Lupwen emön chon säi itan Edward John Eyre a poputääni an säittam mi weires lon ewe fönüpöön itan Nullarbor Plain, chon wiliposun ena fönü ra äiti ngeni Eyre ifa ussun epwe etif konik seni ppi mi chukuchukutä me seni och sokkun irä itan eucalyptus. An Eyre etiwa älillisin chokkewe mi sileöchü ena fönü a amanaua i.

EI PWORAUS a äiti ngenikich pwe fän chommong a lamot ngenikich älillis seni emön mi silelap ika sia mochen küna sopwöch lon eü angang mi weires. A pwal ina ussun atun sia kerän poputä le äkkällea Paipel.

Jises ese pwal ekieki pwe nöün kewe chon käeö repwe weweiti ewe Paipel ika esor chon älisiir. Lon eü fansoun, Jises “a suki letiper, pwe repwe tongeni weweiti masouen ekewe Toropwe mi Pin.” (Luk 24:45) Jises a silei pwe chokkewe mi äkkällea Paipel mi lamot älillis ngeniir pwe repwe weweiti äitien än Kot Kapas.

Älillis Seni Iö?

Jises a awisa ngeni nöün kewe chon käeö mi tuppwöl ar repwe wisen awora ei älillis. Mwen än we epwele feitä läng, a allükü ngeniir: “Oupwe feila o asoulängala chon ekewe mwü meinisin, . . . oupwe afalafaleer pwe repwe aleasochisi meinisin mine üa allük ngenikemi.” (Mattu 28:19, 20) Iei äkkäeüin wisen Chon  Kraist, ar repwe asukula aramas me pwal äweweei ngeniir ifa ussun repwe apwönüetä än Paipel kewe kapasen emmwen lon manauer iteiten rän. Chon Kraist mi enlet ra kan älisi aramas le weweiti ewe Paipel.

Ekiselo mwirin än Jises ngeni nöün kewe chon käeö wiser we, eü mettoch mi amwarar a fis. Ewe Paipel a apworausa pwe emön nöüwis mi tekia lon imwen ewe kiwinen Itiopia a älleani eü kinikin lon än Aisea oesini nge ese weweiti. Iei ewe kinikin: “I a usun eman sip aramas ra emwenala pwe epwe ninnila, a usun eman nienifön sip a fanafanala lupwen ar fichi ünan. Esap apasa eu kapas. Lon an küna asäw, resap föri ngeni mine a pwüng. Iö a tongeni kapas usun mwirimwirin kana? Pun manauan won fanüfan a üküpöküla.”​—Fofor 8:32, 33; Aisea 53:7, 8.

Ewe nöüwis a eisini Filip emön mi lipwäköch lon ewe Paipel: “Iö ewe soufos a kapas usun? A kapas usun i ika usun eman?” (Fofor 8:34) Ewe re Itiopia mi letip wenechar a fen fel ngeni Kot lon Jerusalem me ese mwääl a iotek ren än Kot emmwen. A mwasangasang me  tipetekison le älleani ewe Paipel nge a chüen wewengaüeiti ewe itiitin kapas. Fän tipetekison, a tingorei Filip an älillis. Än Filip äweweöchü ngeni a fokkun apwapwaai me amwökütü i pwe epwe wiliti emön Chon Kraist.​—Fofor 8:35-39.

Ikenäi Chon Pwäratä Jiowa ra sopwelo ewe angang Filip me ekkewe Chon Kraist loom ra föri. Lon lap seni 235 fönü, ekkewe Chon Pwäratä ra awora ar fansoun le älisi aramas le weweiti met ewe Paipel a wesewesen apasa, nge ese kamö. Ra käeö ngeni aramas ewe Paipel lon ekkewe itelap mi kküü manauer. Ei sokkun käeö mi kan sopwosopwolo ren ar etittina ekkewe pworaus are itelap seni Paipel. a​—Nengeni ewe pwoor “ Pölüwen Kapas Eis mi Älillisöch Ussun Paipel.”

“Meinisin Ai kewe Kapas Eis Ra Fen Pölü”

Steven, Valvanera me Jo-Anne, ekkewe sia fen älleani pworauser akkomw, ra poputä käeö ewe Paipel ren Chon Pwäratä Jiowa. Iei alon Steven: “A mmen amwarar ngeniei fän chommong pwe ika upwe chök alöllöfengenni ekkoch pworaus are kapasen emmwen lon Paipel, epwe mecheres ai upwe küna pwüngün eü mettoch. Esor a äiti ngeniei ei mettoch chilon chök atun ua käeö ewe Paipel ren Chon Pwäratä Jiowa. Ua pwapwa le küna pwe ewe Paipel a awora pölüwen kapas eis mi älillisöch nge esap chök eü puk aramas repwe änini woon.”

Valvanera a tipeeü ren an apasa: “Meinisin met ua käeö ren Chon Pwäratä Jiowa a mmen ffat me weweöch. Meinisin ra mmen enlet esap pokiten ewe ‘Lamalam’ a pwisin apasa, nge pokiten a kon mürinnö me pwüng ar äwewe.” Jo-Anne a pwal apasa: “Meinisin ai kewe kapas eis ra pölü me ren Paipel, ina popun a fokkun wattelo ai süföliti Kot, pun a fen silei pwe epwe wor chommong än aramas kapas eis woon ar kewe osukosuk, nge a fen awora pölüwan mi älillisöch lon ewe Paipel.”

En mi silei emön me lein ekkewe Chon Pwäratä Jiowa? Pwata kese tingorei epwe äiti ngonuk ifa ussun a kan fis ei sokkun käeöön Paipel? Ika kese wesewesen sissilei emön me leir, kese mochen mak ngeni eü me lein ekkewe address mi mak lon pekin taropwe 2 lon ei puk. Esap weires ngonuk om kopwe weweiti ewe Paipel ika ka tingor älillisin än Kot ngün mi fel, eäni eü ekiek mi tekison me etiwa älillisin emön sense mi lipwäköch lon Paipel. Iwe, än Kot we Kapas esap eü puk mi weires ngonuk, pun ka tongeni weweiti!

[Footnote]

[Pwoor/​Sasing lon pekin taropwe 8]

 Pölüwen Kapas Eis mi Älillisöch Ussun Paipel

Ikkeei ekkoch itelap Chon Pwäratä Jiowa ra kan eäni lon ar kokkotun käeöön Paipel:

• Ifa än Kot kokkot ngeni ewe fönüfan?

• Ia ekkewe mi mälo ra nom ia?

• Sia nonnom lon ekkewe “ränin le sopwoloon”?

• Pwata Kot a mutatä riäfföü?

• Ifa ussun ai famili epwe pwapwa?

[Sasing lon pekin taropwe 7]

Ren om kopwe weweiti ewe Paipel . . . iotek fän iten än Kot ngün mi fel, älleani ren eü ekiek mi tekison, etiwa älillis seni ekkoch