Skip to content

Skip to table of contents

Husik espíritu lori ita hodi moris tuir ita-nia dedikasaun

Husik espíritu lori ita hodi moris tuir ita-nia dedikasaun

Husik espíritu lori ita hodi moris tuir ita-nia dedikasaun

“Espíritu mak lori imi karik, imi la . . . buka imi rasik nia ksolok.”—GAL 5:16.

1. Batizmu saida deʼit mak ema hetan iha loron Pentekostes?

KUANDU Jesus nia dixípulu sira koʼalia lia oioin iha loron Pentekostes 33, sira halo ida-neʼe depois sira hetan batizmu iha espíritu santu. Sira hatudu espíritu santu nia kmanek oioin. (1 Kor 12:4-10) Espíritu santu nia kmanek oioin no apóstolu Pedro nia diskursu book ema barak nia laran, tan neʼe sira halo tuir Pedro nia liafuan hodi arrepende an no hetan batizmu. Bíblia hatete: “Sira neʼebé simu Pedro nia liafuan simu batizmu iha loron neʼebá, sura hamutuk besik ema rihun tolu.” (Apos 2:22, 36-41) Sira hetan batizmu iha bee laran hodi Aman, Oan no espíritu santu nia naran tuir buat neʼebé Jesus haruka.—Mt 28:19.

2, 3. (a) Oinsá mak batizmu iha espíritu santu la hanesan ho batizmu hodi espíritu santu nia naran? (b) Tanbasá mak ema hotu neʼebé hakarak sai kristaun loos tenke hetan batizmu iha bee laran?

2 Maibé, hetan batizmu iha espíritu santu hanesan ho hetan batizmu hodi espíritu santu nia naran ka lae? Lae. Sira neʼebé hetan batizmu iha espíritu santu, sira moris fali nuʼudar Maromak nia oan sira. (Joao 3:3) Maromak hili sira atu sai liurai no amlulik iha ninia Reinu iha lalehan, no sira mós parte husi kongregasaun ema kose-mina nian neʼebé hanesan isin-lolon neʼebé Kristu mak ulun. (1 Kor 12:13; Gal 3:27; Apok 20:6) Tan neʼe, batizmu iha espíritu santu mak buat neʼebé Maromak Jeová halo iha loron Pentekostes no nia kontinua halo ida-neʼe atu hili ema balu atu ukun hamutuk ho Kristu. (Rom 8:15-17) Maibé, oinsá ho hetan batizmu iha bee laran hodi espíritu santu nia naran, neʼebé Maromak nia povu halaʼo ohin loron iha sira-nia reuniaun boot sira?

3 Batizmu iha bee laran mak hakat ida neʼebé ema kristaun loos sira halo atu hatudu sira-nia dedikasaun ho laran tomak ba Maromak Jeová. Ema kose-mina neʼebé iha esperansa atu moris iha lalehan mós halo ida-neʼe. Maibé, hetan batizmu iha bee laran mós hakat importante ba ema rihun ba rihun neʼebé iha esperansa atu moris ba nafatin iha rai. Tan neʼe, hetan batizmu iha bee laran hodi Aman, Oan no espíritu santu nia naran mak hakat importante ida neʼebé ema hotu tenke halo atu Maromak bele simu sira. Nuneʼe, ema kristaun hotu neʼebé hetan batizmu iha bee laran presiza kontinua atu husik “espíritu mak lori” sira. (Lee Galasia 5:16.) Ita husik espíritu lori Ita hodi moris tuir Ita-nia dedikasaun ka lae?

Husik espíritu lori ita katak sá?

4. Husik espíritu lori ita katak sá?

4 Ita husik espíritu lori ita hodi simu no husik espíritu santu book ita. Ida-neʼe katak ita husik espíritu santu ajuda ita iha ita-nia atividade loroloron nian. Galasia kapítulu 5 hatudu saida mak la hanesan entre husik espíritu book ita no husik hakarak isin nian book ita.—Lee Galasia 5:17, 18.

