Yachachikuypa kasqanman rinapaq

Yachachikuyman rinapaq

¿Imaynatam soltero vidapi kusisqa kawsakuchwan?

¿Imaynatam soltero vidapi kusisqa kawsakuchwan?

¿Imaynatam soltero vidapi kusisqa kawsakuchwan?

“CASARAKURUSPANKUM kusisqallaña wiñaypaq kawsakurqaku”, nispam cuentokuna tukunku. Televisionpi peliculakunapas chaynataq novelakunapas ninkum: kusisqa kanapaqqa casarakunam nispa. Chaymantapas, yaqa lliw llaqtakunapim yuyayniyoq solterokunataqa hikutanku casarakunankupaq. Yaqa 25 watanpi Debby sutiyoq sipasmi nin: “Runakunam hukmanyachisunki, warmikunaqa casarakunallapaqmi nispanku. Piensachisunkitaqmi casarakuywan kusisqa kawsakuy qallarisqanta”, nispa.

Jehová Diosta serviqkunam ichaqa mana chaynatachu piensanku. Israel llaqtapi casado vida allin qawasqa kaptinpas, Bibliaqa nintaqmi kusisqa kawsakuq solterokunamantapas. Kunan tiemponchikpipas wakin cristianokunaqa mana casarakunankupaqmi tanteakurunku, wakinñataqmi imapas kaptin mana casarakunkuchu. Imayna kaptinpas, ¿atinmankuchu soltero otaq soltera kaqkuna kusisqa kawsakuyta?

Jesusqa manam casarakurqachu, tukuy ima rurananpaq kamachisqa kasqanrayku. Nirqataqmi wakin qatiqninkunapas solterolla kanankupaq tanteanankumanta (Mat. 19:10-12). Chaymantapas soltero vidata allinta servichikunapaqqa, Jesuspa nisqanman hinam sonqomanta tanteakuna.

Wakin iñiqmasinchikkunam solterolla kanankupaq tanteakurunku, Jehová Diosta tukuy sonqonkumanta servinankurayku. Hinaptinqa, ¿paykunallachu Jesuspa nisqanta allinta servichikunmanku? (1 Cor. 7:34, 35.) Manam. Piensarisun huk cristiano otaq cristiana casarakuy munasqanmanta, ichaqa mana tarinchu paypaq hina kaqta. 30 masnin watanpi Ana sutiyoq iñiqmasinchikmi nin: “Qaynallam, llamkaqmasiy paywan casarakunaypaq qonqayllamanta rimapayawarqa. Allinta sientechiwaptinpas chayllam mana munarqanichu, ñoqaqa Jehová Diosta servinaypaq yanapaqniywanmi casarakuyta munani”, nispa.

Achka cristianakunam Ana hina ‘Señorpi iñiqllawan’ casarakuyta munanku (1 Cor. 7:39; 2 Cor. 6:14). * Diospa kamachikuyninta kasukuspankum tiempo chayamunankama solteralla kanku. Hinaptinqa, ¿imaynatam paykunapas kusisqa kanmanku?

Allin kawsakuy kasqantam qawananchik

¿Imamantataq kanman allin kawsakuyninchikqa solterolla kanapaq mana tanteakuchkaptinchikpas? Chayqa kanqa imayna piensayninchikmantam. 40 masnin watayoq Carmen sutiyoq soltera iñiqmasinchikmi nin: “Kusisqam kawsakuni imapas kapuqniywan, mana kapuqniytaqa manam munapayanichu”, nispa. Arí, wakin kutipiqa sapallanchik otaq hukmanyasqapas tarikuchwanmi. Ichaqa enteron pachapi iñiqmasinchikkunapas ñoqanchik hina sientikusqankuta yachaymi kallpanchawanchik mana hukmanyarunapaq. Jehová Diosqa serviqninkunatam yanaparqa soltero kasqankuta allinta servichikunankupaq, hinaspa ima sasachakuyninkutapas atipanankupaq (1 Ped. 5:9, 10).

Achka iñiqmasinchikkunam cuentata qokunku soltero otaq soltera kayqa allinpaq kasqanta. Yaqa 35 watanpi Ester sutiyoq soltera iñiqmasinchikmi nin: “Piensasqayman hinaqa imayna tarikuspapas kusisqa kanapaqqa allin rurana kaqkunatam sonqomanta rurana”, nispa. Carmenpas nintaqmi: “Casada otaq soltera kaspapas, Diospa Munaychakuyninta puntapi churaptiyqa Jehová Diosqa bendeciwanqam”, nispa (Sal. 84:11). Nintaqmi: “Piensasqaykuna mana rurakuptinpas kusisqam tarikuni hinaspapas kusisqamá tarikusaq”, nispa.

