Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

“Pushayäshoqnikikunaqa hukllëllam, Cristulla”

“Pushayäshoqnikikunaqa hukllëllam, Cristulla”

“Pushayäshoqnikikunaqa hukllëllam, Cristulla”

“Ama pipis ‘pushakoq’ nir qayayäshunëkita haqiyëtsu, Pushayäshoqnikikunaqa hukllëllam, Cristulla.” (MAT. 23:9, 10, NM.)

1. ¿Pillatataq Jehoväpa testïgonkuna Pushaqninkunatanö rikäyan, y imanir?

WAKIN religionkunapa pushaqninkunaqa nunakunam kayan, tsëmi Römachö, papa niyanqan këkan, hina tsënöllam ortodoxo nishqan religionkunachöpis pushaqninkunaqa nunakunalla. Pero Jehoväpa testïgonkunaqa manam nunakunatatsu pushaqninkunatanö rikäyan, antis pëkunaqa Diospa Tsurintam qatiyan, tsëmi Jehoväqa, “¡rikäyë! Testigo kanampaq [...], y nacionkunapa pushaqnin kanampaqmi churarqö” nirqan Tsurimpaq (Isa. 55:4). Tsënö kaptinmi, hinantin Patsachö congregacionkunaqa, Patsapaq kar o ciëlopa karpis, Jehová akranqanllata Pushaqnintanö rikäyan (Juan 10:16). Jesus ninqannömi ‘Pushaqninkunaqa hukllëlla, Cristulla’ (Mat. 23:10, NM).

Israelpa mana rikakoq pushaqnin

2, 3. ¿Imanötaq Israel markata Diospa Tsurin yanaparqan?

2 Punta congregación patsakänampaq atska tiempo pishikaptinmi, huk angelta markanta pushanampaq Jehová churarqan. Egiptopita markanta horqaramurmi Jehová kënö nirqan: “Huk angeltam kachamushaq nöpëkita ëwar nänipa pushashunëkipaq y alistanqä markaman chätsishunëkipaq. Pëpa rikëninchö alli portakï y ninqanta wiyakï. Ama mana wiyakur munanqëkita rurëtsu, shutïmi pëchö këkan, tsëmi mana allita rurayaptikiqa perdonayäshunkitsu” (Éxo. 23:20, 21). ¿Pitaq tsë angelqa karqan? “Shutïmi pëchö këkan” ninqampitam cuentata qokuntsik punta Tsurimpaq Jehová parlëkanqanta.

3 Kë llapanmi rikätsikun Diospa Tsurin Patsaman manaraq shamurqa, Miguel shutiwan reqishqa kanqanta. Daniel librochönam, Israelpa ‘principen’ nin pëpaq (Dan. 10:21). Y Judasnam parlan Daniel manaraq yurikushqa kaptin, Diospa markanta Miguel yanapanqanta. Moises wanuriptinmi Satanás ayanwan munëninta rurëta munarqan, itsachi tsë ayata israelïtakuna adorayänanta munarqan. Pero Miguelqa manam tsëta rurananta haqirqantsu. Jüdasmi kënö nir willakun: “Arcanjel Miguelpis Moisespa ayanta diabluwan qochinacur, manam diabluta llutanpaqa tratarqantsu; sinoqa, ‘¡Qamtaqa Diosmi piñapäshunqui!’ nerqanllam” (Jud. 9). Tsë pasanqampita ichik tiempollatanam, Jericöman yëkuyänan këkaptin “Jehoväpa tröpampa pushaqnin” Miguel, Josuëta yuripurqan Dios yanapëkanqanta willanampaq (lei Josué 5:13-15 *). Y atska watakuna pasashqanchönam, profeta Danielpaq precisaq willakïta huk ángel apëkarqan, pero alläpa kallpayoq demonio chätsinanta michaptinmi, arcángel Miguel yanapaq ëwarqan (Dan. 10:5-7, 12-14).

