Ochan ta banti te bintik yichʼoje

Baan ta sleojiʼbal

Te oración: ¿Bin ya xjuʼ ya kaltik ta oración?

Te oración: ¿Bin ya xjuʼ ya kaltik ta oración?

TA SPISIL ta chajp te oracionetik, ya yalik te jaʼ tuuntesbilxan te oración la yakʼ ta nopel te Jesuse: jaʼ te padrenuestro. Pero bayal machʼatik ma kʼoem ta yoʼtanik te oración-abi. Bayal ants winiketik ya yalulanik ta jujun kʼajkʼal, pero ma snaʼik bin smakojbey skʼoplal; te Jesús maʼyuk bin-ora la skʼan te jich ya yichʼ pasele. ¿Bin yuʼun te jich ya kaltike?

Melel te kʼalal la yakʼ ta nopel te oración yuʼun padrenuestro, nail jich la yal te Jesús: «Te cʼalal ya acʼoponic Dios te jaʼexe, ma me jpʼaluc nax cʼop te bayal buelta ya awalulayic» (Mateo 6:7, Xchʼul Cʼop Dios ta Tzeltal yuʼun Oxchuc soc Tenejapa). Jaʼ yuʼun te Jesús ma la yakʼ ta nopel te oración swenta ya jnop ta koʼtantik sok ya kalulantik ta pʼalapʼal kʼop. Te Jesús jaʼ la skʼan la yakʼ ta nopel bintik-a te mukʼ skʼoplal ya skʼan ya kaltik ta oración. Jich yuʼun, kilbeytik skʼoplal te oración la yal te Jesús te ya jtatik ta Mateo 6:9-13.

«Jtatic te ayat ta chʼulchan, acʼa ichʼotuc ta mucʼ achʼul bihil».

Te bin nail la yakʼbey snop te jnopojeletik yuʼun jaʼ te jaʼnax ya skʼan ya skʼoponik te Jehová te jaʼ te Tatile. Pero, ¿bin yuʼun la yal te ya skʼan ya yichʼ ichʼel ta mukʼ te sbiil te Diose?

Melel ta sjajchibalto tal bayal yichʼoj bolobtesbeyel sbiil te Diose. Te Satanás mero skontrainoj te Jehová, jaʼ yuʼun ya yal te jaʼ jloʼlaywanej, te ay sbikʼtal yoʼtan sok te maʼyuk sderecho te ya swentain te Balumilal (Génesis 3:1-6). Te machʼatik ya stʼunik te Satanás ya yakʼik ta nopel te maʼyuk skʼuxul yoʼtan te Dios, te tulan yoʼtan sok te ya yakʼbey spakol te bin ya yichʼ pasbeyel, jaʼnix jich ma schʼuunik te jaʼ la spas te bintik ay. Ay stupʼojik ta Biblia te sbiil te Diose sok ma xyakʼik ta tuuntesel.

Pero te Biblia ya yal te Dios nopolix ya slajinbey skʼoplal spisil ini (Ezequiel 39:7). Jaʼnix jich, ya slajinbey skʼoplal te swokol te ants winiketik. ¿Bin-utʼil ya spas? Te Jesús la scholbey skʼoplal.

«Acʼa taluc te cuentahinel awuʼun».

Ta kʼajkʼal ini, te jwolwanejetik yuʼun religión ma kʼoem ta yoʼtanik bin-a te Wentainel yuʼun te Diose. Yan stukel te ants winiketik ta skʼajkʼalel te Jesús kʼoem ta yoʼtanik-a, melel snopojik ta lek te albilkʼopetik te ya yalbey skʼoplal te Mesías —te jaʼ te machʼa tsabil yuʼun Dios te ya yakʼ jkoleltik— te ya xwentainwan yuʼun ya slekubtes te Balumilal (Isaías 9:6, 7; Daniel 2:44). Te wentainel ini ya yakʼ ta chʼultesbeyel sbiil te Jehová, ya slajin te Satanás, te lotiletik yaloj sok spisil te bintik spasoje. Jaʼnix jich ya slajinbey skʼoplal te guerraetik, te chamel, te wiʼnal soknix te lajele (Salmo 46:9; 72:12-16; Isaías 25:8; 33:24). Jaʼ yuʼun te kʼalal ya jkʼantik te yakuk xtalix te Wentainel yuʼun te Diose, jaʼ yakotik ta skʼanel te yakuk xkʼotix ta pasel te bin yaloje.

«Acʼa yichʼ pasel ta bahlumilal te bin ya scʼan awoʼtan, hich te bin utʼil yac ta pasel ta chʼulchan».

