Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Mitä Jumala tekee?

Mitä Jumala tekee?

Mitä Jumala tekee?

”Miksi, oi Jehova, seisot jatkuvasti kaukana? Miksi pysyttelet kätkössä ahdingon aikoina?” * (PSALMIT 10:1)

PELKKÄ vilkaisu uutisotsikoihin vahvistaa sen, että elämme ”ahdingon aikoja”. Ja kun koemme itse jonkin murhenäytelmän – joudumme rikoksen uhriksi tai vakavaan onnettomuuteen tai läheisemme kuolee – saatamme hyvinkin kysyä, näkeekö Jumala mitä tapahtuu. Välittääkö hän? Onko häntä edes olemassa?

Onko mieleesi kuitenkaan tullut sellainen mahdollisuus, että se, mitä odotamme Jumalalta, voisi perustua vääriin olettamuksiin? Valaistaanpa asiaa: Lapsi voi olla pahoillaan, kun isä on mennyt töihin. Hän kaipaa isäänsä ja toivoo, että tämä tulisi takaisin. Lapsi tuntee itsensä hylätyksi. Pitkin päivää hän kyselee, missä isä on.

On helppo huomata, mikä lapsen ajattelussa on vialla. Hänen isänsähän on parhaillaan työssä hankkimassa elatusta perheelle. Voisiko myös meidän ajattelumme olla samaan tapaan virheellistä, kun ihmettelemme, missä Jumala on.

Jotkut saattaisivat esimerkiksi toivoa, että Jumala olisi pääasiassa teloittaja, joka panee nopeasti täytäntöön tuomion väärintekijöille. Toiset pitävät Jumalaa lähinnä taivaassa olevana joulupukkina, joka jakelee lahjoja – työpaikkoja, puolisoita tai jopa lottovoittoja.

Molemmat näkemykset perustuvat siihen olettamukseen, että jos Jumala ei toteuta heti oikeutta tai suo meille pyytämäämme suosionosoitusta, hän ei varmastikaan välitä kärsimyksistämme tai ole perillä tarpeistamme. Mikään ei voisi kuitenkaan olla kauempana totuudesta! Todellisuudessa Jehova Jumala työskentelee parhaillaan koko ihmissuvun hyväksi, vaikkakin eri tavalla kuin monet haluaisivat.

Mitä Jumala sitten tekee? Saadaksemme vastauksen tähän kysymykseen, meidän on palattava aivan ihmishistorian alkuun, jolloin ihmiskunnan suhde Jumalaan vahingoittui vakavasti, mutta ei korjauskelvottomaksi.

Synnin aiheuttama vahinko

Ajattelehan taloa, joka on ollut vuosien ajan rempallaan. Katto on sortunut, ovet ovat irronneet saranoiltaan, ja talon ulkopuoli on tärvelty. Talo on kyllä joskus ollut hyvässä kunnossa, muttei ole enää. Koska se on kärsinyt huomattavaa vahinkoa, sen korjaaminen ei ole helppo tehtävä eikä se tapahdu hetkessä.

Ajatellaanpa sitten, millaista vahinkoa ihmiskunnalle aiheutui noin 6 000 vuotta sitten, kun näkymätön henkiolento, Saatana, houkutteli ensimmäisen ihmisparin, Aadamin ja Eevan, kapinoimaan Jumalaa vastaan. Ennen sitä he olivat täydellisen terveitä ja odottivat elävänsä ikuisesti yhdessä jälkeläistensä kanssa, joita heille syntyisi monessa polvessa (1. Mooseksen kirja 1:28). Tehdessään syntiä Aadam ja Eeva kuitenkin tärvelivät vielä syntymättömän ihmissuvun.

Tuon kapinan aiheuttamaa vahinkoa ei tule aliarvioida. Raamatussa sanotaan: ”Yhden ihmisen [Aadamin] kautta synti tuli maailmaan ja synnin kautta kuolema.” (Roomalaisille 5:12.) Sen lisäksi, että synti aiheutti kuoleman, se on heikentänyt suhdettamme Luojaan ja vahingoittanut meitä fyysisesti, henkisesti ja tunneperäisesti. Tämän vuoksi tilamme muistuttaa edellä kuvaillun ränsistyneen talon kuntoa. Vanhurskas Job kuvasi tilannettamme realistisesti, kun hän sanoi, että ihminen ”on lyhytikäinen ja täynnä kiihtymystä” (Job 14:1).

