Kükkün Me Säräfö, Kütta Emmwen Seni Än Kot Kapas

“Kopwe kütta tipachem me silelap.”​—SALF. 4:5.

1, 2. (a) Met a älisi Paul le likiitü fän an kewe osukosuk? (b) Ifa usun kopwe angei tipatchem me weweöch?

 “LUPWEN üa mochen föri mine a mürina, üa chök filätä ai üpwe föri mine a ngau.” Alon iö ei? Alon ewe aposel Paul. Inaamwo ika Paul a tongei Jiowa, nge fän ekkoch a fiu ngeni an epwe föri minne mi pwüng. Met meefian usun ei osukosuk a fiffis lon ekiekin? Iei meefian: “Ngang eman aramas mi attong o weiresikis!” (Rom 7:21-24) Ka tongeni meefi weiresin än Paul na osukosuk? Fän ekkoch a pwal weires ngonuk om kopwe föri minne mi pwüng? Ka pwal meefi lichippüng usun chök Paul? Ika ina, kosap letipechou. Paul a pworacho ngeni an kewe sossot, ina minne ka pwal tongeni.

² Paul a sopwöch pun a anomu manauan fän emmwenien “ekewe kapas mi let.” (2 Tim. 1:13, 14) Ina popun a angei tipatchem me weweöch mi atufichi le kefilöch me likiitü fän sossot. Jiowa Kot a pwal tongeni älisuk om kopwe angei tipatchem me weweöch. (SalF. 4:5) A awora kapasen emmwen mi fokkun mürinnö lon an we Kapas, ewe Paipel. (Älleani 2 Timoti 3:16, 17.) Nengeni ifa usun kopwe tongeni feiöch seni ekkewe kapasen emmwen lon Paipel ren föfförum ngeni semom me inom, nöünöün moni me föfförum atun om äläemönülo.

Famili mi Küna Emmwen Seni än Kot Kapas

3, 4. Pwata eli epwe weires ngonuk om kopwe älleasochisi än semom me inom allük, nge pwata ra awora ar allük?

³ A weires ngonuk om kopwe apwönüetä än semom me inom kewe allük? Pwata a ina usun meefiom? Neman ka mochen kopwe pwisin nemeni manauom. Chommong ra pwal eäni ena sokkun ekiek. Pun a ina usun ekiekin ekkewe ra wakkattetä. Iwe nge atun ka chüen nonnom ren semom me inom, wisom kopwe älleasochisiir.—Ef. 6:1-3.

⁴ Om eäni ekiek pwüng usun än semom me inom allük epwe ämecheresuk le älleasochisiir. Pwüngün, eli fän ekkoch kopwe tipeeü ngeni meefien Brielle ei, emön nengngin 18 ierin: * “Papa me Mama ra wesewesen mönükalo nonnomur lesäräföör. Rese mochen upwe uwawu meefiei, föri kefil are ai upwe usun ekkewe watte.” Eli ka pwal usun chök Brielle, ka meefi pwe semom me inom ra unusen nemenuk rese mwo nge mut ngonuk om kopwe pwisin filatä met mochenum. Iwe nge, semom kewe me inom ra äkkäeüin awora ar allük pokiten ra tongeok. Pwal och, ra silei pwe Jiowa a kütta seniir ar repwe tumunuk.​—1 Tim. 5:8.

5. Ifa usun kopwe feiöch seni om älleasochisi semom me inom?

⁵ Pwüngün pwe om älleasochisi än semom me inom kewe allük a usun chök om kopwe omusa om liwinimmang lon bank, ewin om mwittir omusatiw, ewin än ewe bank tipemecheres ngonuk om kopwe pwal liwinimmang sefäl. Pwal chök ina usun, ka liwinimmang ngeni semom me inom ren süföl me älleasochis. (Älleani Än Salomon Fos 1:8.) Ewin om älleasochisiir, ewin ar repwe tipemecheres le  mut ngonuk om kopwe pwisin nemeni manauom. (Luk 16:10) Nge, ika ka akkatai ar allük, kosap mäirü ika repwe akükkünalo om pwisin filatä mochenum are fen angei sonuk om pwüng.

