Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Siiquwan Tamaarissiyoogan Yesuusa Leemisuwaa Kaallite

Siiquwan Tamaarissiyoogan Yesuusa Leemisuwaa Kaallite

Siiquwan Tamaarissiyoogan Yesuusa Leemisuwaa Kaallite

“Ha bitanee haasayidoogaadan, mulekka ooninne haasayibeenna!”—YOHAANNISA 7:46.

1. Yesuusi tamaarissiyo ogiyaa xeelliyaagan asau aybi siyettidee?

YESUUSI tamaarissishin siyiyoogee ay keena ufayssiyaabakko qoppa! Yesuusaara gayttidaageetussi aybi siyettanaadan i oottidaakko Geeshsha Maxaafay qonccissees. Leemisuwau, Wonggeliyaa xaafida Luqaasi, Yesuusi diccido kataman deˈiya asay “a doonaappe kiyiya aaro kehatettaa” qaalan garamettidoogaa yootiis. Yesuusi Deriyaa Bolla Timirttiyaa tamaarissido wode, siyida asay “i tamaarissiyoogan garamettiis” yaagidi Maatiyoosi xaafiis. Yesuusa oyqqidi ehaanaadan kiitettida wotaaddarati a aggidi yiido wode: “Ha bitanee haasayidoogaadan, mulekka ooninne haasayibeenna!” yaagidoogaa Yohaannisi yootiis.—Luqaasa 4:22; Maatiyoosa 7:28; Yohaannisa 7:46.

2. Yesuusi tamaarissanau goˈettido ogeti awugeetee?

2 He wotaaddarati balibookkona. Yesuusi hanno gakkanau deˈida ubbaappe gita Asttamaare gidiyoogee qoncce. I leemisuwaanne oyshaa hiillan goˈettiis. I tamaarissiyoogeeti xoqqa sohoy deˈiyoogeeta gidin, woy coo asa gidin, ubbau haniya timirttiyaa tamaarissiis. I tamaarissidobay keehi ciimma gidikkonne, akeekanau metennaagaa. Gidikkokka, Yesuusa gita Asttamaare oottiday hegaa xalla gidenna.

Keehippe Koshshiya Eeshshaa—Siiquwaa

3. Yesuusi asttamaare gidiyoogan, he wode haymaanootiyaa kaalettiyaageetuppe dummatiyoy ayba ogiyaanee?

3 Higgiyaa tamaarissiyaageetunne Parisaawetu giddon asaa tamaarissiyo eraynne hiillay deˈiyo asati deˈiyoogee qoncce. Yesuusi tamaarissiyo ogee hegeetuugaappe dummatanaadan oottiday aybee? He wode haymaanootiyaa kaalettiya asati coo asa gididaageeta siiqokkona. Ubba eta shenetoosonanne ‘qanggettida’ asadan xeelloosona. (Yohaannisa 7:49) Hegaappe dumma ogiyan, he asati “heemmiya asi bainna dorssadan” hanido gishshau, Yesuusi etau qarettiis. (Maatiyoosa 9:36) I siiqees, qaretteesinne keha. Hegaa bollankka, haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Xoossaa tumuppe siiqokkona. (Yohaannisa 5:42) SHin Yesuusi ba Aawaa siiqeesinne a sheniyaa ufayssan oottees. Haymaanootiyaa kaalettiyaageeti Xoossaa qaalaa banttau koyiyoogaadan geellayidi goˈettoosona; shin Yesuusi “Xoossaa qaalaa” tamaarissiyoogan, qonccissiyoogan, au exatiyoogaaninne a maaraadan deˈiyoogan hegaa siiqiyoogaa bessiis. (Luqaasa 11:28) Ee, Kiristtoosa hanota ubban, giishin i tamaarissidoban, i asaa oyqqido ogiyaaninne i etau kaaletuwaa immido ogiyan siiqoy qonccidi beettiis.

4, 5. (a) Siiquwan tamaarissiyoogee keehippe koshshiyoy aybissee? (b) Qassi tamaarissiyo wode, eraynne hiillay keehippe koshshiyoy aybissee?

