Konttenttiyaa bessa

Kesuwaa bessa

Yihoowassa Gidiyoy A Aaro Kehatettaana

Yihoowassa Gidiyoy A Aaro Kehatettaana

Yihoowassa Gidiyoy A Aaro Kehatettaana

“Nuuni Yihoowassa.”—ROOME 14:8, NW.

1, 2. (a) Nuuni ayba maata demmidoo? (b) Nuuni woygiya oyshata tobbanee?

YIHOOWAY Israaˈeele deriyaa: “Kawotetta ubbaa giddon intte taayyo buzo gidana” giido wode, keehippe gita maatay etau imettiis. (Kessaabaa 19:5) Ha wodiyan Kiristtaane gubaaˈiyaa yame gididaageetussikka Yihoowassa gidiyo maatay deˈees. (1 PHeexiroosa 2:9; Ajjuutaa 7:9, 14, 15) Hegee nuna merinau goˈˈana danddayiya maata.

2 Yihoowassa gidiyoogee maata gidiyoogaa xalla gidennan aawatettaa kaalettees. Issoti issoti hagaadan qoppana danddayoosona: ‘Yihooway taappe koyiyoobaa oottana danddayiyaanaa? Taani nagaraa oottiyaaba gidikko, i tana aggibayanee? Yihoowassa gidiyoogee tana laˈatettaa digganee?’ Hegaa mala oyshati qoppana bessiyaabata. Gidikkonne, kasetidi akeekan qoppana bessiya hara oyshay: Yihoowassa gidiyoogan demmiyo goˈati aybee? yaagiyaagaa.

Yihoowassa Gidiyoogee Ufayssaa Demissees

3. Raˈaaba Yihoowayyo oottanau kuuyidoogee o waati goˈˈidee?

3 Yihoowassa gididaageeti assa gidiyoogan goˈettiyoonaa? Yarkko giyo kataman beni deˈida shaaramuxa maccaasee, Raˈaabibaa qoppa. A Kanaane biittaa eeqa xoossatuyyo goynnaydda deˈidaaro gidiyoogee qoncce. Gidikkonne, Yihooway maaddin Isiraaˈeeleti xoonidoogaa siyido wode, Yihooway tumu Xoossa gidiyoogaa a eraasu. Hegaa gishshau, Xoossay dooridoogeeta ashshanau ba deˈuwaa daafan yeggiyaabaa oottaasu; hegee eti o sinttappe ashshanaadan oottiis. Geeshsha Maxaafay: “SHaaramuxiyaa Ra7aaba kiitettiyaageeta mokkada hara ogiyaara eta moissido wode, ba oosuwan xillabeikke?” yaagees. (Yaaqooba 2:25) Siiquwaanne suure pirddaa ogiyaa Xoossaa Higgiyan tamaarida Xoossaa asaa bagga gididoogan a demmido goˈˈaa qoppa. A ba kase deˈuwaa aggidoogan keehippe ufayttidoogee qoncce! A Israaˈeela bitaniyaa gelada, Booˈeeza giyo naˈaa yelaasu; i erettida Xoossaa asa gidiis.—Yaasa 6:25; Uruto 2:4-12; Maatiyoosa 1:5, 6.

4. Uruta Yihoowayyo oottanau kuuyidoogan waana goˈettadee?

4 Mooˈaaba biitta asa gidida Urutakka Yihoowayyo oottanau kuuyaasu. A naatettan Kamooshaunne Mooˈaaba biitta hara eeqa xoossatussi goynnennan aggukku; shin guyyeppe tumu Xoossaa Yihoowa eraasu; qassi i deren bete gididi deˈiya Israaˈeela biitta asa gelaasu. (Uruto 1:1-6 nabbaba.) Guyyeppe, Urutanne i azinaa ishaa machiyaa Orppa, bantta bollotee Naˈoomiira Beetaliheeme baanau kiyido wode, Naˈooma eti bantta soo simmanaadan zoraasu. Israaˈeelen deˈanaagee etau metiyaaba. Orppa “ba asaakkonne ba xoossatukkonne simmaasu”; shin Uruta simmabeykku. A ba ammaniyoobaa oottaasu; qassi a oossi gidana koyiyaakko erausu. A Naˈoomiyyo: “Taani neeppe shaahettanaadan woikko nena aggada guyye simmanaadan tana waayissoppa. Neeni biyoosaa awanne taani baana; neeni de7⁠iyoosan awaaninne taani de7ana. Ne asai ta asaa gidana; ne Xoossai ta Xoossaa gidana” yaagada yootaasu. (Uruto 1:15, 16) Uruta Yihoowayyo oottanau doorido gishshau, amˈˈetuyyo, hiyyeesatuyyoonne gadee baynnaageetuyyo loˈˈo giigissoy deˈanaadan oottiya Xoossaa Higgiyan goˈettaasu. Yihoowa qefiyaa garssan a ufayssaa, naaguwaanne woppaa demmaasu.

