Skip to content

Skip to table of contents

Ita halo tuir Kristu ho laran tomak ka lae?

Ita halo tuir Kristu ho laran tomak ka lae?

Ita halo tuir Kristu ho laran tomak ka lae?

“Imi moris ona hanesan neʼe. . . . ami husu imi atu moris diʼak liután.”—1 TES 4:1.

1, 2. (a) Buat furak saida deʼit mak ema haree iha Jesus nia tempu? (b) Tanbasá mak ita-nia tempu ohin loron mós importante?

HANOIN toʼok kona-ba saida mak ita sente se karik ita moris iha tempu neʼebé Jesus sei iha rai. Se karik ita iha moras ruma iha tempu neʼebá no Jesus fó isin-diʼak ba ita, ita sente kontente tebes tanba moras neʼe la iha ona. Karik ita hakarak haree no rona Jesus tanba ita bele aprende husi nia no bele haree nia halo milagre sira. (Mc 4:1, 2; Lc 5:3-9; 9:11) Loos duni, se ita haree buat hotu neʼebé Jesus halo iha tempu neʼebá, ida-neʼe mak oportunidade neʼebé espesiál tebes! (Luke 19:37) Depois jerasaun neʼebá, la iha tan ema ida neʼebé haree hahalok hanesan neʼe. Kuandu Jesus sei iha rai, buat neʼebé nia konsege halo liuhusi nia rasik nia “sakrifísiu” sei la halo fali.—Ebr 9:26; Joao 14:19.

2 Maibé, ita-nia tempu ohin loron mós importante. Tanbasá? Tanba ita agora moris iha tempu neʼebé Bíblia bolu nuʼudar “tempu nia rohan” no “loron ikus sira”. (Dan 12:1-4, 9; 2 Tim 3:1) Durante tempu neʼe, Kristu Jesus duni sai tiha Satanás husi lalehan toʼo mundu. Lakleur tan, Kristu sei “kesi” metin Satanás durante tinan rihun ida nia laran. (Apok 12:7-9, 12; 20:1-3) No durante loron ikus sira-neʼe, ita mós iha oportunidade espesiál atu haklaken “lia-foun reinu nian” iha mundu tomak hodi fó-hatene ba ema seluk kona-ba esperansa atu moris iha mundu foun, no serbisu neʼe sei la halo fali.—Mt 24:14.

3. Lakleur antes Jesus saʼe ba lalehan, saida mak nia hatete ba ninia dixípulu atu halo? Ida-neʼe katak sá?

3 Lakleur antes Jesus saʼe ba lalehan, nia hatete ba ninia dixípulu sira: “Imi sei sai haʼu-nia sasin iha Jeruzalein, iha [Judeia] no Samaria tomak toʼo rai nia rohan.” (Apos 1:8) Serbisu neʼe mak atu haklaken no hanorin iha mundu tomak. Tanbasá mak sira halo serbisu neʼe? Atu halo ema seluk sai Jesus nia dixípulu antes mundu nia rohan. (Mt 28:19, 20) Saida mak ita presiza halo atubele hetan rezultadu diʼak iha serbisu neʼe?

4. (a) Pedro nia liafuan iha 2 Ped 3:11, 12 hatudu katak importante atu ita halo saida? (b) Ita tenke kuidadu kona-ba saida?

4 Hanoin toʼok apóstolu Pedro nia liafuan tuirmai neʼe: “Imi-nia moris no imi-nia hamtaʼuk Maromak sei sai oinsá loos, hodi hein no halo mosu lalais mai Maromak nia loron nia hiʼit an mai?” (2 Ped 3:11, 12) Pedro nia liafuan hatudu katak importante atu ita kontinua matan-moris durante loron ikus sira-neʼe hodi sempre buka atu moris tuir Maromak nia hakarak. Ida-neʼe inklui mós atu haklaken kona-ba lia-foun diʼak. Tan neʼe, ita haksolok tebes atu haree oinsá ita-nia irmaun-irmán sira iha mundu tomak halo serbisu haklaken ho laran-manas! Maski nuneʼe, ita hatene katak ita tenke kuidadu atu la husik Satanás nia mundu neʼe hanehan ita no la husik ita-nia hakarak isin nian neʼebé sala atu hamenus ita-nia laran-manas atu halo Maromak nia serbisu. Nuneʼe, mai ita hanoin kona-ba oinsá mak ita bele halo tuir Kristu nafatin.