4 Nubaashin woygana danddayettii? Kiristtoosa kaalliyaageeta gidiyoogaadan, nu haggaazuwaaninne nu deˈuwan a leemisuwaa kaallanau koyoos. (1 PHeexiroosa 2:21) Yaatiyo gishshau, nu halchoy Geeshsha Maxaafaa eraa yootiyoogaa xalla gidennan, Yihoowa eeshshata, ubba qassi a siiquwaa qonccissiyoogaa. Nuuyyo deˈiya eray woykko tamaarissiyo hiillay daro woy guutta gidin, nuuni sabbakiyo asau bessiyo siiqoy eta wozanaa denttettanau maaddees. Nuuni erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan keehi murutanau, siiquwan tamaarissiyoogan Yesuusa leemisuwaa kaallana bessees.

5 Loˈˈo asttamaare gidanau, nuuni tamaarissiyoobaa eranau koshshees; qassi hegaa hiillan yootana koshshees. Yesuusi ba erissiyo ashkkaratuyyo he naaˈˈubati deˈanaadan maaddiis; qassi Yihoowaykka ha wodiyan ba dirijjitiyaa baggaara nuna hegaadan maaddees. (Isiyaasa 54:13; Luqaasa 12:42 nabbaba.) Gidikkonne, nuuni nu guugge xallaappe gidennan nu wozanaappe tamaarissanau halchana koshshees. Eran, hiillaaninne siiquwan tamaarissiyo wode, wurssettan demmiyoobay keehippe ufayssiyaagaa gidana danddayees. Yaatin, nuuni tamaarissiyo wode siiquwaa waatidi bessana danddayiyoo? Yesuusinne i erissiyo ashkkarati hegaadan waati oottidonaa? Ane beˈoos.

Nuuni Yihoowa Siiqana Bessees

6. Nuuni siiqiyo uraabaa haratuyyo waatidi qonccissiyo?

6 Nuuni siiqiyoobaa yootiyoogan ufayttoos. Nuuni dosiyoobaa yootiyo wode, keehippe ufayttidoogaa asay akeekana danddayees. Ubba qassi nuuni siiqiyo uraabaa yootiyo wode hegee qoncciyan beettees. Nuuni he uraabaa eriyoobaa darotoo haratussi yootanau amottoos. Nuuni a sabboos, bonchoosinne ayyo exatoos. Nuuni hegaadan oottiyoy nuugaadan harati he uraanne a eeshshata dosanaadan koyiyo gishshataassa.

7. Yesuusi Xoossaa siiqiyoogee i ay oottanaadan denttettidee?

7 Harati Yihoowa siiqanaadan denttettanaappe kase, nuuni nu huuphe a eranaunne siiqanau bessees. Ubba, tumu goynoy baasettidoy Xoossaa siiqiyoogaana. (Maatiyoosa 22:36-38) Yesuusi polo leemiso gidiyaabaa oottiis. I ba kumetta wozanaappe, qofaappe, shemppuwaappenne wolqqaappe Yihoowa siiqiis. Yesuusi biilooniyan qoodettiya layttaa saluwan ba Aawaara deˈido gishshau, a loyttidi erees. Hegaadan deˈidoogee a waatidi maaddidee? Yesuusi: ‘Taani Aawaa siiqays’ yaagiis. (Yohaannisa 14:31) Yesuusi yootidonne oottido ubbaban he siiqoy qoncciis. He siiqoy i ubba wode Xoossaa ufayssiyaabaa oottanaadan denttettiis. (Yohaannisa 8:29) Xoossaa kalˈˈatoos giya, haymaanootiyaa kaalettiya loˈˈo milatiya iitata toochanau a he siiqoy denttettiis. I Yihoowabaa yootanau, qassi harati Xoossaa eranaadaaninne siiqanaadan maaddanaukka denttettiis.

8. Xoossaa siiqiyoogee Yesuusi erissiyo ashkkarati ay oottanaadan denttettidee?

8 Koyro xeetu layttan deˈida erissiyo ashkkarati Yesuusaagaadan Yihoowa siiqoosona; qassi he siiqoy eti mishiraachuwaa xalatettaaninne mishettidi sabbakanaadan denttettiis. Haymaanootiyaa kaalettiya wolqqaama asatuppe yedetay gakkishinkka, eti bantta timirttiyaa Yerusalaame gattidosona. Erissiyo ashkkarati bantta beˈidobaanne siyidobaa yootiyoogaa aggibookkona. (Oosuwaa 4:20; 5:28) Eti Yihooway banttanaara deˈiyoogaanne banttana anjjanaagaa eridosona; Yihoowaykka eta anjjiis! Yesuusi hayqqoosappe 30u laytta kumennan, kiitettida PHauloosi “mishiraachchoi sa7an de7iya mereta ubbaa matan” odettidoogaa yootiis.—Qolasiyaasa 1:23.