Unëpita awnikushqa Pushakoqmanmi tikrarin

4. ¿Mesias imanö chämunampaq kaqtataq Daniel puntallapitana musyarqan?

4 Tsëkuna manaraq pasaptinmi, ángel Gabrielta Jehová kachashqana karqan ‘Pushakoq Mesias’ chänampaq kaqta Danielta willanampaq (Dan. 9:21-25). * Danielta willanqannömi 29 wata ushëkaptin Juan Jesusta bautizarqan, y tsëchö santo espïrituta chaskirirmi, Mesias o Cristu nishqanman tikrarirqan; tsëqa Diospa akrashqan ninanmi (Mat. 3:13-17; Juan 1:29-34; Gal. 4:4). Tsëmi pëqa llapampitapis más alli kaq pushakoq kanan karqan.

5. Jesus Patsachö kanqan witsan, ¿imanötaq rikätsikurqan alli Pushakoq kanqanta?

5 Yachatsikur qallanqan witsampitam Jesusqa rikätsikurqan nunakuna shuyaräyanqan Pushakoq kanqanta. Bautizakurirllam qateqninkuna akrarqan y milagrotapis rurar qallarqan (Juan 1:35–2:11). Qateqninkunata pushakurkurmi hinantin Israelchö Diospa Gobiernompita yachatsikur purirqan (Luc. 8:1). Diospita imanö yachatsikïta y parlëtaqa manam shimillapatsu qateqninkunata yachatsirqan, antis rurëninwanmi imanö rurana kanqantapis yachatsikurqan (Luc. 9:1-6). ¡Tsënöllam kanan witsan anciänokunapis rurayänan!

6. ¿Imanötaq alli mitsikoq y alli pushakoq kanqanta Jesus rikätsikurqan?

6 Hina kuyakoq mitseqnö kanqampaq Jesus parlarmi, alli Pushakoq kanqanta rikätsikurqan. Jesus yachanqan markakunachöqa, animalkunapa nöpantam mitsikoqqa ëwan. “Puntantaqa ëwan, manam më nänipapis pushananllapaqtsu, sinöqa alli y purina näni kanqanta rikänampaqmi. [...] Shukshunwanmi üshakunata pushan y alli pastokunaman chätsin, hinamampis tsëwanmi mikukoq animalkunapita tsapan.” (The Land and the Book [La tierra y el libro], de William M. Thomson.) Jesusqa alli Mitsikoq y Pushakoqmi karqan, tsëmi kënö nirqan: “Alli caq mitseq cuentam noqaqa cä. Y alli mitseqqa üshancunarecorqa wanurpis wanurinmanmi. Parlanqätam üshäcunaqa wiyayan. Pecunatam noqa reqï, y pecunam noqata qatiyäman” (Juan 10:11, 27). Ninqannöllam ushankunarëkur wanurqan. Tsëpitanam Jehová kawariratsimur “Pushacug Rey cananpag churashga” (Hech. 5:31, NTCN; Heb. 13:20).

Congregaciontam rikan

7. ¿Imanötaq Jesus congregacionkunata dirigikan?

7 Kawariramurnin y Teytanman kutikunampaqna këkarmi, “Diosmi churamashqa, sieluchopis y que patsachopis mandacunäpaq” nirqan Jesus qateqninkunata (Mat. 28:18). Qateqninkuna rasumpa kaqchö alli tsarakuyänanrëkur Pë santo espïrituta qonampaqmi Dios churarqan (Juan 15:26). Tsëtaqa rurarqan 33 wata Pentecostés fiestachö pëkunaman santo espïrituta ramarninmi, y tsënömi congregación patsakarqan (Hech. 2:33). Hinamampis, Jehoväqa Tsurinta churarqan congregacionpa Mandaqnin kanampaqmi (lei Efesios 1:22 y Colosenses 1:13, 18). Tsëpita patsëmi Jesusqa congregacionta dirigikämun santo espïritupa y ‘peyman sujetashqa’ angelkunapa yanapakïninkunawan (1 Ped. 3:22, QKW).