Hylkäsikö Jumala ihmiskunnan, kun Aadam ja Eeva lankesivat? Ei suinkaan, vaan taivaallinen Isämme on aina siitä lähtien työskennellyt ihmiskunnan hyväksi. Ymmärtääksemme paremmin, mitä hän oikein tekee meidän hyväksemme, tarkastelemme kolmea vaihetta, jotka ovat välttämättömiä talon kunnostamisessa. Ne havainnollistavat sitä, mitä Jumala on tehnyt palauttaakseen ihmiskunnan alkuperäiseen tilaansa.

1 Tarkastettuaan talon vahingot omistajan on päätettävä, haluaako hän kunnostaa vai purkaa sen.

Heti Eedenissä sattuneen kapinan jälkeen Jehova Jumala ilmoitti, että hänen tarkoituksenaan on saattaa ihmiskunta ennalleen. Hän sanoi näkymättömälle henkiolennolle, joka oli kapinan takana: ”Minä panen vihollisuuden sinun ja naisen välille ja sinun siemenesi ja hänen siemenensä välille. Se murskaa sinun pääsi, ja sinä murskaat sen kantapään.” (1. Mooseksen kirja 3:15.)

Noilla sanoilla Jehova lupasi tuhota Eedenin kapinan alkuunpanijan (Roomalaisille 16:20; Ilmestys 12:9). Jehova ennusti lisäksi, että tuleva ”siemen” lunastaisi ihmiskunnan synnistä (1. Johanneksen kirje 3:8). * Näin Jehova teki tiettäväksi lupauksensa: hän ei suinkaan tuhoaisi luomakuntaansa vaan korjaisi sen. Ihmiskunnan palauttaminen ennalleen veisi kuitenkin aikaa.

2 Arkkitehti laatii piirustukset, joista näkee, mitä korjaustöillä saadaan aikaan.

Jehova Jumala antoi israelilaisille lakikokoelman ja suunnitteli temppelin, jossa heidän piti palvoa häntä. Näistä palvonnan piirteistä Raamattu sanoo: ”Ne ovat tulevaisten varjo.” (Kolossalaisille 2:17.) Rakennuksen piirustusten tavoin ne edustavat jotakin suurempaa.

Israelilaiset esimerkiksi uhrasivat eläimiä saadakseen synnit anteeksi (3. Mooseksen kirja 17:11). Tuo käytäntö esikuvasi suurempaa uhria, joka annettaisiin vuosisatoja myöhemmin – uhria, jonka avulla koko ihmiskunta voitaisiin lunastaa. * Israelilaiset palvoivat tabernaakkelissa ja temppelissä, joiden eri osat olivat esikuvana kaikesta siitä, mitä tuleva Messias tekisi sinä aikana, joka kuluisi hänen uhrikuolemastaan hänen taivaaseen nousemiseensa saakka (ks. kaaviokuva sivulla 7).

3 Omistaja valitsee rakentajan, joka ennallistaa rakennuksen piirustusten mukaan.

Jeesus oli luvattu Messias, joka israelilaisten uhraamien teurasuhrien asettaman mallin mukaisesti antoi elämänsä ihmiskunnan lunastamiseksi. Johannes Kastaja sanoikin, että Jeesus oli ”Jumalan Karitsa, joka ottaa pois maailman synnin” (Johannes 1:29). Jeesus otti tämän tehtävän halukkaasti vastaan. Hän sanoi: ”Minä olen tullut alas taivaasta, en tekemään omaa tahtoani, vaan hänen tahtonsa, joka on lähettänyt minut.” (Johannes 6:38.)

Jumalan tahto Jeesuksen suhteen oli, että Jeesus paitsi tulisi ”antamaan sielunsa lunnaiksi vastaamaan monia” myös tekisi seuraajiensa kanssa liiton valtakunnasta (Matteus 20:28; Luukas 22:29, 30). Tuon valtakunnan välityksellä Jumala toteuttaa tarkoituksensa ihmiskunnan suhteen. Sanomaa Jumalan valtakunnasta kutsutaan ”hyväksi uutiseksi”, sillä sen mukaan Jumala on perustanut taivaaseen hallituksen, joka tulee ottamaan maan hallintaansa. (Matteus 24:14; Daniel 2:44.) *

Ennallistaminen jatkuu

Ennen taivaaseen nousemistaan Jeesus käski seuraajiaan: ”Tehkää opetuslapsia kaikkien kansakuntien ihmisistä, kastakaa heidät Isän ja Pojan ja pyhän hengen nimessä – –. Ja katso, minä olen teidän kanssanne kaikkina päivinä asiainjärjestelmän päättymiseen asti.” (Matteus 28:19, 20.)