9. Xoossaa siiqiyoogan waanidi gujji gujji baana danddayiyoo?

9 Nuuni tumuppe muruta asttamaare gidanau koyikko, Yihoowa siiqiyoogan gujji gujji baana bessees. Hegaadan waatidi oottana danddayiyoo? Xoossaakko ubbatoo woossiyoogaana. Qassi a Qaalaa xannaˈiyoogan, Geeshsha Maxaafan baasettida xuufeta nabbabiyoogaaninne Kiristtaane shiiqotun beettiyoogan nuuni Xoossaa siiqiyo siiquwaa minttoos. Xoossaa loyttidi eriyo wode, a wozanappe siiqoos. Hegaappe simmidi, nuuni yootiyoobaaninne oottiyooban Xoossaa siiqiyoogaa qonccissiyo wode, haratikka hegaa akeekidi Yihoowakko shiiqana danddayoosona.—Mazamure 104:33, 34 nabbaba.

Nuuni Tamaarissiyoobaa Siiqana Bessees

10. Issi uri loˈˈo asttamaare gidanaadan oottiyay aybee?

10 Issi uri loˈˈo asttamaare gidiyoy ba tamaarissiyoobaa siiqiyoogaana. Ba tamaarissiyoobay tuma gidiyoogaa, koshshiyaaba gidiyoogaanne goˈˈiyaaba gidiyoogaa i ammanana bessees. Issi asttamaaree ba tamaarissiyoobaa dosiyaaba gidikko, a ufayssay qoncci beettana; hegee tamaaretu wozanaakka keehippe denttettana. Hara baggaara, issi asttamaaree ba tamaarissiyoobaa tumuppe nashshennaagaa gidikko, tamaareti i tamaariyoobaa nashshanaadan waanidi naagana danddayii? Neeni Xoossaa Qaalaa tamaarissiyoogan leemiso gidiyo hanotay tamaareta keehippe goˈˈana danddayees. Yesuusi: “Tamaaridi wurssida ubbai tamaarissiyaagaa mala gidees” yaagiis.—Luqaasa 6:40.

11. Yesuusi ba tamaarissiyoobaa siiqidoy aybissee?

11 Yesuusi ba tamaarissiyoobaa siiqees. Asaassi yootana koshshiyo alˈˈobay au deˈiyoogaa erees; hegeekka, saluwan deˈiya a Aawaa xeelliyaagan tumaa, “Xoossaa qaalaa,” qassi “merinaa de7uwaa” qaalaa. (Yohaannisa 3:34; 6:68) Yesuusi tamaarissido tumay wagagga pooˈodan, iitabaa qoncciyaa kessiisinne loˈˈobaa qonccissiis. He tumay worddo haymaanootiyaa kaalettiyaageetun cimettidanne Dabloosan huqqunettida ashkke asati hidootaanne minttettuwaa demmanaadan oottiis. (Oosuwaa 10:38) Yesuusi tumaa siiqiyoogee, i tamaarissidobaa xallan gidennan, i oottido ubbaban qoncciis.

12. Mishiraachuwaa xeelliyaagan kiitettida PHauloosassi aybi siyettidee?

12 Yesuusaagaadan, i erissiyo ashkkaratikka Yihoowabaanne Kiristtoosabaa tumaa keehippe siiqidonne xoqqu oottidi xeellido gishshau, eti hegaa haratuyyo yootenna mala morkketi hidootaa qanxxissana danddayibookkona. PHauloosi Roomen deˈiya Kiristtaanetuyyo: “Tau danddayettida keesan . . . wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootanau amottais. Wonggeliyaa mishiraachchoi tana yeellayenna; i ammaniya ubbaa . . . ashshanau Xoossaappe yiya wolqqa” yaagidi xaafiis. (Roome 1:15, 16) Tumaabaa yootiyoogee boncho gidiyoogaa PHauloosi akeekiis. I: “Taani . . . Aihuda gidenna asau zawai bainna Kiristtoosa duretettaa wonggeliyaa mishiraachchuwaa yootiyo ha qaadaa Xoossai taayyo immiis” yaagidi xaafiis. (Efisoona 3:8) PHauloosi Yihoowabaanne A halchuwaabaa haratussi ufayssan yootidoogaa akeekanau metenna.

