Skip to content

Skip to table of contents

Kau Tangata, ʻOku Mou Fakamoʻulaloa ki he Tuʻunga-ʻUlu ʻo Kalaisí?

Kau Tangata, ʻOku Mou Fakamoʻulaloa ki he Tuʻunga-ʻUlu ʻo Kalaisí?

Kau Tangata, ʻOku Mou Fakamoʻulaloa ki he Tuʻunga-ʻUlu ʻo Kalaisí?

“Ko e ʻulu ʻo e tangata kotoa pe ko Kalaisi.”—1 KOL. 11:3.

1. Ko e hā ʻokú ne fakahaaʻi ko Sihová ko ha ʻOtua ʻo e maau?

 “TĀU pē Koe, ʻa e ʻAfiona ko homau ʻOtua, ke lau ki ai ʻa e kololia, mo e fakaʻapaʻapa, mo e mafai,” ko e fakamatala ia ʻi he Fakahā 4:11, “he ko koe ia naʻa ke ngaohi ʻa e meʻa kotoa pē, pea naʻa nau ʻi ai, pea naʻe ngaohi kinautolu, koeʻuhi pē ko ho finangalo ia.” Koeʻuhi ko ia ʻa e Tokotaha-Fakatupú, ko e ʻOtua ko Sihová ʻa e Hau Aoniu ʻo e ʻunivēsí pea ʻoku māʻolunga ia ʻi he kotoa ʻo ʻene fakatupú. Koeʻuhi ko Sihová “ko e ʻOtua ʻoku ʻikai ko e fakatupu maveuveu, ka ko e fakatupu melino,” ʻoku lava ke hā ia ʻi he founga ʻa ia kuo fokotuʻutuʻu maau ai ʻa hono fāmili ko e kau ʻāngeló.—1 Kol. 14:33; Ai. 6:1-3; Hep. 12:22, 23.

2, 3. (a) Ko hai e ʻuluaki fakatupu ʻa Sihová? (e) Ko e hā e tuʻunga ʻoku maʻu ʻe he ʻAlo ʻuluaki fakatupú ʻi he felāveʻi mo e Tamaí?

2 Ki muʻa ke fakatupu ha meʻá, naʻe ʻi ai toko taha pē ʻa Sihova ʻi ha taimi lahi taʻefaʻalaua. Ko ʻene fuofua fakatupú ko e meʻamoʻui laumālie naʻe ʻiloa ko “Folofola” koeʻuhi ko e Tangata-Lea ia maʻa Sihova. Ko Folofola ʻa e tokotaha naʻe fou ʻiate ia ʻa e hoko mai ʻa e meʻa kehe kotoa pē. Ki mui ai, naʻá ne haʻu ki māmani ko ha tangata haohaoa peá ne hoko ʻo ʻiloa ko Sīsū Kalaisi.—Lau ʻa e Sione 1:1-3, 14.

3 Ko e hā e lau ʻa e Tohi Tapú fekauʻaki mo e tuʻunga felāveʻi ʻa e ʻOtuá mo hono ʻAlo ʻuluaki fakatupú? ʻI heʻene tohi ʻi hono fakamānavaʻí, ʻoku tala mai ai ʻe he ʻapositolo ko Paulá: “ʻOku ou loto ke mou ʻilo, ko e ʻulu ʻo e tangata kotoa pe ko Kalaisi; pea ko e ʻulu ʻo e fefine ko e tangata; pea ko e ʻulu ʻo Kalaisi ko e ʻOtua.” (1 Kol. 11:3) Ko Kalaisi ʻoku ʻi he malumalu ia ʻo e tuʻunga-ʻulu ʻo ʻene Tamaí. Ko e tuʻunga-ʻulú mo e moʻulaloá ʻoku fiemaʻu ia ki he melino mo e maau ke lotolotoi ʻi he ngaahi meʻamoʻui ʻatamaiʻiá. Naʻa mo e tokotaha “naʻe tefito kiate ia ʻa e ngaohi ʻo e meʻa kotoa pe” ʻoku fiemaʻu ke ne fakamoʻulaloa ki he tuʻunga-ʻulu ʻo e ʻOtuá.—Kol. 1:16.

4, 5. Naʻe anga-fēfē ongoʻi ʻa Sīsū fekauʻaki mo hono tuʻunga ʻi he felāveʻi mo Sihová?