6. Ifa usun ekkewe sam me in ra tongeni älisi nöür kewe ar repwe älleasochisiir?

⁶ Än ekkewe sam me in leenien äppirü a tongeni älisi nöür kewe ar repwe älleasochisiir. Ar tipemecheres le älleasochisi än Jiowa kewe allük epwe pwäratä ngeni nöür kewe pwe ese kon chou ekkena allük. Iwe, repwe pwal ekieki pwe esap kon chourek ar älleasochisi än semer me iner allük. (1 Jon 5:3) Pwal och, ewe Paipel a fos usun än Jiowa pwal mwo nge mut ngeni nöün kewe chon angang le pwärawu ekiekiir. (Ken. 18:22-32; 1 King 22:19-22) Epwe pwal wor fansoun sam me in repwe mut ngeni nöür kewe le pwärawu ekiekiir?

7, 8. (a) Kükkün me säräfö ra küna met sokkun weires? (b) Met kopwe mirititi pwe kopwe tongeni küna feiöch seni ewe apwüng?

⁷ Neman ekkewe kükkün me säräfö ra pwal küna weires ren ar ekieki pwe ese pwüng än semer me iner kapasen kapwüng ngeniir. Fän ekkoch, eli ka meefi meefien ei alüwöl itan Craig, iei alon: “Inei we a usun emön polis, a chök kükkütta ai kewe mwääl.”

⁸ Fän chommong sia meefi pwe emön a eäni kapasen kapwüng ngenikich lupwen a emiritikich. Ewe Paipel a erä pwe inaamwo ika mi pwüng ewe angangen apwüng nge epwe ekis weires än emön epwe etiwa. (Ipru 12:11) Met epwe tongeni älisuk pwe kopwe küna feiöch seni än emön emirituk? Mi lamot kopwe chechchemeni pwe semom me inom ra fönok pokiten ra tongeok. (SalF. 3:12) Ra mochen älisuk om kosap eörenalo napanap mi ngaw nge kopwe ämääraatä napanap mi mürinnö. Ra mirititi pwe ika rese emirituk, iwe weween pwe ra oputok. (Älleani Än Salomon Fos 13:24.) Kopwe pwal weweiti pwe om mwämmwäällilo epwe fen pwal minen käit ngonuk! Ina popun ika emön a äwena napanapom, pwata kesap nengeni ewe tipatchem kopwe angei seni minne a apasa? “Ewe feiöch a angei seni tipachem a mürina seni ewe feiöch a angei seni silifer, nge ewe win tipachem a atoto aüchea seni kolt.”​—SalF. 3:13, 14.

9. Met ekkewe kükkün me säräfö repwe föri lap seni ar ekilapei pwe ese pwüng än ekkewe sam me in apwüng?

⁹ Iwe nge, ekkewe sam me in ra pwal mwämmwäällilo. (Jem. 3:2) Fän ekkoch lupwen ra apwünguk, rese kon tümünü met ra apasa. (SalF. 12:18) Pwata ra ina usun? Neman seni ar aürek, are ar ekiek pwe ika ka mwäällilo, iwe a pwäratä lipwäkingawer le emirituk. Kopwe aücheani ar mochen älisuk lap seni om ekilapei pwe ese pwüng ar apwüng. Om ekketiwa apwüng a eü feiöch ngonuk atun kopwe wattetä.

10. Ifa usun kopwe tongeni etiwaöchü än semom me inom kewe allük me öüröür?

¹⁰ Ka mochen silei ifa usun kopwe tongeni etiwaöchü än semom me inom kewe allük me öüröür? Iwe, mi lamot kopwe amürinnölo napanapen om fos ngeniir. Nge ifa usun? Akkomw ren om aüseling. Ewe Paipel a erä: “Müttir ngeni rong, mang ngeni kapas pwal mang ngeni song.” (Jem. 1:19) Kopwe aüselingöch met semom me inom repwe apasa nge kosap mwittir ännetatä pwüngün om föfför, achocho le nemeni meefiom. Ekieki met semom me inom ra apasa nge esap napanapen ar fos. Mwirin, kopwe ereniir pwe ka etiwa ar fön me pwäratä pwe ka mwäällilo. Ren om kopwe föri ena, repwe meefi pwe en mi aüseling ngeniir. Nge ifa usun ika ka mochen äweweei popun ka apasa are föri och mettoch? Fän chommong epwe öch om kopwe “fanafanala” me akkomw apwönüetä mochenin semom me inom. (SalF. 10:19) Lupwen ra küna pwe ka aüselinger, iwe repwe pwal äfänni le aüseling ngonuk. Om eäni ekkeei föfför mi äsimaü a ännetatä pwe ka anomuk fän emmwenien än Kot we Kapas.

