Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Alli kaq religionqa Biblia nenqanta wiyakuyänampaqmi yachatsikun

Alli kaq religionqa Biblia nenqanta wiyakuyänampaqmi yachatsikun

Alli kaq religionqa Biblia nenqanta wiyakuyänampaqmi yachatsikun

JESUSPAQQA Diospa Palabran nenqanta wiyakïmi alläpa precisarqan. Tsëtaqa musyarintsik Diablu tentaptin imanö contestanqantapis leirmi (Mateo 4:4-11). Rumikunata tantaman tikratsinampaq Diablu niptin, ¿ima nerqantaq Jesus? Pëqa manam Diablu nenqanta rurëta munarqantsu, y Deuteronomio 8:3 textochö nenqannömi contestarqan. Hina, ¿ima nerqantaq adorananta munar kë Patsachö gobiernokunata Diablu munatsiptin? Tsëtapis Jesusqa manam rurëta munarqantsu, antis Deuteronomio 6:13 textochö Biblia nenqannömi contestarqan.

¿Imatataq këchö yachakuntsik? Diospa tsurin këkarpis Jesusqa Biblia nenqannöllam contestarqan, manam kikin pensanqanllapitatsu. Biblia nenqanta wiyakurmi nunakunapa costumbrenkunata qaterqantsu (Juan 7:16-18). Pero tsë witsan yachatsikoq religiösokunaqa Diospa Palabrampita manam wiyakuyarqantsu. Pëkunapaqqa, costumbrenkunallata rurëmi masqa precisarqan. Tsëmi Jesusqa cärankunachö kënö nerqan: “Tseno yachatsicurmi, Dios mandacushqancunata juc cuchuman churarir, quiquiquicunapa costumbriquicunallata ruraquicayanqui. ¡Ä, alli tucoq nunacuna! Rasontam profeta Isaiaspis qamcunapaq Dios nishqanta queno escriberqan: ‘Que nunacunaqa shimincunallanwanmi respetamaq tucuyan; Peru shonquncunachoqa manam yarpäyämanpistsu. Nunacunapa costumbrincunallata yachatsicuyaptinmi, adorayämanqanpis sirwintsu’” (Mateo 15:6-9).

Kanan witsan Bibliapita mana yachatsikoq religionkuna y cristiänotukoq religionkunapis alli librotanömi Bibliata rikäyan. Tsënö karpis, huk costumbre mana alli kanqanta Bibliachö rikärir, ¿mëqan religiontaq tsë costumbrekunata haqirin? Ishkë mana alli costumbrekunata rikärishun.

TEMA: ¿Yachatsikoqkuna alabashqa o alläpa respetashqa këta ashiyanmantsuraq?

¿IMA NINTAQ BIBLIA? Jesusqa manam allim nerqantsu yachatsikoq religiösokuna alli respetashqa y alabashqa këllata ashiyaptin. Tsëmi kënö nerqan: “Micupacuy fiestacunachöpis mas mandacugcuna jamacuyänan allincag sillïtacunallachömi jamayta munayan. Israel runacunalla goricäyänan wajichöpis weragotsacunapa jamacuyänancunallachömi jamayan. Mercädochöwan cällicunachö rantipacur purirpis runacuna aläbar saludayänantam munayan. Tsaymi ‘yachatsicug tayta doctor’ niyaptinga alläpa cushicuyan”. Tsëpitanam qateqninkunata kënö nerqan: “Pero gamcunaga ama munayanquitsu runacuna ‘Maestru’, niyäshunayquita. Gamcunaga llapayquipis juc waugellam cayanqui y jucllayllam maestruyquicunapis. Gamcunaga ama ni pitapis cay patsachö ‘Taytantsic’ niyanquitsu. Gamcunapaga jucllayllam cieluchö Tayta Diosniquicuna caycan” (Mateo 23:1-10, NTCN).

TAPUKÏ: ¿Religionnikichö yachatsikoqkuna wiyakuyanku Jesus tsënö nenqanta, o alabashqa y alläpa respetashqa këtaku ashiyan?

TEMA: Ïdolokuna o santokuna.

¿IMA NINTAQ BIBLIA? “Ciëlochö këkaqkunatanö, patsachö këkaqkunatanö, ni yaku rurinchö këkaqkunatanöpis manam huk imägenta ruranëkitsu. Manam pëkunaman puktinëkitsu, ni niyäshuptikipis servinëkitsu.” (Éxodo 20:4, 5.)

Hina apóstol Juanpis “rakikäkuyey idulukunapita” nerqanmi cristiänokunata (1 Juan 5:21, QKW).

TAPUKÏ: Bibliaqa yachatsikun santokunata o idolokunata mana adoranapaqmi, ¿tsëta wiyakuyanku religionnikichö?

Diosta rasumpa reqitsikoq religionta ashi

Atska religionkuna kaptin itsa mëqan alli kanqantapis musyanan sasanöraq kanman. Tsënö karpis rasumpa kaq Diosta reqitsikoq y kawëman apakoq religiontaqa tarishwanmi. “Dios Yaya munashqanno rasonpa y alli caq relijion[ta]” reqinanqa manam alläpa sasatsu (Santiagu 1:27). Alli kaq religión imanö kanqantapis musyanapaqmi kë revistachö wakin yachatsikïkunata rikärerqontsik.

Alli kaq religionta ashïkarqa, ¿imanirtaq alliraq musyapakurinkitsu rikanqantsik tapukïkunata Jehoväpa testïgonkuna imanö contestayanqantapis? Tsëpitaqa, unë Berea markapita ollqukuna y warmikuna rurayanqannö qampis rurankimanmi. Pëkunaqa Pablu yachatsenqanta manam wiyakuyarqanllatsu, antis “Diospa palabran gellgarangan[wanmi] iwalatsiyag yachatsicuyangan rasunpa canganta musyayänanpä” (Hechos 17:11, MTCS). Qampis pëkunanö Diospa Palabranta más yachakïta munar alli estudiarqa, mëqan religionpis alli kanqantam musyarinki. Tsëqa, ¿imataraq ruranki? ¿Religionnikillachötsuraq kakunki?

[9 kaq päginachö ninqan]

¿Mëqan religionchötaq atikakuyan yachakïkäyanqanta Bibliachöraq rikäyänampaq?