Simu serbisu neʼebé Maromak fó

5, 6. (a) Tanbasá mak Paulo gaba ninia maluk fiar-naʼin sira iha Jeruzalein? Nia fó avizu saida ba sira? (b) Tanbasá mak ita presiza hakaʼas an atu halo didiʼak knaar neʼebé Maromak fó?

5 Iha apóstolu Paulo nia karta ba ema kristaun iha Jeruzalein, nia gaba ninia maluk fiar-naʼin tanba sira tahan no hatudu laran-metin nafatin maski ema kontra sira. Paulo hatete: “Hanoin fali loron sira neʼebé, wainhira imi simu ona naroman, imi tahan terus hotu neʼebé imi hetan.” Sin, Maromak Jeová hanoin-hetan sira-nia hahalok neʼebé hatudu laran-metin. (Ebr 6:10; 10:32-34) Paulo nia liafuan sira-neʼe karik fó laran-manas ba ema ebreu sira neʼebé kristaun. Maibé iha karta neʼebé hanesan, Paulo mós fó avizu ba sira katak se sira la kontrola sira-nia hakarak neʼebé sala, ida-neʼe bele hamenus sira-nia laran-manas atu halo Maromak nia serbisu. Paulo hatete katak ema kristaun sira tenke kuidadu atu la buka razaun oioin atu la halo tuir Maromak nia hakarak.

6 Paulo nia avizu neʼe mós ba ema kristaun ohin loron. Ita presiza hakaʼas an atu halo didiʼak knaar neʼebé Maromak fó mai ita no la husik buat ruma atu hamenus ita-nia laran-manas ba Maromak nia serbisu. (Ebr 10:39) Tuir loloos, kuandu ita halaʼo serbisu neʼe ita bele salva ita-nia moris no mós ema seluk.—1 Tim 4:16.

7, 8. (a) Saida mak sei ajuda ita atu laran-manas nafatin iha Maromak nia serbisu? (b) Se ita lakon ita-nia laran-manas, ita presiza hanoin-hetan saida kona-ba Maromak Jeová no Jesus?

7 Saida mak sei ajuda ita atu kuidadu atu la buka razaun oioin atu la halaʼo ita-nia obrigasaun ba Maromak? Dalan importante ida atu ita la husik hakarak atu buka razaun oioin domina ita mak hodi hanoin beibeik kona-ba ita-nia dedikasaun ba Maromak. Kuandu ita dedika an ba Maromak Jeová ita promete katak ita sei halo ninia hakarak ulukliu iha ita-nia moris, no ita hakarak halo tuir buat neʼebé ita promete. (Lee Mateus 16:24.) Tan neʼe, dala ruma ita presiza para uitoan no husu ba ita-nia an: ‘Haʼu-nia hakarak atu moris tuir haʼu-nia dedikasaun ba Maromak sei hanesan iha tempu neʼebé haʼu hetan batizmu ka lae? Ka haʼu lakon ona haʼu-nia laran-manas husi tempu neʼebá?

8 Se ita hanoin didiʼak kona-ba ita-nia hahalok no haree katak ita ladún laran-manas ona atu halo Maromak nia serbisu, diʼak atu ita hanoin kona-ba profeta Sofonias nia liafuan, nia hatete: “Keta husik ó-nia liman sai fraku. Jeová ó-nia Maromak mak iha ó-nia leet. Nuʼudar Ida neʼebé forsa boot, nia sei salva ó. Nia sei haksolok tanba ó.” (Sof 3:16, 17) Liafuan sira-neʼe ulukliu mak ba ema Izraél antigu neʼebé fila fali ba Jeruzalein husi dadur iha rai-Babilónia. Maski nuneʼe, liafuan sira-neʼe mós ajuda Maromak nia povu ohin loron. Tanba serbisu neʼebé ita halo mak Maromak Jeová nian, ita presiza hanoin-hetan katak Maromak Jeová no ninia Oan apoia no hametin ita atu halaʼo didiʼak serbisu neʼebé Maromak fó. (Mt 28:20; Flp 4:13) Se ita hakaʼas an nafatin atu halo Maromak nia serbisu ho laran-manas, nia sei haraik bensaun mai ita no ajuda ita atu laʼo ba oin nafatin iha lia-loos.

