻoku kau ki ai ʻa e ‘sio fakamamaʻu kiate ia, ʻo fakakaukau maʻu pē ki heʻene faʻifaʻitakiʻangá.’ (Hep. 12:2, 3) Ko ia ai, ʻoku lelei ke ‘ʻasili ʻetau tokanga ki he ngaahi meʻa’ ʻoku tau lau fekauʻaki mo ia ʻi he Tohi Tapú pea ʻi he ngaahi tohi ʻa e “tamaioeiki agatonu mo boto,” pea pehē ki he meʻa ʻoku tau fanongo fekauʻaki mo ia ʻi he ngaahi fakataha faka-Kalisitiané. (Hep. 2:1; Mt. 24:45PM) ʻI he tuʻunga ko ʻene fanga sipí, tau vēkeveke ke fanongo kia Sīsū pea muimui kiate ia.—Sione 10:27.

19. Ko e hā te ne tokoniʻi kitautolu ke tau muimui maʻu pē ki he Kalaisí?

19 ʻE lava ke tau lavameʻa ʻi he muimui maʻu pē ki he Kalaisí, ʻo tatau ai pē pe ko e hā te tau fetaulaki mo iá? ʻIo, te tau lava, ʻo kapau te tau “hanganaki piki ki he sīpinga ʻo e ngaahi lea fakatupu moʻuí” ʻaki hono ngāueʻaki ʻa e meʻa ʻoku tau akó “ʻi he tui mo e ʻofa ʻoku ʻia Kalaisi Sīsuú.”—2 Tim. 1:13NW.

Ko e Hā Naʻá Ke Akó?

• Ko e hā ʻe lava ai ʻe he muimui ki he “Kalaisi” ke fakatupulekina ʻetau vāofi mo Sihová?

• Ko e hā ʻoku tatau ai ʻa e faʻifaʻitaki kia Sīsuú mo e faʻifaʻitaki kia Sihová?

• ʻOku anga-fēfē ʻa e hoko ʻa Sīsū ko e “Hala, pea mo e Moʻoni mo e Moʻui”?

• Ko e hā ʻoku totonu ai ke tau fanongo ki he Tokotaha Pani ʻa Sihová?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 29]

Naʻe tapua atu ʻi he ngaahi akonaki ʻa Sīsuú ʻa e fakakaukau māʻolunga ʻa Sihová

[Fakatātā ʻi he peesi 30]

Kuo pau ke tau muimui faitōnunga ki he Tokotaha Pani ʻa Sihová

[Fakatātā ʻi he peesi 32]

Naʻe talaki ʻe Sihova: ‘Ko hoku ʻAló ʻena; mou fakaongo kiate ia’