5. Yihoowayyo ammanettidi oottiya asata xeelliyaagan ay akeekadii?

5 Banttana Yihoowayyo geppi simmidi, daro layttau ammanettidi ayyo oottida issi issi asata erennan aggakka. Eti ayyo oottiyoogan waani goˈettidaakko oycha. Metoy gakkenna uri baynnaba gidikkonne, mazamuraawee: “Eta Xoossay Yihoowa gidiyo asati ufayttiyaageeta” yaagido qaalay tuma gidiyoogaa, deˈiya naqaashay loytti qonccissees.—Mazamure 144:15, NW.

Yihooway Nuuppe Koyiyoy Nuuni Oottana Danddayiyoobaa

6. Yihooway nuuppe koyiyoobaa oottana danddayokko giidi yayyana koshshennay aybissee?

6 Yihooway taappe koyiyoobaa oottana danddayiyaanaashsha gaada qoppennan aggakka. Xoossau oottiyaagaa, a higgiyaadan deˈiyaagaanne a sunttan haasayiyaagaa gidanau issi uri yayyiyoogee qoncce. Leemisuwau, Israaˈeelatuyyoonne Gibxxe kawuwau yootanaadan Xoossay kiittido wode, Muusee danddayennabadan qoppiis. SHin Xoossay Muuseppe koyidoy i oottana danddayiyoobaa. Yihooway ‘i oottanabaa a tamaarissiis.’ (Kessaabaa 3:11; 4:1, 10, 13-15 nabbaba.) Muusee Xoossaa maaduwaa eeno giidi ekkido gishshau, Xoossaa sheniyaa poliyoogan ufayttiis. Hegaadan, Yihooway nuuppe koyiyoobay nuuni oottanau danddayiyoobaa. I nuuni polo gidennaagaa akeekees; qassi nuna maaddanau koyees. (Mazamure 103:14) Yesuusa kaalliyaagaa gidiyoogan Yihoowayyo oottiyoogee unˈˈissiyaaba gidennan woppissiyaaba. Aybissi giikko, hegaa mala deˈoy harata goˈˈees; qassi Yihoowa ufayssees. Yesuusi: “Haa yiite; taani inttena shemppissana. Taani ashkkenne wozanappe kauyyiyaagaa gidido gishshau, ta qambbaran waaxettite; taappe tamaarite” yaagiis.—Maatiyoosa 11:28, 29.

7. Yihooway koyiyoobaa oottanaadan i nena maaddanaagaa ammanettana danddayiyoy aybissee?

7 Yihooway nuuyyo minotettaa immanaadan an ammanettiyaaba gidikko, i nuuyyo koshshiya minttettuwaa ubbatoo immana. Leemisuwau, Ermmaasi xalan haasayiya asa gidenna. Yaatiyo gishshau, Yihooway ba sunttan hananabaa yootanaadan a doorido wode, Ermmaasi: “Hai Ubbaa Haariya GODAU, taani na7a. Taani waati haasayiyaakko erikke” yaagiis. Guyyeppe ubba i: “A sunttan naa77antto yootikke” yaagiis. (Ermmaasa 1:6; 20:9) Gidikkonne, Yihooway minttettin Ermmaasi asay ixxiyo kiitaa 40⁠u layttau yootiis. Yihooway: “Taani GODAI nena ashshanaunne wotta ekkanau nenaara de7ais” yaagidi, a darotoo minttettiis.—Ermmaasa 1:8, 19; 15:20.