“Buka uluknanain Maromak nia reinu”

9, 10. Saida mak Jesus hakarak esplika iha ninia ai-knanoik? Saida mak ita bele aprende husi ai-knanoik neʼe?

9 Kuandu Jesus han iha farizeu boot ida nia uma, nia fó ai-knanoik kona-ba festa boot ida. Iha ai-knanoik neʼe Jesus fó sai kona-ba oportunidade ba ema oioin atu sai parte ba Maromak nia Reinu iha lalehan. Iha ai-knanoik neʼe mós Jesus esplika tansá mak laloos atu “dehan buat oioin” ka buka razaun oioin atu la halo buat ruma. (Lee Lucas 14:16-21.) Iha ai-knanoik neʼe, bainaka sira neʼebé hetan konvite, sira fó razaun oioin atu la tuir festa neʼe. Ida dehan katak nia foin sosa rai no nia sei bá atu haree nia. Ida seluk dehan katak nia foin sosa karau no nia sei koko sira. No ida seluk tan dehan: “Haʼu foin kaben, tan neʼe haʼu la bele bá.” Sira-nia razaun laʼós razaun neʼebé diʼak. Ema neʼebé sosa rai ka animál ruma baibain haree uluk antes sosa, tan neʼe ladún presiza atu haree fali. No mós, la simu konvite neʼebé importante tan deʼit foin kaben mós laʼós razaun neʼebé diʼak. Tan neʼe mak festa-naʼin iha ai-knanoik neʼe sai hirus tebetebes!

10 Maromak nia povu hotu ohin loron bele aprende buat ruma husi Jesus nia ai-knanoik neʼe. Bele aprende saida? Ita labele husik ita-nia hakarak atu halo ka hetan buat ruma, hanesan buat neʼebé Jesus temi iha ninia ai-knanoik atu sai buat neʼebé importante liu fali halo Maromak nia serbisu. Se ema kristaun ida husik buat sira-neʼe sai importante liu iha ninia moris, ninia laran-manas ba serbisu haklaken neineik sei sai menus. (Lee Lucas 8:14.) Atu ida-neʼe labele akontese, ita presiza halo tuir Jesus nia konsellu: “Buka uluknanain Maromak nia reinu ho nia justisa; buat hirak neʼe sei fó tan ba imi.” (Mt 6:33) Ita kontente tebes atu haree Maromak nia atan sira, joven no ferik-katuas sira halo tuir konsellu importante neʼe! Tuir loloos, ema barak halo sira-nia moris sai simples liu hodi bele uza tempu barak liután atu haklaken. Husi sira-nia esperiénsia rasik sira aprende katak “buka uluknanain Maromak nia Reinu” ho laran-manas mak lori haksolok neʼebé loos.

11. Istória saida mak hatudu katak importante atu serbí Maromak ho laran-manas no ho laran tomak?

11 Atu hatene didiʼak tansá mak importante atu hatudu laran-manas iha Maromak nia serbisu, hanoin toʼok kona-ba buat neʼebé akontese ba Liurai Jeoás husi Izraél. Tanba taʼuk katak ema Síria sei halakon Izraél, Jeoás koʼalia ba Eliseu hodi tanis. Profeta Eliseu haruka nia atu hana rama-oan liuhusi janela ba ema Síria nia fatin, halo ida-neʼe hatudu katak nia sei manán ema Síria ho Maromak Jeová nia ajuda. Tuir loloos, hatene ida-neʼe bele halo liurai sente forsa fali. Tuirmai, Eliseu haruka Jeoás atu hana ninia rama-oan neʼebé sei iha ba rai. Maibé, nia hana ba rai dala tolu deʼit. Eliseu sai hirus tebes ba ida-neʼe, tanba se karik nia hana ba rai dala lima ka neen, neʼe hatudu katak ema Izraél sei “manán Síria toʼo hotu”. Maibé, tanba Jeoás la hatudu laran-manas hodi hana dala tolu deʼit, nia sei manán funu ba dala tolu deʼit. (2 Reis 13:14-19) Saida mak ita bele aprende husi istória neʼe? Maromak Jeová sei haraik bensaun barak ba ita se ita halo ninia serbisu ho laran-manas no ho laran tomak.