Te bin la yale ya yakʼ ta naʼel te ya xbajt kʼotuk ta pasel te skʼanojel yoʼtan Dios ta Balumilal, jich bitʼil kʼot ta pasel ta chʼulchan kʼalal te Jesús la schʼoj koel tal ta Balumilal te Satanás sok te pukujetik yuʼune (Apocalipsis 12:9-12). Te bin la yichʼ kʼanel ta oración ini ya yakʼ ta naʼel te jaʼ mukʼ skʼoplal ya xbajt ta koʼtantik te skʼanojel yoʼtan te Dios, ma jaʼuk te skʼanojel koʼtantike. Melel te kʼalal ya xkʼot ta pasel te skʼanojel yoʼtan te Diose ya jtatik jlekilaltik. Manchukme tojil winik stukel-a te Jesús, jich la yal: «Ma me haʼuc ya xcʼoht ta pasel te bin ya scʼan coʼtan hoʼon, ha acʼa cʼohtuc ta pasel te bin ya scʼan awoʼtan te haʼate» (Lucas 22:42).

«Aʼbotcotic jweʼelcotic yoʼtic».

Te Jesús jaʼnix jich la yakʼ ta naʼel te ya xjuʼ ya jkʼantik te bintik ya xtuun kuʼuntike. Maʼyuk bin ya spas teme ya jkʼopontik te Dios swenta ya jkʼanbeytik te bin ya xtuun kuʼuntik ta jujun kʼajkʼale. Jich ya kakʼtik ta ilel te kʼoem ta koʼtantik te jaʼ te Dios «te ya yaʼbe scuxlejal [te] ants-winiquetic soc te ya yaʼbe yichʼic icʼ soc spisil bintic ya xtuhun yuʼunique» (Hechos 17:25). Te Biblia ya spajbey skʼoplal sok jtul tatil te kʼux ta yoʼtan te snichʼnab sok te ya yakʼbey te bin ya xtuun yuʼunike. Pero te kʼalal ay bin ya jkʼanbeytik te ya xjuʼ ya yutsʼinbotik te jkuxlejaltike, maba ya yakʼbotik stukel.

«Pasbotcotic perdón yuʼun jmulcotic».

¿Bin mulil jtaojtik ta stojol te Jehová? Sok ¿bin yuʼun ya jkʼantik te yakuk spasbotik perdón? Manchukme ay machʼatik ya skuyik te maʼyuk smulik o ya spejkʼanbey skʼoplal te bin ya spasike, te Biblia ya yal te ta skaj te mulil bayal jwokoltik sok ya xlajotik. Jmulawilotikix-a te kʼalal ayinotike, jaʼ yuʼun ya xjelawotik ta stojol te Diose. Jich yuʼun, teme ya jkʼan ya xkuxinotik ta sbajtelkʼinal, ya skʼan te yakuk spasbotik perdón jmultik te Diose (Romanos 3:23; 5:12; 6:23). Te Biblia ya yal te lek yoʼtan te Jehová sok te ya skʼan ya spasbotik perdón (Salmo 86:5).

«Acʼawotcotic ta libre yuʼun te bin chopol».

Te joʼotike puersa ya jkʼantik te koltayel sok te kanantayel yuʼun te Diose. Bayal machʼatik ma schʼuunik te yuʼun-nix ay-a te Satanase. Yan stukel te Jesús snaʼoj te yuʼun-nix ay-a te Satanase; la yal te jaʼ «ajwalil yuʼun te balumilale» (Juan 12:31, Xchʼul Cʼop Dios ta Tzeltal yuʼun Oxchuc soc Tenejapa; 16:11). Ma jaʼuknax ya skʼan ya yutsʼin sok ya swentain te Balumilal, te Satanás jaʼnix jich ya skʼan ya yutsʼin te schʼuunel koʼtantik swenta maba ya kamigoin jbatik sok te jTatik Jehová (1 Pedro 5:8). Pero ma skʼan ya jxiʼtik, melel te Diose jaʼ bayalxan yuʼel sok ya skʼan ya skanantayotik te bitʼil kʼux ta koʼtantike.

Ay bayalxan te bin ya xjuʼ ya kalbeytik ta oración te Diose. Ta 1 Juan 5:14 jich ya yal: «Teme hich ya jcʼambetic te bin ya scʼan yoʼtan stuquel, ya yaʼiyotic». Te bin ya skʼan ya yal te texto ini, jaʼ te ya xjuʼ ya jcholbeytik spisil te bin ya jmel koʼtantik yuʼune, melel spisil mukʼ skʼoplal ya yil te bin ya kalbeytike (1 Pedro 5:7).

Pero, ¿bin-ora sok banti ya xjuʼ ya jkʼopontik te Diose? ¿Aybal bin ya yal te Biblia ta swenta-abi? Ya kilbeytik te sujtib ta yan artículo.