8. Nuuni Yihoowan ammanettiyoogaa ayba ogiyan bessiyoo?

8 Yihooway Muusanne Ermmaasa minttettidoogaadan, ha wodiyan Kiristtaaneti i koyiyoobaa oottanaadan maaddana danddayees. Waannabay Xoossan ammanettiyoogaa. Geeshsha Maxaafay: “Ne polo wozanan GODAA ammanetta; ne akeekan zemppoppa. Neeni oottiyo ooso ubban a sinttaya; i nena likke ogiyaa kaalettana” yaagees. (Leemiso 3:5, 6) Yihooway ba Qaalaa baggaaranne gubaaˈiyaa baggaara immiyo maaduwaa goˈettiyo wode, an ammanettiyoogaa bessoos. Yihooway nu deˈuwan kaalettanaadan paqqadiyaaba gidikko, nuuni ayyo ammanettennaadan aybinne diggenna.

Yihooway Ba Asaassi Huuphiyan Huuphiyan Qoppees

9, 10. Mazamure 91 ay mala naaguwaabaa yootii?

9 Issoti issoti bantta huuphiyaa Yihoowassi geppanau qoppiyo wode, nagaraa oottin Yihooway tana ixxanaakkonne giidi hirggana danddayoosona. Nuuni Yihoowaara deˈiya alˈˈo dabbotaa naaganaadan koshshiya ubbabaa i giigissidoogee ufayssiyaaba. Hegee Mazamure 91n waanidi qonccidaakko ane beˈoos.

10 He mazamuree doomettan hagaadan gees: “Ubbaappe Xoqqiya Xoossan naagettidi de7⁠iyaanne Ubbaappe Wolqqaama Xoossaa kuwaa giddon aqiya asi GODAASSI yaagana, ‘Neeni taayyo qatonne baqata attiyo soho; neeni taani ammanettiyo ta Xoossaa’ yaagana. I nena shankkanchchatu gitiyaappekka . . . ashshana.” (Mazamure 91:1-3) Xoossay bana siiqiyaageetanne banan ammanettiyaageeta naaganau qaalaa gelidoogaa akeeka. (Mazamure 91:9, 14 nabbaba.) I ay mala naaguwaabaa yootidee? Yihooway qaalaa gelido Masee yelettana zerettay xayennaadan, beni issi issi hanotan ba ashkkaratuppe issota issota asatettan naagiis. Gidikkonne, ammanettida hara daro asati qashettidosona, barchetidosonanne iita hanotan hayqqidosona; hegaa malabay eta bolli gakkidoy eti Xoossaayyo ammanettennaadan oottanaassa. (Ibraawe 11:34-39) Eti bantta suuretettaa naagennaadan oottiyaabaappe Yihooway eta ayyaanaaban naagido gishshau, genccanau koshshiya xalatettaa demmidosona. Hegaa gishshau, 91⁠tta Mazamuriyaa, Xoossay nuna ayyaanaaban naaganau qaalaa gelidobadan akeekana danddayeettees.

11. “Ubbaappe Xoqqiya Xoossan naagettidi” deˈiyoosay aybee? Xoossay yan naagiyoogeeti oonee?

11 Mazamuraawee ‘Ubbaappe Xoqqiya Xoossan naagettidi deˈiyoosa’ giidoy, ayyaanaaban naaguwaa demmiyo leemiso sohuwaa malaatanaassa. He sohuwan, Xoossay mokki ekkiyoogeeti bantta ammanuwaa mooriyaanne Xoossaa siiqiyoogee irxxanaadan oottiya aybippenne woykko ooppenne naagettoosona. (Mazamure 15:1, 2; 121:5) Ammanenna asati nuuni naaguwaa demmiyo he sohuwaabaa erokkona. Yihoowa: “Neeni taani ammanettiyo ta Xoossaa” giyoogaa malabaa oottiya asata i yan naagees. Nuuni he baqati attiyoosan ubbatoo deˈiyaaba gidikko, Seexaanaa woykko ‘shankkanchaa gitiyan’ gelidi Xoossaa azzanttoos giidi hirggokko.