8. ¿Unë witsankuna pikunatataq Jesus utilizarqan qateqninkunata pushanampaq, y pikunatataq kanan witsan utilicëkan?

8 Hina Jesusqa santo espïritutam utilizarqan, congregacionkunata ‘nunakunata qarëtanö’ qonampaq, tsëmi wakinta “pastorcuna cayänanpaq y waquintana yachatsicoqcuna cayänanpaq” churarqan (Efe. 4:8, 11). Congregacionchö anciänokunatam apóstol Pablu kënö nirqan: “Alleq[mi] cuidacuyänequi yo, y llapan creyicoqcunatapis shumaqmi cuidayänequi. Tsepaqmi Santu Espiritu churayäshorqonqui üsha mitseq cuenta Teyta Jesusman creyicoqcunata cuidayänequipaq. Pecunaqa Jesucristupa yawarninpa chaninmi cayan” (Hech. 20:28). Tsë witsankunaqa ciëlopaq kaqkunam congregacionta rikäyaq. Hinamampis, Jerusalenchö huk grupo anciänokunawan y apostolkunawanmi, Jesus dirigeq Patsallachöraq këkaq llapan ciëlopaq kaq ‘wawqincunata y panincunata’ (Heb. 2:11; Hech. 16:4, 5). Kë ushanan hunaqkunachöqa, Patsachö “llapan imecancunaman[mi]” “mäcoq, mäcoq, cumplidu sirweqnin[ta]” churashqa, y pëkunapa shutinchö llapanta rikäyänampaqnam, huk grupo ciëlopaq cristiänokunata utilizan, pëkunam Jehoväpa Testïgonkunata Pushaqkuna kayan (Mat. 24:45-47). Ciëlopaq kaq y Patsapaq kaq cristiänokunapis, musyayanmi Jehoväpa Testïgonkunata Pushaqkuna ninqanta wiyakïqa, Pushaqninkuna Cristuta wiyakï cuenta kanqanta.

Jesusmi yachatsikïta qallarqan

9, 10. ¿Imakunatataq Jesus rurarqan alli willakïkuna hinantin patsaman chänampaq?

9 Qallanampita patsëmi Diospita willakïta y yachatsikïta kikin Jesus dirigikarqan. Tsëmi hinantin Patsaman chänanrëkur mëkunachö puntata yachatsikuyänampaqpis willakurqan. Diospa gobiernompita yachatsikunqan witsanmi apostolninkunata kënö nirqan: “Samaria marcamanqa ni mana israel nunacunapa marcancunamanqa ama ewayanquitsu; peru Israel marcacho oqracashqa üsha cuenta caquicaqcunaman si, ewayanqui. Y ewarnin queno yachatsicuyanqui: ‘Diosnintsic mandacoq cananpaq tiempu chäramunnam’” (Mat. 10:5-7). Tsënö ninqanta wiyakurmi judïokunata y judïoman tikrashqakunata yachatsiyarqan, y tsëtaqa más rurayarqan 33 wata Pentecostespita qallëkurmi (Hech. 2:4, 5, 10, 11; 5:42; 6:7).

10 Tsëpitanam, santo espïrituwan Jesus yanapakurqan más markakunaman yachatsikïta chätsiyänampaq, samaritänokunaman y tsëpitana wakin nacionkunaman (Hech. 8:5, 6, 14-17; 10:19-22, 44, 45). Y alli willakïkunata mana judïokunaman chätsinanrëkurmi kikin Jesus Tarsupita Sauluta cristiänoman tikratsirqan. Ananias shutiyoq discïpulotam huk visionchö Jesus kënö nirqan: “Canan ewë Derechu nishqan callipa, Judas jutiyoq nunapa wayinman. Chärirna tapucunqui Tarsu marcapita Saulu jutiyoq nunapaq; [...] porqui tse nunataqa noqam acrashqa cä. Jinantin nasioncunapa ewarnin, israel mayincunata y mana israel caqcunatapis puedeq autoridanincunatawan noqapaq willapänanpaq” (Hech. 9:3-6, 10, 11, 15). Tsë nunam apóstol Pabluman tikrarqan (1 Tim. 2:7).