13. Mishiraachuwaa siiqanaadan oottiya gaasoti aybee?

13 Xoossaa Qaalan deˈiya mishiraachoy, nuuni Medhidaagaa eranaadaaninne aara mata dabbotaa medhanaadan oottees. He mishiraachoy deˈuwan denddiya gita oyshatussi aliya zaaruwaa immees; qassi deˈoy laamettanaadan, hidootaa demmanaadaaninne metoy gakkiyo wode minnanaadan oottees. Hegaa bollikka, merinau ufayssan deˈiyo ogiyaa bessees. Mishiraachuwaadan alˈˈonne keehippe koshshiyaaba gidida hara eri deˈenna. Mishiraachoy, keehippe ufayttanaadan oottiya, nuussi imettida alˈˈo imota. Nuuni he imotaa haratuyyo shaakkiyo wode, nu ufayssay yaa gujjees.—Oosuwaa 20:35.

14. Nuuni tamaarissiyoobaa siiqiyoogan waani gujji gujji baana danddayiyoo?

14 Mishiraachuwaa kaseegaappekka aattada siiqanaadan ay oottana danddayay? Xoossaa Qaalaa nabbabiyo wode, neeni nabbabidobaa eqqa ekkada qoppa. Leemisuwau, Yesuusi saˈan haggaaziyo wode woykko kiitettida PHauloosi sabbakanau biyo wode, etaara issippe deˈiyaabadan qoppa. Ooratta alamiyan deˈiyaabadaaninne deˈoy he wode ay keena ufayssiyaagaa gidanaakko qoppa. Mishiraachuwau azazettada neeni demmido anjjota qoppa. Neeni mishiraachuwaa siiqiyoogaa gujja gujja biyaaba gidikko, neeni tamaarissiyoogeeti hegaa akeekoosona. Yaatiyo gishshau, nuuni tamaaridobaa wotti denttidi qoppanaunne nuuni tamaarissiyooban nu xeelaa wottana koshshiyo loˈˈo gaasoy deˈees.—1 Ximootiyoosa 4:15, 16 nabbaba.

Nuuni Asaa Siiqana Bessees

15. Issi asttamaaree ba tamaareta siiqana koshshiyoy aybissee?

15 Issi loˈˈo asttamaaree tamaareti tamaaranaunne bantta qofaa immiyoogan shaahettanau koyanaadan minttettiya ogiyan tamaarissees. Siiqiya asttamaaree ba tamaaretuyyo keehippe qoppiyo gishshau, etau eraa shaakkees. Eta koshshaadaaninne eta akeekaadan tamaarissiyo ogiyaa giigissees. I ba tamaaretu abbiyaanne hanotaa akeekees. Asttamaaretuyyo hegaa mala siiqoy deˈiyo wode, tamaareti hegaa akeekoosona; qassi tamaarissiyoogeenne tamaariyoogee ufayssiyaaba gidees.

16. Yesuusi asaa siiqiyoogaa ayba ogiyan bessidee?

16 Yesuusi hegaa mala siiquwaa bessiis. I siiquwaa qonccissido oge ubbaappe aadhiyaagee, ba polo asa deˈuwaa harata ashshanau aattidi immidoogaa. (Yohaannisa 15:13) Yesuusi ba haggaazuwaa wode, asatettaaninne hegaappekka aaruwan ayyaanaaban asau koshshiyaabaa ubbatoo kunttiis. Asay baakko yaanaadan naagiyoogaappe, etau mishiraachuwaa yootanau keehippe haahosaa gakkanaashin tohuwan biis. (Maatiyoosa 4:23-25; Luqaasa 8:1) I danddayanchanne asaa hanotaa akeekiyaagaa. Ba erissiyo ashkkarata seeranau koshshido wode, siiquwan seeriis. (Marqqoosa 9:33-37) Eti mishiraachuwaa muruta ogiyan sabbakiyaageeta gidanaagaa ammanettidi yootiyoogan eta minttettiis. Hanno gakkanau Yesuusaagaappe aattidi siiquwan tamaarissida asi baawa. I ba erissiyo ashkkaratuyyo bessido siiqoy, eti a siiqanaadaaninne a azazota naaganaadan denttettiis.—Yohaannisa 14:15 nabbaba.