5. Husik espíritu book ita ajuda ita atu hadook an husi hahalok aat saida deʼit?

5 Se ita husik espíritu book ita, ita hakaʼas an atu hadook an husi hahalok aat isin nian. Ida-neʼe inklui hahalok aat hanesan “sala-foʼer, hanoin aat no arbiru deʼit kona-ba isin; adora lulik no tau ai-moruk aat; hirus malu no istori malu; laran-moras ba malu, laran aat malu no tolok malu; lia la tuir malu, fahe malu, haree malu ho laran-dodok; lanu ho tua”. (Gal 5:19-21) Hadook an husi hahalok aat sira-neʼe hanesan ita ‘oho isin nia hahalok tuir espíritu’. (Rom 8:5, 13) Husik espíritu book ita, sei ajuda ita atu hanoin kona-ba buat espíritu nian no atu la husik hakarak aat isin nian kontrola ita.

6. Atu hatudu hahalok neʼebé espíritu lori mai, importante atu halo saida? Fó toʼok ezemplu.

6 Kuandu espíritu santu book ita, ita hatudu hahalok neʼebé “espíritu lori mai”. (Gal 5:22, 23) Maibé, ita presiza hakaʼas an atubele hatudu hahalok sira-neʼe. Porezemplu, toʼos-naʼin ida prepara atu kuda buat ruma iha ninia toʼos. Ninia toʼos bele fó fuan se iha loro-matan no bee, tanba buat rua neʼe importante. Karik ita bele kompara Maromak nia espíritu ho loro-matan nia naroman. Ita presiza espíritu santu atu ita bele hatudu hahalok neʼebé espíritu lori mai. Maibé, se toʼos-naʼin la hakaʼas an, ninia toʼos bele fó fuan ka lae? (Prov 10:4) Atu ita bele hatudu hahalok diʼak sira neʼebé espíritu lori mai, ida-neʼe depende ba dalan neʼebé ita prepara ita-nia laran. Tan neʼe, husu Ita-nia an: ‘Haʼu husik espíritu santu book haʼu atu hatudu hahalok neʼebé espíritu lori mai ka lae?’

7. Tanbasá mak importante atu estuda no hanoin kleʼan atubele haburas hahalok neʼebé espíritu lori mai?

7 Atu toʼos-naʼin sira bele hetan fuan barak, sira mós tenke rega buat neʼebé sira kuda iha sira-nia toʼos. Atu ita bele haburas hahalok neʼebé espíritu lori mai, ita presiza bee lia-loos nian neʼebé ita bele hetan iha Bíblia no iha kongregasaun kristaun. (Isa 55:1) Karik ita haklaken ona ba ema barak katak Bíblia iha tanba espíritu santu nia ajuda. (2 Tim 3:16) No mós, atan laran-metin no matenek fó buat barak neʼebé ita presiza atu komprende bee moos lia-loos nian husi Bíblia. (Mt 24:45-47) Ida-neʼe hatudu ho klaru katak atu espíritu santu bele book ita, ita tenke lee no hanoin kleʼan Maromak nia Liafuan. Se ita halo ida-neʼe, ita halo tuir profeta sira-nia ezemplu neʼebé hakaʼas an atu “buka no husu” hodi komprende informasaun neʼebé Maromak fó. Anju sira mós hatudu katak sira hakarak komprende lia-loos kona-ba Bei-Oan neʼebé promete nanis ona no kona-ba kongregasaun ema kose-mina nian.—Lee 1 Pedro 1:10-12.

Oinsá espíritu santu book ita?