4 Naʻe anga-fēfē ongoʻi ʻa Sīsū fekauʻaki mo e fakamoʻulaloa ki he tuʻunga-ʻulu ʻo Sihová mo ʻene haʻu ki he māmaní? ʻOku fakahaaʻi ʻe he Tohi Tapú: “[Ko] Kalaisi Sisu foki. ʻA ia, neongo ʻene ʻafio ʻi he anga ʻo e ʻOtua, ka naʻe ʻikai te ne lau ʻene tatau mo e ʻOtua ko e meʻa ke haʻaki puke ki ai: kaekehe naʻa ne fakamasivesivaʻi ʻe ia ia, heʻene toʻo ʻa e anga ʻo e tamaioʻeiki, mo ʻene hoko ʻi he tatau ʻo e tangata: pea ʻi he ʻiloange naʻe ha ʻiate ia ʻa e toʻonga ʻa e tangata, naʻa ne fakamoʻulaloaʻi ia, heʻene hoko ko e fai talangofua ʻo aʻu ki heʻene mate, ka ko e mate ʻi he kolosi” pe ʻakau.—Fili. 2:5-8.

5 ʻI he taimi kotoa pē, naʻe fakamoʻulaloa anga-fakatōkilalo ai ʻa Sīsū ki he finangalo ʻo ʻene Tamaí. Naʻá ne pehē: “Talaʻehai ʻoku ou lava ke fai ha momoʻi meʻa ʻiate au pe: . . . ko e fakamāu aʻaku ʻoku totonu; koeʻuhi ʻoku ʻikai te u tuli ki he loto oʻoku, ka ki he finangalo ʻo ia naʻa ne fekau mai au.” (Sione 5:30) ‘ʻOku ou fai maʻuaipē ʻa e ngaahi meʻa ʻoku hōhōʻia ai ʻa ʻeku Tamaí,’ ko ʻene fakahāʻí ia. (Sione 8:29) ʻI he ofi ke ngata ʻa ʻene moʻui ʻi he māmaní, naʻe pehē ai ʻe Sīsū ʻi heʻene lotu ki heʻene Tamaí: “Kuo u fakalangilangiʻi koe ʻi mamani; he kuo u fakaʻosi ʻa e ngaue naʻa ke tuku kiate au ke u fai.” (Sione 17:4) ʻOku hā mahino, naʻe ʻikai ha palopalema ʻa Sīsū ʻi heʻene ʻiloʻi mo tali ʻa ʻene ʻi he malumalu ʻo e tuʻunga-ʻulu ʻo e ʻOtuá.

Moʻulaloa ki he Tamaí Maʻu ʻAonga mei Ai ʻa e ʻAló

6. Ko e hā e ngaahi ʻulungaanga fakaofo naʻe fakahāhā ʻe Sīsuú?

6 ʻI heʻene ʻi māmaní, naʻe fakahāhā ai ʻe Sīsū ʻa e ʻulungaanga lahi fakaofo. Naʻe kau ai ʻa e ʻofa lahi naʻá ne fakahāhā ki heʻene Tamaí. “ʻOku ou ʻofa ki he Tamai,” ko ʻene leá ia. (Sione 14:31) Naʻá ne toe fakahāhā ʻa e ʻofa lahi ki he kakaí. (Lau ʻa e Mātiu 22:35-40.) Naʻe anga-lelei mo fakaʻatuʻi ʻa Sīsū ʻo ʻikai anga-fefeka pe fakaaoao. “Haʻu kiate au, ʻa kimoutolu kotoa ʻoku ongosia mo mafasiá,” ko ʻene leá ia, “pea te u fakaivifoʻou kimoutolu. Mou fua ʻeku ʻioké pea ako meiate au, he ʻoku ou anga-malū mo loto-fakatōkilalo, pea te mou maʻu ha fakaivifoʻou ʻi hoʻomou moʻuí. He ko ʻeku ʻioké ʻoku fakafiemālie pea ko ʻeku kavengá ʻoku maʻamaʻa.” (Mt. 11:28-30NW) Ko e kakai hangē ha sipí ʻo e toʻu kehekehe, tautefito ki he faʻahinga naʻe faingataʻaʻia mo lōmekiná, naʻa nau maʻu ʻa e fiemālie lahi ʻi he ʻulungaanga fakafiefia mo e pōpoaki fakatupu langa hake ʻa Sīsuú.