11. ¿Imanötaq santo espïrituta Jesus utilizarqan më tsëman alli willakïkuna chänampaq?

11 Llapan nacionkunaman yachatsikï chänan kaptinnam, Asia Menor y Europa nishqankunapa yachatsikunampaq santo espíritu Pabluta pusharqan. Hechos librochömi Lucas kënö nin: “Juc junaqnam ayunashpa Diosta alabecayaptin, pecunata Santu Espiritu queno nerqan: ‘Bernabetawan Sauluta acrayë; porqui pecunatam acrarqö noqapaq willapäcuyänanpaq’ nishpa. Tsenam ayunacurïcur Diosman mañacur usharirnin, Bernabeman y Sauluman maquincunata churar bendisicur, despachecuyarqan” (Hech. 13:2, 3). Puntata rikanqantsiknöpis, kikin Jesusmi Tarsupita Sauluta ‘acrashqa carqan’ shutimpita hinantin nacionkunachö yachatsikunampaq. Tsëmi rikätsikun kikin congregación Pushaq Cristu më tsëman yachatsikï chänampaq yanapakïkanqanta. Apóstol Pablupa ishkë kaq viäjenchömi, Cristu santo espïrituwan yachatsikïchö pushakïkanqan alli rikakarqan. Bibliachö ninqannöpis, “Jesuspa Santu Espiritunmi” o utilicëkanqan santo espïritum permiterqantsu Pabluwan yanaqinkuna ëwëkäyanqan markakunaman chäyänanta, y nïkurmi Euröpapa pusharqan (lei Hechos 16:6-10).

Congregacionpa Pushaqninmi

12, 13. ¿Imanötaq Apocalipsis libro rikätsikun congregacionchö ima pasanqankunatapis Jesus alli musyanqanta?

12 Punta cristiänokuna kawayanqan witsanchöqa, Jesusmi ciëlopaq kaq cristiänokuna yachatsikuyanqanta dirigikarqan. Llapan congregacionkuna Diosta serviyanqanchö imanö këkäyanqantapis allim musyaq. ¿Imanirtaq tsëta nintsik? Jesus Asia Menorchö këkaq qanchis congregacionkuna imanö këkäyanqanta, Apocalipsis libropa 2 y 3 kaq capïtulonkunachö parlanqampitam (Apo. 1:11). Y paqwëmi musyantsik tsë tiempochö wakin congregacionkunatapis tsënölla reqinqanta (lei Apocalipsis 2:23).

13 Jesusqa qanchis congregacionkunachö alli tsarakuyanqampita, tukïta pasarpis pëta mana haqiyanqampita, wiyakoq kayanqampita y alli yachatsikïpita rakikäkureqkunawan mana takukäyanqampitam allita parlarqan (Apo. 2:2, 9, 13, 19; 3:8). Pero hörantaqa allim atikarqan o anyaran pëta manana kuyayanqampita, huk dioskunata adorayanqampita, hukwan hukwan punukuyanqampita y rakikar kayanqampita (Apo. 2:4, 14, 15, 20; 3:15, 16). Mitsikoq Jesusqa llapan üshankunatam kuyan, hina sinchipa willapanqankunatapis, tsëmi kënö nirqan: “Noqaqa llapan cuyashqäcunatam alli cösa piñaparcuryan willapä. Tsemi noqaman cutimorqa, llutan rureniquicunata jaqiriyänequi” (Apo. 3:19). Patsachö manana këkarpis, pëqa ciëlopitam qateqninkunata santo espïrituwan pushëkarqan. Tsëmi cada congregacionta kënö nirqan: “Rinriyoq caqqa wiyacuyë Santu Espiritu creyicoqcunata que willaquita willashqanta” (Apo. 3:22).