12. Xoossaara deˈiya nu dabbotaa mooriyaabati aybee?

12 Xoossaara deˈiya nu alˈˈo dabbotaa mooriyaabati aybee? Mazamuraawee hegeetuppe amaridaageeta yootiis; eta giddon, ‘xuman oyqqiya harggeenne gallassa seetan wurssiya boshay’ deˈoosona. (Mazamure 91:5, 6) ‘SHankkanchay,’ daroti bantta huuphiyaa siiqiyoonne banttanan ammanettiyo gitiyan gelanaadan oottiis. (2 Qoronttoosa 11:3) Harata qassi yaaretanaadan, otorettanaadaaninne aquwaabau bichaaranaadan oottiis. Qassi harata lodda laamiyaa, yelettido biittaa siiqiyoogaanne worddo haymaanootiyaa malabatun balettiis. (Qolasiyaasa 2:8) Daroti qassi shori baynna asho gaytotettaa piriyan gelidosona. Hagaa mala eeshshati wurssiya harggiyaa mala. He eeshshati miilooniyan qoodettiyaageeti Xoossaa siiqiyoogaa agganaadan oottidosona.—Mazamure 91:7-10 nabbaba; Maatiyoosa 24:12.

Xoossaa Siiqiyoogaa Naagiyo Ogiyaa

13. Ayyaanaaban qohiyaabatuppe Yihooway nuna waatidi naagii?

13 Ayyaanaaban qohiya ha hanotatuppe Yihooway ba asaa waatidi naagii? He mazamuree: “Ne ogiyan ubban nena naagana mala, Xoossai ba kiitanchchata azazana” yaagees. (Mazamure 91:11) Saluwaa kiitanchati nuuni mishiraachuwaa sabbakanaadan kaalettoosonanne naagoosona. (Ajjuutaa 14:6) Kiitanchatuugaappe haray, gubaaˈiyaa cimati tamaarissanau Geeshsha Maxaafaa loyttidi goˈettiyoogan, worddo timirttiyan nuuni cimettennaadan naagoosona. Alamiyaa xeelaa xoonanau baaxetiya ubbaa huuphe xekkan eti maaddana danddayoosona. (Tiitu 1:9; 1 PHeexiroosa 5:2) ‘Ammanettida wozannaama ashkkaraykka’ lodda laamiyaa timirttiyaappe, shori baynna kandduwaa qaaqqaappe, duretanaunne hayttatanau koyiyoogaappe, qassi hara qohiya daro amuwaappenne sugettaappe naagettanaadan maaddiya ayyaanaabaa qumaa giigissees. (Maatiyoosa 24:45) Neeni hegaa mala qohiyaabatuppe issota issota eqettanaadan aybi maaddidee?

14. Xoossay giigissiyo naaguwan nuuni waanidi goˈettana danddayiyoo?

14 Xoossaa ‘naaguwaa’ demmiyoosan ubbatoo deˈanau nuuni ay oottana bessii? Nu asatettan qohuwaa gattiya, daafaa, danuwaa, harggiyaanne hegaa malabatuppe nuuni ubbatoo naagettana koshshiyoogaadan, ayyaanaaban nuna qohiyaabaappe ubbatoo naageettana bessees. Yaatiyo gishshau, Yihooway xuufetun, gubaaˈiyaa shiiqotuuninne gita shiiqotun immiyo kaaletuwaa nuuni ubbatoo goˈettana koshshees. Nuuyyo gubaaˈiyaa cimatu zoree koshshees. Qassi nu Kiristtaane ishatuyyoonne michotuyyo deˈiya dumma dumma eeshshatun goˈettokkoo? Nuuni gubaaˈiyaa yametuura laggetiyoogee aadhida erancha gidanaadan maaddiyoogee qoncce.—Leemiso 13:20; 1 PHeexiroosa 4:10 nabbaba.

15. Yihoowan nashettennaadan oottana danddayiya aybippenne i naagana danddayiyoogaa neeni ammanettiyoy aybissee?

15 Yihoowan nashettennaadan oottana danddayiya aybippenne i nuna naagana danddayiyoogaa sirokko. (Roome 8:38, 39) Darotoo, woranau gidennan, geeshsha Xoossaappe nuna shaakkanau koyiya, wolqqaama morkke gidida haymaanootenne polotika dirijjitetuppe i gubaaˈiyaa naagiis. “Nena qohanau oottido ai miishshinne nena qohidi kantti kiyenna” yaagidi Yihooway yootidobay tumattiis.—Isiyaasa 54:17.

Nuna Laˈa Kessiyay Oonee?