7, 8. ʻI he malumalu ʻo e Laó, naʻe anga-fēfē ʻa e ʻi he tuʻunga fakangatangata ʻa e fefine naʻe ʻau totó, ka naʻe anga-fēfē ʻa e fakafeangai ʻa Sīsū kiate iá?

7 Fakakaukau atu ki he anga ʻo e fakafeangai ʻa Sīsū ki he kakai fefiné. ʻI he kotoa ʻo e hisitōliá, naʻe kovi ʻaupito ai ʻa e tōʻongafai ʻa e kau tangata tokolahi ki he kakai fefiné. Naʻe hoko ia ʻi he kau taki lotu ʻi ʻIsileli ʻo e kuonga muʻá. Ka naʻe tōʻongafai anga-fakaʻapaʻapa ʻa Sīsū ki he kakai fefiné. ʻOku hā mahino eni ʻi heʻene fakafeangai ki ha fefine ʻa ia naʻe puke ʻi he taʻu ʻe 12 ʻi ha ʻau toto. Naʻe “lahi ʻa e faitoʻo fakamamahi kuo fai kiate ia” ʻe he kau toketaá pea naʻá ne fakamoleki kotoa ʻa ʻene koloá ʻi heʻene feinga ke saí. Neongo ʻa e feinga kotoa ko iá, naʻá ne “fakaaʻau ki mui.” ʻI he malumalu ʻo e Laó, naʻe vakai kiate ia ʻokú ne taʻemaʻa. Ko ha taha pē ʻe ala kiate ia ʻe toe hoko mo ia foki ʻo taʻemaʻa.—Liv. 15:19, 25.

8 ʻI he fanongo ʻa e fefiné naʻe fakamoʻui ʻe Sīsū ʻa e kau mahakí, naʻá ne ʻalu atu ai ʻo kau ʻi he fuʻu kakai naʻe takatakai ʻiate iá, ʻo ne pehē: “Kapau te u ala kiate ia, neongo ko hono kofu pe ē, ʻe fakamoʻui au.” Naʻá ne ala kia Sīsū pea naʻá ne sai ai pē he taimi ko iá. Naʻe ʻiloʻi ʻe Sīsū naʻe ʻikai totonu ke ne ala ange ki hono kofú. Neongo ia, naʻe ʻikai te ne ngāhiʻi ia. ʻI hono kehé, naʻá ne anga-lelei kiate ia. Naʻá ne mahinoʻi ʻa e ongoʻi kuo pau naʻá ne maʻú hili e ngaahi taʻu ko ia ʻo e puké pea naʻá ne ʻilo naʻá ne feinga vavale ki ha tokoni. ʻI he manavaʻofá, naʻe tala ange ʻe Sīsū kiate ia: “Ngaʻata, kuo fakamoʻui koe ʻe hoʻo tui; ʻalu ʻo fiemālie pē ā, pea ke moʻui mei ho mamahiʻanga.”—Mk. 5:25-34.

9. ʻI he taimi naʻe feinga ai ʻa e kau ākonga ʻa Sīsuú ke taʻofi ʻa e fānaú ʻi heʻenau haʻu kiate iá, ko e hā ʻene tali ki aí?

9 Naʻa mo e fānaú naʻe lava ke nau ongoʻi fiemālie ʻi he ʻao ʻo Sīsuú. ʻI he taimi naʻe ʻomai ai ʻe he kakaí kiate ia ʻi he taimi ʻe taha ʻa e fānaú, naʻe vangi ai kinautolu ʻe heʻene kau ākongá, ʻo hā mahino naʻa nau ongoʻi heʻikai te ne loto ke fakahohaʻasi ia ʻaki ʻa e fānaú. Ka naʻe ʻikai ongoʻi pehē ʻa Sīsū. ʻOku tala mai ʻe he fakamatala Fakatohitapú: “ʻI he mamata ki ai ʻa Sīsū naʻa ne tuputamaki, ʻo ne pehē [ki he kau ākongá], Tuku pē ʻa e kau tamaiki ke nau haʻu kiate au; ʻoua ʻe taʻofi kinautolu: he ʻoku maʻa e faʻahinga ko ia ʻa e Puleʻanga ʻo e ʻOtua.” ʻIkai ko ia pē, naʻá ne “hapai ʻa e kau tamaiki, ʻo ne ʻai hono nima kiate kinautolu, ʻo ne fuʻu tāpuekina.” Naʻe ʻikai ke fakaʻatā pē ʻe Sīsū ʻa e fānaú; naʻá ne talitali lelei loto-māfana kinautolu.—Mk. 10:13-16.