14-16. a) ¿Imanötaq Jesus rikätsikushqa Diospa markampa alli Pushaqnin kanqanta? b) ¿Ima allitataq Jesus rurashqa “imecamayaqpis” qateqninkunawan karnin? c) ¿Imatataq qateqnin kaq yachatsikïchö rikäshun?

14 Rikanqantsiknöpis, Diospa tsurin Miguelqa Israel nacionta pushaq angelmi karqan. Patsaman shamurpis, Jesusqa alli pushakoq y kuyakïwan mitsikoqmi karqan qateqninkunapaq. Hina yachatsikïchöpis pëmi qateqninkunapa pushaqnin karqan, y wanunqampita kawariramurpis kikinmi alli willakïkunata më tsëman chänampaq rikarqan.

15 Santo espïritupa yanapakïninwanmi Jesusqa yachatsikïta hinantin Patsaman chätsinan karqan. Tsëmi ciëloman kutikunanna këkaptin qateqninkunata kënö nirqan: “Qamcunaqa Santu Espirituta chasquirirmi, poderyoq ticrariyanqui. Tsenam noqa rurashqäcunata willacurnin, puriyanqui Jerusalencho, Judeacho, Samaria marcacunacho; y jinantin munduyaqmi chäratsiyanqui” (Hech. 1:8; lei 1 Pedru 1:12). Jesus yachatsikïta rikaptinmi, punta cristiänokuna më tsëman willakïkunata chätsiyarqan (Col. 1:23).

16 Hina Jesusqa nirqanmi ushanan tiempokunachöpis tsënö yachatsikuyänampaq kaqta. Më tsë nacionkunachö willakuyänampaq y yachatsikuyänampaq qateqninkunata nirirmi, “noqaqa qamcunawanmi quecashaq imecamayaqpis, asta que patsapa usheninyaq” nirnin awnirqan (Mat. 28:19, 20). 1914 watachö gobernar qallanqampita patsëmi alli pushakoq Cristuqa imëpitapis más qateqninkunawan këkan. Qateqnin kaq yachatsikïchönam tsë witsampita patsë Jesus tukïta rurëkämunqanta rikäshun.

[Päginapa ura kuchunchö willakïkuna]

^ par. 3 Josué 5:13-15: “Y Jericó yëkunachö këkarmi Josué nukirkurqan, y tsëchömi espädan aptashqa shëkaq nunata rikarirqan. Tsënam Josuëqa pë këkanqanyaq ëwarnin kënö nirqan: ‘¿Yanapayämaqnïkunaku kanki o chikiyämaqnïkunaku?’. Pënam nirqan: ‘Manam, noqaqa kanan shamurqö Jehoväpa tröpampa pushaqnin karmi’. Tsënam Josuëqa patsaman qonqurikïkur kënö nirqan: ‘¿Ima nillantaq Señornï sirveqninta?’. Tsënam Jehoväpa tröpanta pushaq principeqa, ‘llanqikita horqakï, chakiki këkanqan patsaqa santom’ nirqan Josuëta. Tsë höram Josuëqa ninqannö rurarqan”.

^ par. 4 Kë texto willakunqankunapitaqa Prestemos atención a las profecías de Daniel nishqan libropa 11 kaq capïtulonmi más yachatsikun.

Yarpänapaq

• Israel nacionpa tiemponkunachö, ¿imanötaq Diospa tsurin rikätsikurqan alli pushakoq kanqanta?

• ¿Imakunatataq Jesus utilizan llapan congregacionkunata rikänampaq?

• ¿Imanötaq Jesus dirigikan alli willakïkuna më tsëman chänampaq?

• ¿Imanötaq musyantsik llapan congregacionkunachö ima pasanqantapis Jesus alli musyanqanta?

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[24 kaq päginachö dibüju]

“Huk angeltam kachamushaq nöpëkita ëwar nänipa pushashunëkipaq”

[26 kaq päginachö dibüju]

“Unë witsanchönöllam Jesusqa üshankunata mitsin ‘nunakunata qarëtanö’ churanqanwan”