8. Tanbasá mak importante ba ita atu husu Maromak Jeová atu fó ninia espíritu santu?

8 Maski ita presiza estuda Bíblia no hanoin kleʼan, maibé ita mós presiza husu Maromak Jeová nia ajuda no matadalan. Maromak bele “halo barak liu fali buat neʼebé ita bele husu ka hanoin”. (Ef 3:20; Lc 11:13) Maibé, oinsá mak ita sei hatán se karik ema ruma husu: “Tansá haʼu presiza husu beibeik se Maromak hatene ona ‘buat neʼebé haʼu kuran molok haʼu husu ba nia’?” (Mt 6:8) Razaun ida mak kuandu halo orasaun atu husu espíritu santu, ita hatudu katak ita sadere ba Maromak Jeová. Porezemplu, se ema ida husu ita atu ajuda nia, ita sei halo buat naran deʼit atu ajuda nia. Ita halo ida-neʼe tanba nia husu ita, no nia hatudu katak nia fiar ita. (Kompara ho Provérbios 3:27.) Hanesan neʼe mós, Maromak Jeová kontente kuandu ita husu ninia espíritu santu, no nia sei fó ida-neʼe ba ita.—Prov 15:8.

9. Oinsá mak tuir reuniaun kristaun sira ajuda ita atu husik Maromak nia espíritu book ita?

9 Dalan seluk tan atu husik Maromak nia espíritu book ita mak hodi tuir reuniaun sira hotu. Importante tebes atu ita tuir no rona ba programa iha reuniaun. Halo ida-neʼe sei ajuda ita atu “hatene momoos Maromak”, ka hatene buat neʼebé kleʼan kona-ba Maromak. (1 Kor 2:10) Ita mós bele hetan buat diʼak hodi fó komentáriu beibeik iha reuniaun sira. Hanoin fali reuniaun sira neʼebé Ita tuir iha semana balu neʼebé liu ona. Dala hira mak Ita hiʼit liman atu fó resposta hodi hatudu sai Ita-nia fiar? Iha buat ruma neʼebé Ita bele halo diʼak liután ka lae? Se iha, hakaʼas an atu halo ida-neʼe iha semana sira oinmai. Maromak Jeová sei haree Ita-nia hakaʼas an atu hola parte iha reuniaun sira no nia sei fó Ita espíritu santu neʼebé sei ajuda Ita atu aprende buat barak liután neʼebé Ita bele uza iha Ita-nia moris.

10. Husik espíritu lori ita envolve fó konvite saida ba ema seluk?

10 Husik espíritu lori ita inklui mós simu konvite iha Apokalipse 22:17 neʼebé hatete: “Espíritu no noiva dehan, ‘Mai.’ Ema hotu neʼebé rona hatán bá: ‘Mai.’ Tuirmai, ema hotu neʼebé hamrook, mai: ema hotu neʼebé hakarak bele kuru bee moris nian; simu deʼit lalika selu.” Liuhusi ema kose-mina neʼebé sai parte ba grupu noiva, espíritu santu fó konvite ba ema kona-ba kuru bee moris nian. Se Ita simu ona konvite atu “mai”, Ita mós prontu atu dehan fali: “Mai”? Ita iha oportunidade espesiál tebes atu hola parte iha serbisu neʼebé bele salva ema nia moris!

11, 12. Oinsá mak espíritu santu ajuda serbisu haklaken?

11 Ohin loron, espíritu santu ajuda ita atu halo serbisu importante neʼe. Iha apóstolu sira-nia tempu mós espíritu santu ajuda atu loke fatin foun ba misionáriu sira atu haklaken. Porezemplu, “espíritu santu la husik” apóstolu Paulo ho ninia maluk atu “haklaken lia-menon iha Ázia tomak”, no mós la husik sira atu bá Bitínia. Maski ita ladún hatene oinsá mak espíritu santu la husik sira atu bá fatin sira-neʼe, maibé klaru katak espíritu mak lori Paulo atu bá haklaken iha rai-Europa. Paulo haree ema Masedónia ida iha ninia mehi neʼebé husu ninia ajuda.—Apos 16:6-10.