10. Naʻe anga-fēfē hono maʻu ʻe Sīsū ʻa e ngaahi ʻulungaanga naʻá ne fakahāhaá?

10 Naʻe anga-fēfē hono maʻu ʻe Sīsū ʻa e ngaahi ʻulungaanga naʻá ne fakahāhā lolotonga ʻene moʻui ʻi he māmaní? ʻI heʻene moʻui ki muʻa ke hoko ko ha tangatá, naʻá ne siofi ai ʻa ʻene Tamai fakahēvaní ʻi he taimi fuoloa ʻaupito pea ako ʻa ʻene ngaahi foungá. (Lau ʻa e Palovepi 8:22, 23, 30.) ʻI hēvani, naʻá ne sio ai ki he founga anga-ʻofa ʻa Sihova ʻi hono ngāueʻaki ʻa hono tuʻunga-ʻulú ki he kotoa ʻo ʻEne fakatupú pea ngāueʻaki ʻiate ia ʻa e founga ko iá. Ne mei malava ke fai ia ʻe Sīsū kapau naʻe ʻikai te ne moʻulaloa? Ko ha meʻa fakafiefia ia kiate ia ke moʻulaloa ki heʻene Tamaí, pea ko ha meʻa fakafiefia kia Sihova ʻa hono maʻu ha ʻAlo pehē. ʻI heʻene ʻi māmaní, naʻe tapua haohaoa atu ai ʻe Sīsū ʻa e ngaahi ʻulungaanga fakaofo ʻo ʻene Tamai fakahēvaní. Ko ha monū moʻoni ia kia kitautolu ke moʻulaloa kia Kalaisi, ʻa e Pule ʻo e Puleʻanga fakahēvaní kuo fakanofo ʻe he ʻOtuá!

Faʻifaʻitaki ki he ʻUlungaanga ʻo Kalaisí

11. (a) Ko hai ʻoku totonu ke tau ngāue mālohi ke faʻifaʻitaki ki aí? (e) Ko e hā ʻoku totonu ai tautefito ki he kau tangata ʻi he fakatahaʻangá ke nau feinga ke faʻifaʻitaki kia Sīsuú?

11 Ko e faʻahinga kotoa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané, tautefito ki he kau tangatá, ʻoku totonu ke nau hokohoko atu ʻa e ngāue mālohi ke faʻifaʻitaki ki he ʻulungaanga ʻo Kalaisí. Hangē ko ia kuo ʻosi fakahāʻí, ʻoku pehē ʻi he Tohi Tapú: “Ko e ʻulu ʻo e tangata kotoa pe ko Kalaisi.” Hangē ko e faʻifaʻitaki ʻa Kalaisi ki hono ʻUlú, ʻa e ʻOtua moʻoní, ko e kau tangata Kalisitiané ʻoku totonu ke nau feinga ke faʻifaʻitaki ki honau ʻulú—ʻa Kalaisi. ʻI he hoko ko ha Kalisitiané, naʻe fai ʻe he ʻapositolo ko Paulá ʻa e meʻa tofu pē ko iá. “Mou hoko ko e kau faʻifaʻitaki kiate au,” ko ʻene ekinaki ia ki he kaungā Kalisitiané, “ʻo hange foki ko ʻeku faʻifaʻitaki ʻaku kia Kalaisi.” (1 Kol. 10:34 [1Ko 11:1PM]) Pea naʻe pehē ʻe he ʻapositolo ko Pitá: “Ko e meʻa ia naʻe ui kimoutolu ki ai: he naʻe kataki mamahi ʻa Kalaisi foki koeʻuhi ko kimoutolu, ʻo ne tuku ha faʻifaʻitakiʻanga kiate kimoutolu, ke mou muimui ofi, ʻo topuvaʻe taha mo ia.” (1 Pita 2:21) Ko e ekinaki ke faʻifaʻitaki kia Kalaisí ʻoku tautefito ʻene mahuʻinga ki he kau tangatá ʻi ha toe ʻuhinga ʻe taha. Ko kinautolu ia ʻa e faʻahinga ʻe hoko ko e kau mātuʻa mo e kau sevāniti fakafaifekaú. Hangē ko hono maʻu ʻe Sīsū ʻa e fiefia ʻi he faʻifaʻitaki kia Sihová, ko e kau tangata Kalisitiané ʻoku totonu ke nau maʻu ʻa e fiefiá ʻi he faʻifaʻitaki kia Kalaisi mo hono ʻulungaangá.