12. (a) Saida mak sei ajuda ita atu nafatin laran-manas iha Maromak nia serbisu maski ita hasoru susar? (b) Konta toʼok bensaun neʼebé Ita rasik hetan tanba haklaken beibeik.

12 Susar loroloron nian bele koko ita-nia laran-manas no laran-metin ba Maromak nia serbisu. Irmaun-irmán barak hasoru susar kona-ba ekonomia. Balu seluk laran-tun tanba hetan moras ruma neʼebé hamenus sira-nia serbisu ba Maromak Jeová. Maski nuneʼe, ita ida-idak bele hakaʼas an atu nafatin laran-manas no atu kontinua halo tuir Kristu ho laran tomak. Haree toʼok informasaun no eskritura balu neʼebé hakerek iha kaixa ho títulu “Saida mak sei ajuda ita atu nafatin halo tuir Kristu?” Hanoin toʼok oinsá mak ita bele halo tuir konsellu sira-neʼe iha ita-nia moris tuir ita-nia kbiit. Se ita halo ida-neʼe, ita sei hetan bensaun barak. Haklaken beibeik ajuda ita atu la hanoin barak no halo ita-nia moris sai diʼak liu, no halo ita sente dame iha laran no kontente liután. (1 Kor 15:58) Liután neʼe, halo Maromak nia serbisu ho laran tomak ajuda ita atu “hein . . . Maromak nia loron nia hiʼit an mai”.—2 Ped 3:12.

Hanoin didiʼak kona-ba ita-nia situasaun

13. Oinsá mak ita rasik bele hatene kona-ba serbí Maromak ho laran tomak?

13 Diʼak mós atu hanoin-hetan katak serbí ho laran tomak laʼós kona-ba oras hira mak ita uza atu haklaken. Ema ida-idak nia situasaun la hanesan. Maski ema ida karik uza deʼit oras ida ka rua iha serbisu haklaken fulan-fulan tanba saúde ladún diʼak, maibé ida-neʼe bele halo Maromak Jeová kontente tebes. (Kompara ho Marcos 12:41-44.) Tan neʼe, atu ita hatene oinsá mak ita rasik bele serbí Maromak ho laran tomak, ita presiza hanoin didiʼak kona-ba ita-nia situasaun no kona-ba buat neʼebé ita bele halo. Nuʼudar ema kristaun, ita mós hakarak atu iha hanoin hanesan Kristu. (Lee Roma 15:5; 1 Kor 2:16) Saida mak Jesus tau uluk iha ninia moris? Nia hatete ba ema-lubun husi Kafarnaum: “Haʼu sei haklaken mós lia-foun diʼak Maromak nia reinu nian ba rai seluseluk; tan neʼe mak haʼu mai.” (Lc 4:43; Joao 18:37) Hodi hanoin kona-ba Jesus nia laran-manas iha serbisu haklaken, haree didiʼak ita-nia situasaun atu hatene se ita bele aumenta ita-nia serbisu haklaken ka lae.—1 Kor 11:1.

14. Iha dalan saida deʼit mak ita bele aumenta ita-nia serbisu haklaken?

14 Hodi haree didiʼak ita-nia situasaun, karik ida-neʼe bele ajuda ita atu hatene katak ita bele aumenta ita-nia tempu atu haklaken. (Mt 9:37, 38) Porezemplu, joven rihun ba rihun neʼebé foin ramata eskola aumenta sira-nia serbisu haklaken no agora sira sente haksolok hodi serbí nuʼudar pioneiru ho laran-manas. Ita mós hakarak atu sente haksolok hanesan sira? Irmaun no irmán balu haree didiʼak sira-nia situasaun no deside katak sira bele muda ba fatin seluk ka ba rai seluk neʼebé presiza haklaken-naʼin barak tan. No seluk tan aprende língua seluk hodi bele haklaken ba ema husi rai seluk neʼebé muda ba sira-nia rai. Maski dala ruma susar atu aumenta ita-nia serbisu haklaken, maibé halo ida-neʼe lori bensaun barak, no ita mós bele ajuda ema barak tan atu “simu matenek kona-ba lia-loos”.—1 Tim 2:3, 4; 2 Kor 9:6.

