Muuttaako Jumala mieltään?

RAAMATUSSA sanotaan Jumalasta, että hänen luonaan ”ei ole varjon kääntymisen vaihtelua”. Lisäksi Jumala itse vakuuttaa: ”Minä olen Jehova; minä en ole muuttunut.” (Jaakobin kirje 1:17; Malakia 3:6.) Miten suuresti Jehova Jumala eroaakaan niistä, joita on vaikea miellyttää ja joihin ei voi luottaa, koska heidän mielensä muuttuu jatkuvasti.

Silti jotkut Raamatun lukijat pohtivat, onko Jumala sittenkin muuttanut mieltään. Aikoinaan Jehova Jumala esimerkiksi antoi joillekin kristityille kyvyn tehdä ihmeitä, mutta nykyään hän ei anna. Muinoin Jumala suvaitsi moniavioisuutta, mutta enää hän ei suvaitse. Mooseksen lain alaisuudessa Jehova vaati noudattamaan sapattia, mutta nykyään hän ei vaadi. Eivätkö nämä esimerkit osoita, että Jumala on muuttunut?

Voimme ensiksikin olla varmoja siitä, että Jumala ei koskaan muuta rakkautta ja oikeutta koskevia normejaan. Myöskään hänen ”ikuinen tarkoituksensa” siunata ihmisiä Valtakuntansa välityksellä ei ole koskaan muuttunut (Efesolaisille 3:11). Mutta samoin kuin sinä saattaisit muuttaa käsitystäsi jostakusta, jonka käytökseen joudut yhtä mittaa pettymään, Jehovakin voi muuttaa suhtautumistaan johonkin vastatakseen muuttuviin olosuhteisiin.

Jumala myös muuttaa palvelijoilleen antamiaan ohjeita heidän tilanteensa ja tarpeidensa mukaan. Tämän ei pitäisi ihmetyttää meitä. Ajattelehan, miten pätevä matkaopas toimisi nähdessään, että edessäpäin vaanii vaara. Hän kehottaisi ryhmäänsä kulkemaan toista reittiä, jolla ei ole vaarallista. Mutta tämä ei tietenkään merkitse sitä, että hän  olisi tullut toisiin ajatuksiin määränpään suhteen. Tarkastellaanpa kolmea edellä mainittua esimerkkiä, jotka tuntuvat joistakuista hämmentäviltä.

Miksi ihmeet lakkasivat?

Miksi Jumala antoi yliluonnollisia kykyjä joillekin ensimmäisen vuosisadan kristityille? Monet tietävät, että kun Israel oli Jumalan valittu kansa, Jumala osoitti usein ihmeiden välityksellä olevansa sen kanssa. Jumala käytti kunnioittavaa pelkoa herättävää voimaansa Mooseksen kautta vapauttaessaan israelilaiset Egyptistä ja opastaessaan heidät erämaan halki Luvattuun maahan. Valitettavasti israelilaiset yhä uudelleen kieltäytyivät osoittamasta uskoa. Kun Jehova viimein hylkäsi Israelin ja perusti kristillisen seurakunnan, hän antoi apostoleille ja joillekuille muille yliluonnollisia kykyjä. Esimerkiksi apostolit Pietari ja Johannes paransivat miehen, joka oli ollut rampa syntymästään saakka, ja Paavali herätti erään miehen kuolleista (Apostolien teot 3:2–8; 20:9–11). Heidän suorittamansa ihmeet auttoivat vakiinnuttamaan kristillisyyden moniin maihin. Miksi sitten ihmeet lakkasivat?

Apostoli Paavali selitti tätä vertauksen avulla sanoessaan: ”Kun olin lapsi, niin puhuin kuin lapsi, ajattelin kuin lapsi, järkeilin kuin lapsi, mutta nyt kun olen tullut mieheksi, olen pannut pois lapsen ominaispiirteet.” (1. Korinttilaisille 13:11.) Aivan kuten vanhemmat kohtelevat pikkulasta eri tavoin kuin aikuista poikaa, Jehovakin muutti menettelyään kristillisen seurakunnan suhteen, kun se ei enää ollut ”lapsi”. Apostoli Paavali sanoi, että sellaiset ihmelahjat kuin kyky puhua vierailla kielillä tai profetoida ”tulisivat poistumaan” (1. Korinttilaisille 13:8).

Miksi moniavioisuutta sallittiin?