12, 13. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e kau mātuʻá ki he fanga sipi ʻoku nau tokangaʻí?

12 Ko e kau mātuʻa ʻi he fakatahaʻanga Kalisitiané ʻoku fakafatongiaʻi kinautolu ke nau ako ke hangē ko Kalaisí. Naʻe fai ʻe Pita ʻa e ekinakí ni ki he kau tangata taʻumotuʻá, pe kau mātuʻá: “Mou fei mo tauhi ʻa e fanga sipi ʻa e ʻOtua ʻoku ʻiate kimoutolu, ʻo ʻoua naʻa fai fakakoloto hono leʻohi, ka ʻi he loto fiefai . . . ʻo ʻikai ko e sio paʻanga ʻuli, ka ʻi he ʻofa ki he ngaue; pea ʻoua te mou fakafieʻeiki ki he ngaahi potungaue, kae hoko ko e faʻifaʻitakiʻanga ki he fanga sipi.” (1 Pita 5:1-3) Ko e kau mātuʻa Kalisitiané ʻoku ʻikai fiemaʻu ke nau fakatikitato, fakaaoao, anga-kakaha, pe anga-fefeka. ʻI he faʻifaʻitaki ki he faʻifaʻitakiʻanga ʻa Kalaisí, ʻoku nau feinga ke ʻofa, fakaʻatuʻi, anga-fakatōkilalo, mo anga-lelei ʻi heʻenau fakafeangai ki he fanga sipi kuo tuku mai ke nau tokangaʻí.

13 Ko e faʻahinga ʻoku takimuʻa ʻi he fakatahaʻangá ko e kau tangata taʻehaohaoa, pea ʻoku totonu ke nau lāuʻilo maʻu pē ki he fakangatangata ko iá. (Loma 3:23) Ko ia kuo pau ke nau vēkeveke ke ako fekauʻaki mo Sīsū pea faʻifaʻitaki ki heʻene ʻofá. ʻOku fiemaʻu ke nau fakalaulauloto ki he anga ʻo e fakafeangai ʻa e ʻOtuá mo Kalaisi ki he kakaí pea feinga leva ke faʻifaʻitaki ka kinaua. ʻOku ekinaki mai ʻa Pita: “Ke mou noʻo kotoa ʻaki ʻa e fakakaukau fefakatōkilaloʻakí, koeʻuhi ʻoku talitekeʻi ʻe he ʻOtuá ʻa e faʻahinga hīkisiá, ka ʻokú ne foaki ʻofa maʻataʻatā ki he faʻahinga anga-fakatōkilaló.”—1 Pita 5:5NW.