12 Nuneʼe mós, ohin loron espíritu santu ajuda serbisu haklaken iha mundu tomak. Maski ita la simu mehi, maibé Maromak Jeová fó matadalan ba ema kose-mina liuhusi espíritu santu. No espíritu book irmaun-irmán sira atu halo buat hotu neʼebé sira bele iha serbisu haklaken no hanorin. Karik Ita rasik mós hola parte ona iha serbisu importante neʼe. Ita bele hola parte liután iha serbisu neʼe ka lae?

13. Oinsá mak ita bele hatudu katak ita husik espíritu santu lori ita? Fó toʼok ezemplu.

13 Hodi halo tuir matadalan sira neʼebé Maromak fó ba ninia povu, ita hatudu katak ita husik espíritu santu lori ita. Hanoin toʼok kona-ba irmán Mihoko neʼebé hela iha rai-Japaun. Nuʼudar pioneiru foun ida, nia sente katak nia la iha matenek atu halo vizita fali; no katak nia la hatene oinsá koʼalia iha dalan neʼebé bele book uma-naʼin atu hakarak rona. Maibé iha tempu neʼe, Ita-nia Serbisu Reinu nian fó sai informasaun diʼak kona-ba oinsá atu koʼalia ho ema kuandu halo vizita fali. No iha tempu neʼe mós hasai broxura foun ho títulu, Kehidupan yang Memuaskan—Bagaimana Memperolehnya? Buat sira-neʼe diʼak tebes atu uza iha haklaken-fatin iha rai-Japaun. Mihoko halo tuir matadalan sira kona-ba oinsá atu uza broxura neʼe, liuliu kona-ba oinsá atu koʼalia ho ema kuandu halo vizita fali. Lakleur, nia komesa estuda Bíblia ho ema neʼebé karik uluk lakohi atu estuda. Nia hatete: “Tanba haʼu estuda ho ema naʼin-12, haʼu presiza husu ema balu seluk neʼebé hakarak estuda atu hein!” Klaru katak kuandu ita halo tuir matadalan neʼebé Maromak Jeová fó ba ninia atan sira ita hatudu katak ita husik espíritu lori ita, no ida-neʼe ajuda ita atu hetan rezultadu diʼak barak.

Husik Maromak nia espíritu ajuda ita

14, 15. (a) Oinsá mak ema neʼebé la perfeitu bele moris tuir sira-nia dedikasaun? (b) Oinsá mak ita bele hetan belun neʼebé diʼak liu?

14 Nuʼudar haklaken-naʼin, ita iha serbisu atu haklaken. (Rom 10:14) Karik ita sente katak ita la iha matenek atu halaʼo ita-nia responsabilidade neʼe. Maibé, hanesan ho ema kose-mina, Maromak mak fó ita matenek atu halo ida-neʼe. (Lee 2 Korinto 3:5.) Ita bele moris tuir ita-nia dedikasaun hodi halo buat hotu neʼebé ita bele halo no hodi husik Maromak nia espíritu ajuda ita.

15 Loos katak nuʼudar ema neʼebé la perfeitu, susar ba ita atu moris tuir ita-nia dedikasaun ba ita-nia Maromak Jeová neʼebé perfeitu. Buat ida neʼebé halo susar mak ema neʼebé uluk ita ransu hamutuk hakfodak tanba ita troka ona ita-nia moris, no karik ‘sira hasara ita’. (1 Ped 4:4) Maibé, keta haluha katak ita hetan ona belun foun barak, no belun neʼebé importante liu mak Maromak Jeová no Jesus Kristu. (Lee Tiago 2:21-23.) Importante mós atu koñese ita-nia irmaun-irmán sira iha ita-nia kongregasaun, neʼebé parte husi ita-nia ‘maluk nuʼudar maun-alin’ iha mundu tomak. (1 Ped 2:17; Prov 17:17) Liuhusi espíritu santu Maromak Jeová sei ajuda ita atu iha belun sira neʼebé sei kontinua atu fó ezemplu diʼak mai ita.