16. Ha alamee nuuyyo laˈatetta immana danddayennay aybissee?

16 Yihoowassa gidiyoogee nuna laˈatetta diggii? Hegaappe dumma ogiyan, alamiyaassa gidiyoogee nuna laˈatetta diggees. Alamee Yihoowappe haakkidi, asaa aylle oottiya, meqetti baynna xoossau haarettees. (Yohaannisa 14:30) Leemisuwau, Seexaanaa alamee asaa laˈatetta digganau ikkonoomiyaara gayttidaagan hirgganaadan oottees. (Ajjuutaa 13:16, 17⁠ra gatta xeella.) Nagaraukka asaa balettidi aylle kessiyo wolqqay deˈees. (Yohaannisa 8:34; Ibraawe 3:13) Yaatiyo gishshau, ammanenna asati Yihoowa timirttiyaara palqqettiya deˈo ogiyaa aassiyoogan laˈatettay beettees giyaaba gidikkonne, hegaadan deˈiya ooninne nagaraunne shori baynna deˈuwau sohuwaara aylle gidees.—Roome 1:24-32.

17. Yihooway nuuyyo ayba laˈatetta immidee?

17 Hara baggaara, nuuni nu huuphiyaa Yihoowayyo immiyaaba gidikko, nuna qohana danddayiya aybippenne i laˈa kessees. Woriya harggiyaappe bana pattana danddayiya, shukkiyoogan gooba gidida dottoriyaa kushiyan ba shemppuwaa attidi immiya uraa hanotaara issi issi ogiyan nu hanotay issi mala. Nuuni ubbay woriya hargge malaban oyqettida; hegeekka laattido nagaraa. Nuuni nagaray kaalettiyoobaappe attanaunne merinau deˈanau danddayiyoy, Kiristtoosa yarshshuwaa baggaara nu huuphiyaa Yihoowassi immiyoogaa xallaana. (Yohaannisa 3:36) SHukkiya dottoree gooba gidiyoogaa eriyo wode nuuni an keehippe ammanettiyoogaadan, Yihoowakka loyttidi eriyoode an keehippe ammanettoos. Hegaa gishshau, nuuni Xoossaa Qaalaa ubbatoo mintti xannaˈana bessees; hegaadan oottiyoogee, assa gidennaadan yashshiyaabaa aybanne xayssanaadan oottiya hanotan a siiqanaadan nuna maaddees.—1 Yohaannisa 4:18.

18. Yihoowassa gidiyaageeti demmanabay aybee?

18 Yihooway asa ubbau ba koyidobaa dooriyo laˈatettaa immiis. A Qaalay: “Inttenne intte zaree de7⁠uwan de7ana mala, de7⁠uwaa doorite. GODAA intte Xoossaa siiqite” yaagees. (Zaarettido Wogaa 30:19, 20) Nu dosan ayyo oottiyoogan a siiqiyoogaa bessanaadan Yihooway koyees. Nuuni siiqiyo Xoossaassa gidiyoogee, nu laˈatettaa diggiyaaba gidennan, nuuni ubbatoo ufayttanaadan oottiyaaba.

19. Yihoowassa gidiyoogee a aaro kehatettaana gididoy aybissee?

19 Nuuni nagarancha gidiyoogaadan, polo Xoossaassa gidiyoogee nuussi bessiyaaba gidenna. Hegee hanana danddayiyoy Xoossaa aaro kehatettaa xallaana. (2 Ximootiyoosa 1:9) Yaatiyo gishshau, PHauloosi: “Nuuni paxa de7⁠ikko, Godau de7⁠oos; qassi haiqqikkokka, Godau haiqqoos. Simmi nuuni paxa de7⁠in woi haiqqin Godaassa” yaagidi xaafiis. (Roome 14:8) Nuuni Yihoowassa gidanau dooridoogan mule zilˈˈettennaagee erettidaagaa.

Woygada Zaaruutii?

• Yihoowassa gidiyoogan demmiyo goˈati aybee?

• Xoossay nuuppe koyiyoobaa nuuni oottana danddayiyoy aybissee?

• Yihooway baassi oottiyaageeta waatidi naagii?

[Oyshata]

[Sinttaa 16n deʼiya misiliyaa]

Yihoowassa gididoogan harati waanidi goˈettidaakko oycha

[Sinttaa 18n deʼiya misiliyaa]

Yihooway nuna naaganau giigissido issi issibati aybee?