Ezemplu husi Bíblia atu ita halo tuir

15, 16. Sé deʼit mak fó ezemplu diʼak mai ita kona-ba hatudu laran-manas?

15 Oinsá mak ema balu neʼebé ikusmai sai apóstolu hatán kuandu Jesus bolu sira atu tuir nia? Kona-ba Mateus, Bíblia hatete: “Husik tiha buat hotu, nia hamriik hodi tuir Jesus.” (Lc 5:27, 28) Bíblia mós koʼalia kona-ba Pedro no André neʼebé kail hela ikan, hodi dehan: “Sira husik kedas dai hodi laʼo tuir nia.” Tuirmai, Jesus mós haree Tiago no João neʼebé hadiʼa hela rede hamutuk ho sira-nia aman. Saida mak sira halo kuandu Jesus konvida sira? Sira “husik kedas ró ho sira-nia aman, hodi tuir nia.”—Mt 4:18-22.

16 Ezemplu diʼak seluk tan mak Saul neʼebé ikusmai sai apóstolu Paulo. Maski uluk nia fó terus makaʼas ba Kristu nia dixípulu sira, maibé nia troka ninia hahalok no sai ida neʼebé Kristu “fihir ona” atu fó sasin kona-ba Kristu nia naran. Paulo “hahú kedas atu haklaken Jesus iha sinagoga sira hodi hanorin katak nia mak Maromak nia Oan-Mane.” (Apos 9:3-22) No maski Paulo tahan hasoru susar oioin no ema kontra nia, nia nunka lakon ninia laran-manas.—2 Kor 11:23-29; 12:15.

17. (a) Saida mak Ita-nia hakarak kona-ba halo tuir Kristu? (b) Ita haksolok ho bensaun saida deʼit tanba ita halo Maromak Jeová nia hakarak?

17 Ita hakarak duni atu halo tuir dixípulu sira-neʼe nia ezemplu hodi simu ho laran-manas konvite atu tuir Kristu no hodi la dada an. (Ebr 6:11, 12) Bensaun saida deʼit mak ita hetan nuʼudar ita kontinua hakaʼas an atu halo tuir Kristu ho laran-manas no ho laran tomak? Ita hetan ksolok neʼebé loos hodi halo tuir Maromak nia hakarak no ita haksolok hodi simu knaar espesiál no responsabilidade iha kongregasaun. (Sal 40:8; lee 1 Tesalonika 4:1.) Sin, nuʼudar ita hakaʼas an nafatin atu tuir Kristu, ita haksolok ho bensaun barak, hanesan sente dame iha laran, sente haksolok, hatene katak Maromak simu ita, no ita iha esperansa atu moris ba nafatin.—1 Tim 4:10.

Ita hanoin-hetan?

• Maromak fó ita serbisu importante saida? Oinsá mak ita-nia haree kona-ba ida-neʼe?

• Ita presiza kuidadu ho hakarak sala saida? Tanbasá?

• Tanbasá mak ita presiza hanoin didiʼak kona-ba ita-nia situasaun?

• Saida mak sei ajuda ita atu nafatin halo tuir Kristu?

[Pergunta estudu nian]

[Kaixa/Dezeñu iha pájina 27]

Saida mak sei ajuda ita atu nafatin halo tuir Kristu?

▪ Lee Maromak nia Liafuan loroloron, no hanoin kleʼan kona-ba buat neʼebé ita lee.—Sal 1:1-3; 1 Tim 4:15.

▪ Halo orasaun beibeik hodi husu ajuda no matadalan husi Maromak nia espíritu santu.—Zac 4:6; Lc 11:9, 13.

▪ Halibur hamutuk ho sira neʼebé hatudu laran-manas ba serbisu haklaken.—Prov 13:20; Ebr 10:24, 25.

▪ Rekoñese katak ita moris duni iha loron ikus sira.—Ef 5:15, 16.

▪ Hanoin didiʼak kona-ba rezultadu aat neʼebé bele mosu se ita buka razaun oioin atu la serbí Maromak ho laran tomak.—Lc 9:59-62.

▪ Hanoin beibeik kona-ba ita-nia dedikasaun no bensaun barak neʼebé ita hetan tanba ita serbí Maromak Jeová no halo tuir Kristu ho laran tomak.—Sal 116:12-14; 133:3; Prov 10:22.