Bibliapa rimasqan solterokunamanta

Jefteypa warmi churinqa manachá piensarqachu soltera qepakuytaqa, ichaqa Jehová Diosman taytanpa prometekusqanwanmi sipas kasqanmantapacha templopi servirqa. Mana piensasqan llamkayta chaskisqanchá vidanta cambiarurqa, chaychá iskay killapuni waqarqa, payqa manamá casarakunmanchu nitaq wawayoqpas kanmanchu karqa. Chayna kaptinpas humillakuykuspanmi soltera kawsakurqa hinaspam Jehová Diosta servirqa. Bibliam niwanchik sapa wata Israel warmikuna watukuq rispanku kallpanchasqankumanta (Jue. 11:36-40).

Isaiaspa tiemponpi sapallan kaqkunapas hukmanyasqapaschá tarikurqaku mana casarakusqankuwan. Bibliaqa manam ninchu imanasqa mana warmiyoq kasqankumanta, ichaqa yachanchikmi huñunakuyman mana yaykunankumanta, mana casarakunankumanta chaynataq mana churiyoq kanankumantapas (Deu. 23:1). Chayna kaptinpas Jehová Diosqa llakipayarqam hinaspam kasukusqankumanta alabarqa. Diosmi nirqa: “Temploypa perqankunapim sutinkuta qellqachisaq [. . .]. Sutitam qosaq wiñaypaqña mana chinkanankupaq”, nispa. Kaywanqa nichkarqam Jesuspa Gobiernonpi wiñaypaq kawsanankumanta. Jehová Diosqa manam haykapipas qonqanmanchu (Isa. 56:3-5).

Jeremiaspa kawsakuyninmi ichaqa mana chaynachu karqa. Profetan kananpaq akllaruspanmi, Jehová Dios kamachirqa sasachakuy tiempopi kasqanrayku hinaspa ima rurananpaq kamachisqanrayku solterolla kananpaq. Jehová Diosmi nirqa: “Amam casarakunkichu nitaqmi churikipas kanqachu”, nispa (Jer. 16:1-4). Bibliaqa manam ninchu chay kamachikuyta chaskispan Jeremias imayna sientekusqanmantaqa, ichaqa ninmi Jehová Diospa munayninta ruraspan kusisqa kasqanmanta (Jer. 15:16). Tiempopa risqanpim Jerusalen llaqtata 18 killapuni enemigonkuna puchukachinanpaq muyurirurqaku, chayñam Jeremiasqa entienderurqa solterolla kananpaq Diospa kamachisqan allinpuni kasqanta (Lam. 4:4, 10).

Imayna kusisqa kanamanta

Kay runakuna soltero kaptinkupas Jehová Diosqa yanaparqam hinaspam tukuy sonqonkuwan Diosta servirqaku. Kunan tiempopipas Jehová Diospa Munayninta rurayqa kusichiwanchikmi. Chaykunamantam kanman predicayninchik, Bibliaqa nirqataqmi achka warmikuna Diospa sumaq noticianta willakunankumantapas (Sal. 68:11). Paykunawanmi kachkanku waranqantin solterakuna. Predicasqankuwanmi achka runakunata yanapanku, paykunam wawankupas hina kanku (Mar. 10:29, 30; 1 Tes. 2:7, 8).

Soltera paninchik Lolim, 14 wataña precursora kaspan nirqa: “Precursora kasqayqa anchatam kusichiwan. Achka rurayniyoqmi kani, chaymi sapallay kasqaypiqa mana piensanichu. Punchaw tukuytam ancha kusisqa tarikuni runakunata predicaspay yanapasqaywan”, nispa.

Achka soltera iñiqmasinchikkunam huk idiomata yacharuspanku chayna rimayniyoq runakunaman predicanku. Rimasqanchik Anam kusisqallaña tarikun frances idioma rimaqkunata predicaspan. Paymi nin: “Yachasqay lawpiqa waranqantin runakunam huklaw nacionmanta kanku. Chaymi achka runakunapa rimasqan kaq idiomata yachasqay anchata yanapawan paykunatapas predicanaypaq, chaywanmi kusisqallaña tarikuni”, nispa.

Solterokuna aswan tiempoyoq kasqankuraykum, wakinkuqa tiemponkuta allinta servichikunku mana ancha predicaqkunapa kasqan lawman predicaq rispanku. Yaqa 35 watanpi Lidiana iñiqmasinchikmi, soltera kasqanta servichikun mana ancha predicaqkunapa kasqan nacionpi predicananpaq, paymi nin: “Jehová Diosta serviypi kallpanchakuspaqa, astawanmi amistadkunata tarinki, hinaspapas kuyasqam sientikunki. Achka nacionkunapim sumaq amistadniykuna kan, paykunam anchata kusichiwan”, nispa.

Bibliam willawanchik Felipemanta, paypam Diosmanta willakuq tawa soltera churinkuna karqa (Hech. 21:8, 9). Paykunaqa taytan hinamá Dios serviyninkupi ancha kusisqa tarikurqaku; yaqapaschá Cesarea llaqtapi iñiqmasinkunata yanaparqaku Diosmanta willakuspanku (1 Cor. 14:1, 3). Chaynallataqmi kay tiemponchikpipas soltera iñiqmasinchikkunaqa hukkunata kallpanchanku huñunakuyman rispanku hinaspa chaypi rimarispankupas.