14. Ko e hā e tuʻunga ʻoku totonu ke aʻu ki ai hono fakahāhā ʻe he kau mātuʻá ʻa e fakaʻapaʻapa ki he niʻihi kehé?

14 ʻI heʻenau fakafeangai ki he fanga sipi ʻa e ʻOtuá, ko e kau tangata kuo fakanofo ʻi he fakatahaʻangá ʻoku totonu ke nau fakahāhā ʻa e ngaahi ʻulungaanga lelei. ʻOku pehē ʻi he Loma 12:10 (NW): “ʻI he ʻofa fakatokouá, mou maʻu ʻa e ʻofa māfana ʻiate kimoutolu. Mou takimuʻa ʻi hono fefakahāhāʻaki ʻa e fakaʻapaʻapá.” Ko e kau mātuʻá mo e kau sevāniti fakafaifekaú ʻoku nau fakahāhā ʻa e fakaʻapaʻapa ki he niʻihi kehé. ʻI he hangē ko e kau Kalisitiané fakalūkufua, ko e kau tangatá ni ʻoku fiemaʻu ke ‘ʻoua te nau fai ha meʻa ʻe taha ʻi he fakakikihi pe ʻi he loto-mahikihiki, ka ʻi he loto-fakatōkilalo ʻo lau ʻoku lelei hake ʻa e niʻihi kehé ʻiate kinautolu.’ (Fili. 2:3NW) Ko e faʻahinga ʻoku takimuʻá ʻoku totonu ke nau vakai ki he niʻihi kehé ʻoku nau māʻolunga ange ʻia kinautolu. ʻI he fai peheé, ko e kau tangata kuo fakanofó te nau muimui ai ki he akonaki ʻa Paulá: “Koia ko kitautolu oku malohi oku totonu ke tau kataki ae gaahi vaivai oe vaivai, bea oua naa fakafiemalie kiate kitautolu be. Ke tau taki taha fakafiemalie kotoabe ki hono kaugaabi, ke lelei ai mo laga hake ai ia. He nae ikai fakafiemalie a Kalaisi eia.”—Loma 15:1-3PM.

‘ʻOange ʻa e Fakaʻapaʻapa ki he Uaifí’

15. ʻOku totonu ke fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e ngaahi husepānití ki honau uaifí?

15 Fakakaukau he taimí ni ki he akonaki ʻa Pita ki he kau tangata malí. Naʻá ne tohi: “Ko kimoutolu ngaahi husepānití, ke mou hokohoko atu ʻi he founga tatau ʻa e nofo mo [homou uaifí] ʻo fakatatau ki he ʻilo, ʻo ʻoange kiate kinautolu ʻa e fakaʻapaʻapa ʻo hangē ko hano fai ki ha ipu vaivai ange, ko e fefine.” (1 Pita 3:7NW) Ke fakaʻapaʻapaʻi ha taha ʻoku ʻuhingá ke fakamahuʻingaʻi ʻa e tokotaha ko iá. Ko ia ai, te ke fakakaukauʻi ʻa e fakakaukau, fiemaʻu mo e meʻa ʻoku loto ki ai ʻa e tokotaha ko iá pea ʻulutukua nai ki ai tuku kehe kapau ʻoku ʻi ai ha ʻuhinga mahuʻinga ke ʻoua ʻe fai pehē. Ko e founga ia ʻoku totonu ke fakafeangaiʻaki ʻe ha husepāniti ki hono uaifí.

16. Ko e hā e fakatokanga ʻoku fai ʻe he Folofola ʻa e ʻOtuá ki he husepānití ʻi he fekauʻaki mo honau fakaʻapaʻapaʻi honau uaifí?

16 ʻI hono tala ki he husepānití ke fakaʻapaʻapa ki honau uaifí, ʻoku tānaki mai ai ʻe Pita ha fakatokanga: “Koeʻuhí ke ʻoua naʻa taʻofi ʻa hoʻomou ngaahi lotú.” (1 Pita 3:7NW) ʻOku fakahaaʻi mahino ai ʻa e mafatukituki ʻa e vakai mai ʻa Sihova ki he anga ʻo e tōʻongafai ʻa ha tangata ki hono uaifí. Ko e taʻemalava ke fakahaaʻi ʻa e fakaʻapaʻapa kiate iá ʻe lava ke taʻofi ai ʻene ngaahi lotú. ʻIkai ko ia pē, ʻikai ʻoku fakafeangai lelei ʻa e ngaahi uaifí fakalūkufua ki he tōʻongafai fakaʻapaʻapa kia kinautolu ʻa honau husepānití?