Ihmiskunnan ennallistaminen ei siis loppuisi Jeesuksen kuolemaan. Se jatkuisi aina ”asiainjärjestelmän päättymiseen” asti – aikaan, jolloin Jumalan valtakunta alkaa ottaa maata hallintaansa. Tuo aika on nyt koittanut. Tiedämme tämän siitä, että tunnusmerkki, jonka Jeesus ennusti ja joka koskee ”asiainjärjestelmän päättymistä”, täyttyy parhaillaan. (Matteus 24:3–14; Luukas 21:7–11; 2. Timoteukselle 3:1–5.) *

Nykyään Jehovan todistajat noudattavat Jeesuksen käskyä ja saarnaavat Jumalan valtakunnan hyvää uutista 236 maassa. Tämän lehden tarkoitus on nimenomaan auttaa ihmisiä saamaan tietoa tuosta Valtakunnasta ja siitä, mitä se tulee saamaan aikaan. Vartiotornin jokaisen numeron toisella sivulla on seuraava maininta: ”Vartiotorni – – lohduttaa ihmisiä sillä hyvällä uutisella, että Jumalan valtakunta, joka on taivaassa oleva todellinen hallitus, tekee pian lopun kaikesta pahuudesta ja muuttaa maan paratiisiksi. Se vahvistaa uskoa Jeesukseen Kristukseen, joka kuoli, jotta me voisimme saada ikuisen elämän, ja joka hallitsee nyt Jumalan valtakunnan Kuninkaana.”

Nykyään voimme tosin yhä kuulla terrori-iskuista ja luonnononnettomuuksista tai kokea henkilökohtaisia murhenäytelmiä. Kun tutkimme Raamattua, voimme kuitenkin vakuuttua siitä, että Jumala ei ole hylännyt ihmiskuntaa. Päinvastoin ”hän ei ole kaukana meistä kenestäkään” (Apostolien teot 17:27). Lisäksi hänen lupauksensa ennallistaa se, mitä ensimmäiset vanhempamme menettivät, toteutuu varmasti (Jesaja 55:11).

[Alaviitteet]

^ kpl 2 Raamatun mukaan Jumalan nimi on Jehova.

^ kpl 16 1. Mooseksen kirjan 3:15:tä käsitellään yksityiskohtaisesti kirjan Lähesty Jehovaa luvussa 19; julk. Jehovan todistajat.

^ kpl 19 Aiheesta lisää kirjan Mitä Raamattu todella opettaa? luvussa 5; julk. Jehovan todistajat.

^ kpl 22 Lisää tietoa Jumalan valtakunnasta on kirjan Mitä Raamattu todella opettaa? luvussa 8.

[Taulukko/Kuvat s. 7]

(Ks. painettu julkaisu)

”Todellisuuden jäljennös” – mitä tabernaakkeli kuvasi

ALTTARI

Jumalan halukkuus ottaa vastaan Jeesuksen uhri (HEPREALAISILLE 13:10–12).

YLIMMÄINEN PAPPI

Jeesus (HEPREALAISILLE 9:11).

1 Sovituspäivänä ylimmäinen pappi uhrasi uhrin kansansa syntien puolesta (3. MOOSEKSEN KIRJA 16:15, 29–31).

1 14. nisankuuta vuonna 33 Jeesus uhrasi elämänsä meidän puolestamme (HEPREALAISILLE 10:5–10; 1. JOHANNEKSEN KIRJE 2:1, 2).

PYHÄ

Jeesuksen tila Jumalan hengestäsiinneenä Poikana, jolla on odotteena taivaallinen elämä (MATTEUS 3:16, 17; ROOMALAISILLE 8:14–17; HEPREALAISILLE 5:4–6).

ESIRIPPU

Jeesuksen liharuumis, este joka erotti maanpäällisen elämän taivaallisesta elämästä (1. KORINTTILAISILLE 15:44, 50; HEPREALAISILLE 6:19, 20; 10:19, 20).

2 Ylimmäinen pappi meni sen esiripun toiselle puolelle, joka erotti pyhän kaikkeinpyhimmästä.

2 Ylösnousemuksensa jälkeen Jeesus ”meni esiripun toiselle puolelle” nousemalla taivaaseen ”ilmaantuakseen – – Jumalan kasvojen eteen meidän puolestamme” (HEPREALAISILLE 9:24–28).

KAIKKEINPYHIN

Taivas (HEPREALAISILLE 9:24).

3 Kaikkeinpyhimmässä ylimmäinen pappi pirskotti uhrin verta liitonarkun eteen (3. MOOSEKSEN KIRJA 16:12–14).

3 Esittämällä vuodatetun verensä arvon Jeesus todella sovitti syntimme (HEPREALAISILLE 9:12, 24; 1. PIETARIN KIRJE 3:21, 22).