Yachasunchiktaq, Filipos llaqtapi yachaq Lidia cristianamantapas (Hech. 16:14, 15, 40). Payqa yaqapaschá soltera otaq viuda karqa, wasinpi samachikuq kasqanraykum congregacionkunata watukuq iñiqkunawan allin amistadta rurarqa, paykunam karqaku Pablo, Silas hinaspa Lucas. Kunanpas chayna kaspanchikqa bendicionkunatam chaskisun.

Imaynatam kuyasqa kay munasqanchikta tarichwan

Imapas rurayninchikkunawan kusisqa kaspapas munanchikmi kuyasqa kayta. Chaynaqa, ¿imaynatam solterokuna chayta tarinmanku? Puntataqa yuyarinam, Jehová Diosqa listom kachkan kuyawananchikpaq, kallpanchawananchikpaq hinaspa uyariwananchikpaqpas. Rey Davidpas wakinpiqa ‘sapallanmi’ sientekurqa, ichaqa yacharqam Jehová Diosman asuykuy atisqanta (Sal. 25:16; 55:22). Paymi nirqa: “Mamayña [. . .] taytayña saqeruwaptinpas, ñoqataqa qamllañam uywakullawanki”, nispa (Sal. 27:10). Jehová Diosqa serviqninkunatam kallpanchawanchik payman asuykuspa amistadnin kananchikpaq (Sal. 25:14; Sant. 2:23; 4:8).

Chaymantapas Diospa llaqtanpiqa tarichwanmi taytanchik, mamanchik hinaspa wawqe-paninchik hina iñiqmasinchikkunata, paykunapa kuyakuyninkum kusichiwasunchik (Mat. 19:29; 1 Ped. 2:17). Dorcas cristiana hinam achka soltero hinaspa soltera cristianokunapas, ‘allinkunata rurasqankuwan hinaspa wakchakunata yanapasqankuwan’ kusisqa tarikunku (Hech. 9:36, 39). Lolim nin: “May congregacionman rispaypas, maskanim cheqap kuyakuq hinaspa llakisqa kaptiypas yanapakuq amistadkunata. Hinalla amistadniy kanankupaqmi kallpanchakuni paykunata kuyanaypaq. Ñam pusaq congregacionpiña yanapakurqani, hinaspam cheqap amistadkunata tarirqani. Paykunamantam yaqa llapallanku kanku yuyaqkunawan mozo-sipaskuna”, nispa. Arí, pi iñiqmasinchikkunapas munankum kuyasqa hinaspa amistadniyoq kayta. Paykunapi interesakuspaqa atisunmi yanapayta hinaspam kuyasqa kay munasqanchikta tarisunchik (Luc. 6:38).

Diosqa manam qonqawasunchu

Bibliaqa ninmi sasallaña tiempopi kasqanchikrayku, wakin munasqanchikkunata saqenamanta (1 Cor. 7:29-31). Arí, Diosta serviqllawan casarakunapaq Diospa kamachisqanta kasukuspa solterolla kaqkunaqa ancha respetanapaqmi (Mat. 19:12). Ichaqa manam soltero otaq soltera kasqankuwanchu mana kusisqa kawsananku.

Lidianam nin: “Ancha kusisqam tarikuni Jehová Dioswan allin amistad kasqayrayku hinaspa payta servisqayrayku. Reqsinim casado vidankupi kusisqallaña kaqkunata, reqsinitaqmi mana chayna kaqkunatapas. Kaywanmi cuentata qokuni kusisqa kanaypaqqa manam casarasqa nitaq soltera kasqaymantachu penden”, nispa. Jesuspa nisqanman hinaqa, anchatam kusichiwanchik Dios serviyninchik hinaspa runamansinchikta yanapaypas. Chaytaqa lliw cristianokunam rurayta atichwan (Juan 13:14-17; Hech. 20:35).

Anchatamá kusichiwanchik Jehová Diosta servinapaq kallpanchakusqanchikmanta bendeciwananchikta yachayqa. Bibliam nin: “Diosqa justom. Payqa llamkasqaykichiktaqa manam qonqanqachu, manataqmi qonqanqachu pay kuyasqaykichiktapas”, nispa (Heb. 6:10).

[Willakuy]

^ par. 6 Soltera cristianakunallamanta rimaptinchikpas kay yachachikuykunaqa, soltero cristianokunapaqwanmi.

[25 kaq paginapi suti rikuylla kaq willakuy]

“Kusisqam kawsakuni imapas kapuqniywan, mana kapuqniytaqa manam munapayanichu.” (Carmen)

[26 kaq paginapi dibujo]

Loliwan Lidianam kusisqa kachkanku mana ancha predicaqkunapa kasqanpi predicaspanku

[27 kaq paginapi dibujo]

Diosqa munanmi lliw serviqninkuna payman asuykunankuta