Jeesus osoitti, että Jumala oli asettanut avioliittoa koskevan normin sanoessaan ensimmäiselle ihmisparille: ”Mies jättää isänsä ja äitinsä ja liittyy vaimoonsa, ja ne kaksi tulevat olemaan yhtä lihaa.” (Matteus 19:5.) Avioliiton piti olla kestävä side kahden ihmisen välillä. Siihen mennessä, kun Jumala oli järjestänyt israelilaiset kansakunnaksi ja antanut heille Lain, moniavioisuudesta oli kuitenkin tullut yleinen käytäntö. Vaikka siis Jumala ei pannut alulle moniavioisuutta eikä kannustanut siihen, hän antoi lakeja sen säätelemiseksi. Kun kristillinen seurakunta perustettiin, moniavioisuus kiellettiin selvästi Jumalan sanassa (1. Timoteukselle 3:2).

Jehova Jumala suvaitsee joitakin asioita, kunnes on hänen aikansa oikaista ne (Roomalaisille 9:22–24). Jeesus osoitti, että Jehova oli tilapäisesti ”sallinut” sopimattomia avioliittoon liittyviä tapoja, mutta hän oli tehnyt tämän myönnytyksen israelilaisten ”kovasydämisyyden huomioon ottaen” (Matteus 19:8; Sananlaskut 4:18).

Miksi sapatinvietto oli väliaikaista?

Jumala pani alulle viikkosapatin vieton vapautettuaan israelilaiset Egyptistä. Myöhemmin  hän teki siitä osan heidän kansallista Lakiaan. (2. Mooseksen kirja 16:22–30; 20:8–10.) Apostoli Paavali selitti, että Jeesus antoi itsensä uhriksi ja ”poisti – – säädöksistä koostuvan käskyjen Lain” sekä ”pyyhki pois – – käsin kirjoitetun asiakirjan” (Efesolaisille 2:15; Kolossalaisille 2:14). Sapattilaki sisältyi siihen, mikä ”poistettiin” ja ”pyyhittiin pois”, sillä Raamatussa jatketaan: ”Älköön sen tähden kukaan tuomitko teitä syömisestä ja juomisesta tai minkään juhlan tai uudenkuun vieton tai sapatin johdosta.” (Kolossalaisille 2:16.) Miksi Jumala alun alkaen antoi Lain, johon sapatin viettäminen kuului?

Apostoli Paavali kirjoitti: ”Laista on tullut meidän kasvattajamme, joka johtaa Kristukseen.” Sitten hän lisäsi: ”Nyt kun usko on saapunut, emme enää ole kasvattajan alaisuudessa.” (Galatalaisille 3:24, 25.) Jumala ei muuttanut mieltään vaan opetti tilapäisen sapattijärjestelyn avulla, että hengellisten asioiden mietiskelemiseen pitäisi varata säännöllisesti aikaa. Vaikka sapattilaki oli tilapäinen, se viittasi tulevaan aikaan, jolloin ihmiskunta pääsisi pysyvästi lepoon fyysisestä ja hengellisestä ahdingosta (Heprealaisille 4:10; Ilmestys 21:1–4).

Luotettava ja rakastava Jumala

Käsittelemämme raamatulliset esimerkit osoittavat, että Jehova Jumala tosiaan antoi eri aikoina erilaisia määräyksiä ja ohjeita. Mutta tämä ei merkitse sitä, että hän olisi muuttanut mieltään. Sen sijaan hän vastasi palvelijoidensa tarpeisiin vaihtelevissa olosuhteissa, mistä koitui heille hyötyä. Sama pätee nykyään.

Koska Jehova ei muuta normejaan, pystymme aina tietämään, mitä meidän on tehtävä miellyttääksemme häntä. Voimme lisäksi olla varmoja, että kaikki Jumalan lupaukset tulevat toteutumaan. Jehova sanoo: ”Kaiken, mihin olen mieltynyt, minä teen – –. Olen hahmotellut sen; minä myös teen sen.” (Jesaja 46:10, 11.)

[Huomioteksti s. 21]

Jumala ei koskaan muuta rakkautta ja oikeutta koskevia normejaan.

[Huomioteksti s. 22]

Paavali sanoi, että aikanaan ihmelahjat ”tulisivat poistumaan”.

[Huomioteksti s. 23]

Avioliiton piti olla kestävä side kahden ihmisen välillä.