Agllashca temata ricungapaj

Temacunata ricungapaj

Oracionda rurana: ¿Imacunamandallata mañana capanchi?

Oracionda rurana: ¿Imacunamandallata mañana capanchi?

GENTECUNACA ashtaca oraciongunata rurashpapash padrenuestro oraciondami ashtahuanbachaca repetishpa mañashca. Shinapash cai oracionbi imatapacha nijushcataca na ali intindinllu. Ashtaca millón gentecunami cai oración del padrenuestrotaca cada punlla tauca viajecunata repetin. Shinapash Jesusca gentecuna cai oracionda repetina cashcamandalla repetichunga na munarcachu. Pero ¿imamandata chaitaca seguro capanchi?

Jesusca padrenuestro oracionda nara yachachishpallatami cashna nirca: “Diosta mañajushpaca ama chai shimicunatallata cutin cutin tigrashpa mañanguichu” nishpa (Mateo 6:7). Chai oracionda de memoria o palabra por palabra na repetina cashcatami yachachijurca. Jesusca cai oracionda yachachijushpaca imacunatalla primero mañana cashcatami yachachijurca. Jesús yachachishpa saquishca oraciondaca Mateo 6:9-13​pi ricupashun.

“Jahua pachapi tiajuj ñucanchi Taitalla, canba jucha illaj shutiguca alicachi [o santificado] tucushca cachun.”

Jesusca paipa catijcunataca oracionda rurashpaca Jehová Diosmanlla rurana cashcatami yachachirca. Pero, ¿Imamandata canba shutica alicachi o santificado tucushca cachun nirca?

Cai mundota rurashca punllamandapachami Diabloca Taita Diosmanda llullacunata nishpami paipa shutitaca nalipi saquishca. Satanasca Jehová Diosmandaca llulla, nali, mandangapaj derechotapash na charin nishpami criichingapaj munan (Génesis 3:1-6). Satanasnallata yuyaita charij gentecunaca Taita Diosca na llaquij, nalipacha Dios cashcatami yachachin. Shinallata tucui ima tiashcatapash Taita Diosca na rurashcachu nishpami yachachin. Huaquingunacarin Bibliapi Taita Diospa shuti tiajujtapashmi anchuchishpa chai shutitaca na ninachu can nishpa prohibishca.

Satanaspash, gentecunapash Taita Diospa shutita nalipi quedachishpa catichunga Taita Diosca na ashtahuan saquingachu nishpami Bibliapica yachachin (Ezequiel 39:7). Shinallata Taita Diosca gentecuna charishca problemacunatapashmi tucuchisha nin. ¿Imashinata chaitaca ruranga? Jesuspa shimicunata cutin yaripashun.

“Can mandana o gobiernoca ucha chayamuchunmi munanchi.”

Cunan punllacunapica, religiongunata ñaupaman pushajcunaca Taita Diospa Reino o Gobierno ima cashcataca na ali yachanllu. Shinapash Jesuspa tiempopica Taita Diospa Reino ima cashcataca alimi yachan carca. Judiocunaca Mesiasmanda profeciacunata ali rijsimandami Taita Dios shuj reyta agllashcata, chai rey tucuicunatallata ayudana cashcata yacharca (Isaías 9:6, 7; Daniel 2:44). Shinaca cai reino o gobiernomi Satanás nishcacunata llullapi quedachishpa paipa tucui nali ruraicunata tucuchinga. Y cai gobiernoca guerracunata, ungüicunata, yarjaicunata, huañuitapashmi tucuchinga (Salmo 46:9; 72:12-16; Isaías 25:8; 33:24). Shinaca can mandana o gobierno ucha chayamuchun nishpaca Taita Diospa nishcacuna pactarichunmi mañanajunchi.

“Imashnami jahua pachapica can munashcashna ruranajun chashnallata cai pachapipash can munashcashna ruranajushpa ali canman.”

Cai shimicunaca Taita Diospa munai jahua cielopi pactarishcashnallata cai alpapipash paipa munai pactarina cashcatami ricuchijun. Jesusca Satanasta mishashpami Satanastapash, paipa nali angelcunatapash cai alpaman shitamurca. Chaipimi Taita Diospa munaica jahua cielopi pactarirca (Apocalipsis 12:9-12). Shinallata cai shimicunaca Taita Diospa munai pactarina ashtahuan importante cashcatami ricuchin. Taita Diospa munai cai alpapi pactarijpicarin tucuicunallatami beneficiarishun. Taita Diospa munai ashtahuan importante cashcata yachashpami Jesusca, “ama ñuca munashcata rurapaichu, canba munaita pactachipai” nirca (Lucas 22:42).

“Punllandin ñucanchi micunagutaca cunan punllapapash carahuailla.”

Jesusca ñucanchi minishtishca cosasgucunamanda mañanalla cashcatami ricuchirca. Jehová Diosca ñucanchicunamanga “causaita, samaita, imata munashcatapash tucuicunamanmi caramujun”. Chaimanda Jehovata ayudahuai nishpa mañashpaca, pailla tucuita ñucanchicunaman carai ushashcata ricuchipanchi (Hechos 17:25). Bibliapica Jehová Diostaca shuj juyaj taitahuanmi chimbapuran. Paica ñucanchi minishtishcaguta carashpaca ninandami cushijun. Shinapash ñucanchi mañashcacuna ñucanchitallata o shujcunata peligropi churana cajpica ñucanchi mañaicunataca na contestangachu.

“Ñucanchi ima juchata rurashcatapash cungapailla [o perdonahuai].”

¿Jehová Dios perdonachunga minishtipanchichu? ¿Imamandata perdonachun minishtipanchi? Ashtaca gentecunaca jucha ima cajta, juchata rurana naliman apajta na cuenta japillu. Shinapash, Bibliapica yachachin, juchata ruranaca ashtaca llaquicunaman apan. Shinallata huañuimanbash apajtami yachachin. Shinallata juchayucuna nacirishcamandami huaquinbica nalicunata rurashpa Taita Diosta llaquichinchi. Chaimandami Jehová Dios ñucanchi juchacunata perdonachun minishtinchi (Romanos 3:23; 5:12; 6:23). Bibliapica Jehová Diosca llaquij Dios cashcatami yachachin. Shinallata perdonangapapash listo cashcatami yachachin (Salmo 86:5).

“Ima nalimandapash [cuidahuangui].”

Tucuicunallatami Taita Dios ñucanchita cuidachun minishtinchi. Ashtaca gentecunami Satanás o Diablo ciertopacha tiajtaca na crin. Pero Jesuspashmi “cai pachapajtalla rurachishpa mandajca” Satanás Diablomi can nirca (Juan 12:31; 16:11). Satanasca cai mundota controlashpapash Diosta sirvijcunatapashmi pandachingapaj munan. Paica ñucanchicuna Jehová Diosmanda caruyachunmi munan (1 Pedro 5:8). Shinapash Satanastaca na manllanachu capanchi. Porque Jehová Diosca Satanastapash yali ushaitami charin. Y Jehová Diosca paita sirvijcunataca cuidanmi.

Jehová Diosta mañashpaca tucuitami villai ushapanchi. 1 Juan 5:14​pica, “Pai munashcashna ñucanchi imaguta mañajujtapash, Diosca uyanllami” ninmi. Shinaca ima llaquicunata o problemacunata charishpapash tucuitami Jehová Diosmanga villai ushapanchi. Paica siempremi uyan (1 Pedro 5:7).

¿Bibliapica Taita Diosta ima hora o maipipacha mañana cashcataca ricuchijunllu? Cai tapuitaca cati temapimi yachajupashun.