17. Yesuusi erissiyo ashkkarati harata siiqiyoogaa waati bessidonaa?

17 Yesuusaagaadan, i erissiyo ashkkarati sabbakiyo asaa wozanappe siiqiyoogaa bessidosona. Eti harata maaddanaunne mishiraachuwaa yootiyoogan murutanau, yedetaa genccidosona qassi shemppo miyaaba oottidosona. Eti mishiraachuwaa yootidoogeetuyyo gita siiquwaa bessidosona! Kiitettida PHauloosi: “Nuuni aayyiyaa ba naata dichchiyoogaadan, intte giddon ashkke gidida. Inttena siiqido gishshau, Xoossaa wonggeliyaa intteyyo immanaagaa xalaala gidennan, nu de7uwaakka intteyyo immanau giigi uttida; aissi giikko, intte nuuyyo daro lo77o” yaagidi xaafido qaalay a siiquwaa qonccissees.—1 Tasalonqqe 2:7, 8.

18, 19. (a) Nuuni sabbakiyo oosuwaa polanau nu goˈˈaa yarshsho oottanau koyana bessiyoy aybissee? (b) Nuuni bessiyo siiquwaa harati akeekiyoogaa bessiya leemisuwaa yoota.

18 Hegaadan, ha wodiyan Xoossaa eranaunne au oottanau koyiyaageeta demmanau Yihoowa Markkati saˈa yuushuwan sabbakoosona. Aadhida 17n layttatun sabbakiyoonne erissiyo ashkkara oottiyo oosuwan layttan layttan issi biilooneppe dariya saatiyaa aattida; haˈˈikka hegaadan oottiiddi deˈoos. Sabbakiyo oosuwau wodiyaa, wolqqaanne aquwaa goˈettanaadan koshshiyaaba gidikkonne, hegaa nu dosan oottoos. Yesuusaagaadan, saluwan deˈiya nu siiqo Aaway merinaa deˈuwau kaalettiya eraa asay demmanaadan koyiyoogaa akeekoos. (Yohaannisa 17:3; 1 Ximootiyoosa 2:3, 4) Suure wozanay deˈiyoogeeti nuugaadan Yihoowa eranaadaaninne siiqanaadan maaddanau siiqoy nuna denttettees.

19 Nuuni bessiyo siiquwaa harati akeekoosona. Leemisuwau, Amerkkan deˈiya issi aqinyaa bantta siiqiyoogeeti hayqqin azzanidaageeta minttettanau dabddaabbiyaa xaafaasu. Issi bitanee hagaadan xaafiis: “Taani koyro, neeni mule erenna, metoy gakkido uraa minttettanau dabddaabbiyaa xaafanau hegaa keena baaxetidoogan keehippe garamettaas. Neeni asaanne deˈo ogiyan asaa kaalettiya Xoossaa siiqiyoogaa akeekaas.”

20. Siiquwan tamaarissiyoogee ay keena koshshiyaabee?

20 Siiqoynne hiillay issippe gididi, keehippe loˈˈobaa ootissana danddayiyoogaa issi xaafee yootiis. Nuuni tamaarissiyo wode nu tamaareti Yihoowa eriyoogan minnanaadaaninne eta wozanay a siiqiyoogan kumanaadan maaddanau koyoos. Ee, tumuppe muruta asttamaare gidanau, nuuni Xoossaa siiqanau, tumaa siiqanaunne asaa siiqanau bessees. Nuuni hegaa mala siiquwaa dichiyo wodenne nu haggaazuwan bessiyo wode, immiyoogan ufayttiyoogaa xalla gidennan, Yesuusa leemisuwaa kaalliyoogaanne Yihoowa ufayssiyoogaa eriyoogan woppaa demmoos.

[Oyshata]

[Sinttaa 21n deʼiya misiliyaa]

Yesuusi tamaarissido ogee higgiyaa tamaarissiyaageetuugaappenne Parisaawetuugaappe dummatiyoy aybiinee?

[Sinttaa 24n deʼiya misiliyaa]

Loˈˈo ogiyan tamaarissanau eraa, hiillaanne ubbaappekka aaruwan siiquwaa koshshees

Woygada Zaaruutee?

• Nuuni haratussi mishiraachuwaabaa tamaarissiyo wode . . .

Xoossaa siiqiyoogee,

nuuni tamaarissiyoobaa siiqiyoogee,

nuuni tamaarissiyoogeeta siiqiyoogee koshshiyoy aybissee?