Kaʼax ja bʼa sbʼaʼal

Kaʼax ja bʼa sbʼaʼali

Ja orasyon: ¿Maʼ oj katikyi orasyon?

Ja orasyon: ¿Maʼ oj katikyi orasyon?

JA BʼA jtyempotik, jitsan kristyano wa spensarane ke bʼa june chikan maʼ oj yayi orasyon, pes yibʼanal wa xchʼak smaklay ja Dyos. Ja maʼ wa snochowe ja relijyonik mi meranuk sok yibʼanal ja maʼ wa xyalawe ke lekeʼi wani skoltaye ja pensar it. Pe ¿meran maʼ?

Ja Yabʼal ja Dyos wa sjeʼa ke jitsan orasyon mi jaʼ wa xkʼot sbʼaj ja maʼ mero wa sbʼajini. Yajni tsʼijbʼaji ja Biblia, ja kristyanoʼik jani kʼajyel wa xyaweyi orasyon ja kʼulubʼal dyosiki. Pe ja Dyos tikʼanxta ya julyi skʼujol ja xchonabʼ ke mok skʼuluke. Ja Salmo 115:4-6 wa xyala ke ja dyosiki «ay xchikine, pe mi xbʼobʼ yabʼye». Chikani lek stojol: ¿jas xchol yajelyi orasyon jun dyos ke mi xbʼobʼ smaklayotik?

Bʼa xchiktesel mas ja pensar it, la jpaklaytik ja loʼil bʼa Biblia jel chaʼanyabʼal, yajni ja aluman Elías skʼulan probar ja sacerdoteʼik bʼa Baal: ja Elías oj yayi orasyon ja sDyos, jaxa yeʼnle oj yaweyi orasyon ja Baal, sok ja maʼ oj sjakʼi ojni sjeʼ yeʼnani ja Dyos smeranili. Ja alumanik bʼa Baal skʼulane aseptar sok kʼe yaweyi orasyon. Jitsan ora skʼumane tsats lek, «pe mini abʼxi jun kʼumal cha mini maʼ sjakʼa» (1 Reyes 18:29). ¿Junxta maʼ ekʼ sbʼaja Elías?

Miniʼa, kechan ja chʼak yayi orasyon, ja Dyosi sjekakon kʼakʼ bʼa satkʼinal bʼa chʼak stsik ja majtanal. ¿Jasa stukil waji? Ja sjakʼjeli tiʼ wa xtax ja bʼa yorasyon ja Elías, bʼa kanel tsʼijbʼunubʼal ja bʼa 1 Reyes 18: 36, 37. Ja orasyon it mi jel najatuk bʼa junuk 30 yaljelik ja bʼa hebreo tsʼijbʼaxi, skʼuman oxe ekʼele ja Dyos yajel makunuk ja sbʼiʼil: Jyoba.

¿Jasa jel chaʼanyabʼal yiʼoj ja bʼiʼilal it? La ka tʼabʼan jkʼujoltik ke ja Baal (wa stojolan «swinkil» ma «ajwalal»), jani sbʼiʼil ja sdyos ja cananeoʼik sok tuktukilni ja jastal wa x-aji sbʼiʼiluk ja bʼa lugariki. Pe ja bʼiʼilal Jyoba kechanta jaʼ kʼotel, pes jaʼitani ja Maʼ wa sbʼajin bʼa yibʼanal ja sutsatkʼinali. Yeʼn mismo yala: «Keʼna Jyoba. Jani jaw ja jbʼiʼili; mini jun maʼ oj kayi ja jtoyjeli» (Isaías 42:8).

Anto, ¿wan maʼ xbʼobʼ kaltik ja orasyon skʼulan ja Elías sok ja skʼulane ja yalumanik ja Baal juneʼita maʼ kʼot sbʼaj? Miniʼa. Ja stoyjel ja Baal tini chʼikan smiljel kristyanoʼik bʼa yajel jastal majtanal, koʼel mulal sok ixuk winik ke wa xya ipaxuk el ja smaloʼile ja kristyanoʼiki. Pe ja Jyoba sjeʼayi ja xchonabʼ Israel bʼa toj lek atoyjuk. Ja yuj, ja orasyonik ajiyi ja Jyoba mini jaʼ kʼot sbʼaja Baal. Jach jastal sjekjelyi karta jun amigo jel kisubʼal, mini oj kʼot sbʼaj pilan winik sok bʼa jel malo.

Jastalni xchiktes lek ja Elías, mini yibʼanaluk ja orasyon wa xkʼot sbʼaja Dyosi

Ja matik wa xyaweyi orasyon ja Jyoba jani wane yajelyi orasyon ja Kʼuluman, ja Tatal bʼa yibʼanal ja kristyano. * «Ja weʼn, ah, Jyoba, weʼnani ja jTatikon», jach yala ja aluman Isaías bʼa jun orasyon (Isaías 63:16). Ja yeʼn jani kʼan yal yajni ja Jesús yala yabʼ ja snochumaniki: «Oj kʼekon ja bʼay ja jTati sok jawa Tatexi, ja jDyosi sok jawa Dyosexi» (Juan 20:17). Ja yuj, ta jaʼa Jyoba ja Tatal bʼa Jesús, cha jani ja Dyos bʼa yayi orasyon ja Jesús sok ja maʼ oj yaweyi orasyon ja snebʼumaniki (Mateo 6:9).

Pe ¿wan maʼ xyaʼa mandar ja Biblia yajelyi orasyon ja Jesús, ja María, ja kʼulubʼal dyosik ma ja anjeliki? Miyuk, kechani wa sbʼajin yajelyi orasyon ja Jyoba. La kiltik chabʼ rasonik. Bʼajtan, yujni ja orasyon juni modo bʼa stoyjel june sok jastalni wa xyala ja Biblia, tʼilani kechanta yeʼn oj katikyi stoyjel ja Jyoba (Éxodo 20:5). Xchabʼil, yujni yeʼn kʼotel ja «Maklanum bʼa orasyon» (Salmo 65:2). Ama yaʼunej jitsan ja bʼa cholalik yiʼoji, ayni june bʼa mini maʼ yaʼunejyi: ja wa smaklay ja orasyoniki.

Jachukniʼa, bʼa oj smaklay ja korasyontik ja Jyoba, yeʼnani oj katikyi. Ja Biblia wa xyala: «Spetsanil ja maʼ wa spatayi skʼujol ja Jyoba bʼa sbʼiʼil ojni staʼ skoltajel» (Hechos 2:21). ¿Wan maʼ stojolan ja jaw ke ja yeʼn wa smaklay yibʼanal ja orasyonik ta kechanta yeʼn wan ajelyiʼi? ¿Ma ayto jas mas wa skʼana?

^ par. 9 Jujuntik kostumbre bʼa relijyonik wani stima yaljel ja sbʼiʼil ja Dyos, cha jachni ja yajelyi orasyon. Pe ja bʼiʼilal it wani xtax junuk 7,000 ekʼele ja bʼa mero tsʼijbʼaxel ja Biblia, bʼa tiʼ chikan bʼa orasyonik sok salmoʼik bʼa yaʼtijumik toj ja Jyoba.