16. Tanbasá mak ita bele haksolok hanesan Paulo ‘wainhira ita kbiit-laek’?

16 Maski ita iha belun barak iha kongregasaun, dala ruma la fasil atu tahan hasoru susar loroloron nian. Susar sira-neʼe bele halo ita sente kole tebes, hanesan ita mout iha problema laran. Tempu neʼe, mak diʼak liu ba ita atu hakbesik ba Maromak Jeová hodi husu ninia espíritu santu. Apóstolu Paulo hatete: “Wainhira haʼu kbiit-laek, haʼu makaʼas.” (Lee 2 Korinto 4:7-10; 12:10.) Paulo hatene katak Maromak nia espíritu bele ajuda ema atu hetan kbiit maski mosu problema naran deʼit. Nuneʼe, Maromak nia forsa bele fó kbiit ba ita kuandu ita sente laran-tun no presiza ajuda. Paulo hatete katak nia bele ‘haksolok wainhira nia kbiit-laek’. Tanba kuandu nia kbiit-laek mak nia sente katak espíritu santu ajuda nia. Ita mós bele sente hanesan Paulo!—Rom 15:13.

17. Oinsá mak espíritu santu ajuda ita atu bele toʼo fatin neʼebé ita hakarak?

17 Ita presiza Maromak nia espíritu atubele moris tuir ita-nia dedikasaun ba nia. Hanoin toʼok katak ita kaer ró neʼebé anin mak halo ró neʼe laʼo. Ita-nia hakarak mak atu serbí Maromak Jeová ba nafatin. Espíritu santu mak hanesan anin neʼebé ita hakarak hili atu bele lori ita toʼo fatin neʼebé ita hakarak ho diʼak no seguru. Ita lakohi husik espíritu husi Satanás nia mundu mak lori ita bá-mai. (1 Kor 2:12) Ita tenke buka-hatene anin diʼak no husik anin neʼe lori ita. Anin neʼe mak espíritu santu. Liuhusi Maromak nia Liafuan no ninia organizasaun, espíritu santu sei lori ita atu laʼo iha dalan loos.

18. Saida mak ita hakarak kontinua atu halo agora? Tanbasá?

18 Se Ita estuda Bíblia daudauk ho Testemuña ba Jeová, no Ita kontente atu halibur hamutuk ho sira, maibé Ita seidauk dedika an no seidauk hetan batizmu, husu Ita-nia an: ‘Saida mak hapara haʼu atu halo ida-neʼe?’ Se Ita rekoñese oinsá mak Maromak Jeová uza ninia espíritu santu atu halo nia hakarak ohin loron, entaun Ita presiza halo buat neʼebé Ita hatene katak loos. Maromak Jeová sei haraik bensaun barak ba Ita. Nia sei fó espíritu santu ba Ita. Se Ita hetan batizmu tinan balu ka tinan barak liubá, Ita rasik hatene ona oinsá mak espíritu santu ajuda Ita. Ita haree no sente oinsá mak Maromak fó kbiit ba Ita liuhusi ninia espíritu santu. Sin, nia bele kontinua halo ida-neʼe ba nafatin. Nuneʼe, mai ita kontinua atu husik espíritu santu lori ita.

Ita hanoin-hetan?

• Husik espíritu lori ita katak sá?

• Saida mak bele ajuda ita atu kontinua husik “espíritu mak lori” ita?

• Oinsá mak ita bele moris tuir ita-nia dedikasaun?

[Pergunta estudu nian]

[Dezeñu iha pájina 15]

Atu hatudu hahalok diʼak, presiza hakaʼas an

[Dezeñu iha pájina 16, 17]

Ita husik Maromak nia espíritu santu book ita ka lae?