17. Ko e hā e tuʻunga ʻoku totonu ke aʻu ki ai ʻa e ʻofa ʻa ha husepāniti ki hono uaifí?

17 ʻI he meʻa fekauʻaki mo e ʻofa ki hoto uaifí, ʻoku akonaki mai ʻa e Folofola ʻa e ʻOtuá: “ʻOku totonu ke . . . ʻofa ʻa e ngaahi husepaniti ki siʻonau ngaahi uaifi, he ko siʻonau sino kinautolu. . . . Seuke, ʻanefē ia ʻa e fehiʻa ʻa ha taha ki hono kakano oʻona; kaekehe ʻoku ne fafanga mo tauhi ia, ʻo hangē foki ko e fai ʻa Kalaisi ki he Siasi. . . . Ko kimoutolu foki fakafoitangata—ʻe, ke taki taha ʻofa ki siʻono uaifi ʻo hange ko ʻene ʻofa kiate ia.” (Ef. 5:28, 29, 33) Ko e hā e tuʻunga ʻoku totonu ke aʻu ki ai ʻa e ʻofa ʻa e husepānití ki honau uaifí? “ʻA e kau tangata,” ko e tohi ia ʻa Paulá, “mou ʻofa ki homou ngaahi uaifi, ʻo hange foki ko Kalaisi ne ne ofaʻi ʻa e Siasi, ʻo ne liʻoa ʻa ʻEne ʻAfio koeʻuhi ko ia.” (Ef. 5:25) ʻIo, ʻoku totonu ke loto-lelei ha husepāniti ke aʻu ʻo foaki ʻa ʻene moʻuí koeʻuhi ko hono uaifí, ʻo hangē pē ko ia naʻe fai ʻe Kalaisi maʻá e niʻihi kehé. ʻI he taimi ʻoku fakafeangai fakaalaala, fakaʻatuʻi, tokanga mo taʻesiokita ai ha husepāniti Kalisitiane ki hono uaifí, ʻoku faingofua ange ai ki hono uaifí ke fakamoʻulaloa ki hono tuʻunga-ʻulú.

18. Ko e hā ʻa e tokoni ʻoku maʻu ʻe he kau tangatá ki hono tokangaʻi honau fatongia ʻi he nofo malí?

18 ʻI hono ʻoange ʻa e fakaʻapaʻapa ki he uaifí ʻi he founga ko ení ʻoku fuʻu lahi ai ʻa e meʻa ʻoku ʻamanekina mei he ngaahi husepānití? ʻIkai, heʻikai ʻaupito kole ʻe Sihova ke nau fai ha meʻa ʻa ia ʻoku mahulu atu ia ʻi heʻenau malavá. Tuku kehe ia, ko e kau lotu ʻa Sihová ʻoku nau maʻu ʻa e ivi lahi taha ʻi he ʻunivēsí—ko e laumālie māʻoniʻoni ʻo e ʻOtuá. Naʻe pehē ʻe Sīsū: “Kapau ʻoku mou ʻilo ke foaki meʻaʻofa lelei ki hoʻomou fanau, neongo ko e faʻahinga kovi kimoutolu: huanoa ʻa e Tamai ʻi he langi ʻene foaki ʻa e Laumālie Māʻoniʻoni kiate kinautolu ʻoku kole kiate ia.” (Luke 11:13) ʻI heʻenau lotú, ʻoku lava ke kole ʻe he ngaahi husepānití ʻa e ivi ko iá fakafou ʻi hono laumālié, ʻe tokoniʻi kinautolu ʻe Sihova ʻi heʻenau fakafeangai ki he niʻihi kehé, ʻo kau ai honau uaifí.—Lau ʻa e Ngāue 5:32.

19. Ko e hā ʻe lāulea ki ai ʻi heʻetau kupu ako hokó?

19 Ko e moʻoni, ʻoku fua ʻe he kau tangatá ha fatongia mamafa ʻi he ako ki he founga ke moʻulaloa ai kia Kalaisi pea faʻifaʻitaki ki hono tuʻunga-ʻulú. Kae fēfē ʻa e kau fefiné, tautefito ki he ngaahi uaifí? Ko e kupu hokó ʻe lāulea ai ki he founga ʻoku totonu ke nau vakai ʻaki ki honau ngafa ʻi he fokotuʻutuʻu ʻa Sihová.

ʻOkú Ke Manatuʻi?

• Ko e hā e ngaahi ʻulungaanga ʻo Sīsū ʻoku totonu ke tau faʻifaʻitaki ki aí?

• ʻOku totonu ke fēfē ʻa e fakafeangai ʻa e kau mātuʻá ki he fanga sipí?

• ʻOku totonu ke fēfē ʻa e tōʻongafai ʻa ha husepāniti ki hono uaifí?

[Fehuʻi ki he Ako]

[Fakatātā ʻi he peesi 10]

Faʻifaʻitaki kia Sīsū ʻaki hono fakahāhā ʻa e fakaʻapaʻapa ki he niʻihi kehé