 Emmwen Seni än Kot Kapas Ren Nöünöün Moni

11, 12. (a) Ifa än Paipel kapasen pesepes usun moni, iwe, pwata? (b) Ifa usun semom kewe me inom mi tongeni älisuk ren nöünöün moni?

¹¹ Iei alon Paipel, “Moni a pwal alisi aramas,” nge ena wokisin a pwal apasa pwe mirit a kon aüchea seni moni. (SalAf. 7:12) Ewe Kapasen Kot a öüröürakich pwe sisap tongei moni nge sipwe eäni ekiek pwüng usun lamotan. Pwata sipwe tümünü ach sisap ämääraatä tongen moni? Nengeni ei kapas äwewe: Ren emön chon kuk mi silelap, mi kon lamot ngeni efoch saar mi kken. Nge ren emön mi tümününgaw, ena saar a tongeni efeiengawa. Pwal ina usun ren moni, ika sia nöünöüöchü epwe älisikich. Nge ren “chokewe mi mochen ar repwe pisekisek” fän chommong repwe likitalo chiechier, ar famili pwal mwo nge ar ririöch ngeni Kot. Iwe, ra “püsin aworato wor chomong riaföü mi fokun aweires.”​—Älleani 1 Timoti 6:9, 10.

¹² Ifa usun kopwe silei nöünöüöchün moni? Pwata kese tingorei semom me inom ar repwe äit ngonuk? Iei alon King Salomon: “Ekewe chon tipachem repwe rongorong ngeniir pwe repwe fefeitä lon ar sile, nge ekewe chon silelap repwe weweöch.” (SalF. 1:5) Iei alon emön säräfö itan Anna, a tingor älillis seni seman me inan, “Semei we a äit ngeniei ifa usun upwe äimuolo möön eü me eü mettoch mi kon lamot ngeniei me lamoten an epwe kokkotöch fetälin nei moni.” Pwal iei alon usun inan we mi älillisöch ngeni: “Mama a äit ngeniei ai upwe alöllöfengeni liwinin pisek ika ia a mökükkün ie mwen upwe kamö.” Ifa usun a feiöch? A apasa: “Iei ua tongeni tümünü nöünöün nei moni. Ua tümünüöchü ai moni towu, iwe ua meefi kinamwe me ngas seni ewe sokkun liwinimmang watte nge esor lamotan.”

13. Ifa usun kopwe pwisin nemeniöchü nöünöün nöüm moni?

¹³ Eli epwe watte om liwinimmang ika ka mwittir mööni met chök ka mochen, are kamö sokkopaten mettoch pwe kopwe esika ngeni chienom kewe pwe mi wor nöüm moni. Met epwe älisuk pwe kosap tup lon ekkeei ssär? Mi lamot kopwe pwisin nemeniöchü nöünöün nöüm moni. Iei alon Ellena, 20 ierin: “Lupwen aupwe kukkunou me chienei kewe ua akkomw ekieki fite ükükün moni upwe nöünalo. . . . Atun ua lo shopping a pwal älisiei äi chök fiti chienei kewe mi pwal tümünüöchü nöünöün nöür moni, iir kewe repwe peseiei ai upwe alöllöfengeni ia a mökükkün ie pisek, nge, usap chök mwittir mööni met ua küna.”

14. Pwata kopwe tumunük seni “atuputupun wöün fanüfan”?

¹⁴ Ach kütta alen moni tolong me nöünöüöchü nöüch moni a mmen lamot lon manauach. Iwe nge, Jises a erä pwe pwapwa mi enlet a toto ngeni iir kewe “ra wöüngau” lon ar silei Kot. (Mt. 5:3) A öüröüra pwe “atuputupun wöün fanüfan” a tongeni amopu än emön pwapwaiti ekkewe mettochun Kot. (Mark 4:19) Ina minne, a ifa me watteen lamoten om kopwe anomuk fän emmwenien än Kot we Kapas me akkamwöchü ewe ekiek mi pwüng usun moni!

Nonnom Fän Emmwenien än Kot Kapas Atun Äläemönülo

15. Ineet atun epwe kon watte sossotun om tuppwöl ngeni Kot?

¹⁵ Ineet atun epwe kon watte sossotun om  tuppwöl ngeni Kot, lupwen ka nom lein aramas are ka äläemönülo? Iwe, ika ka nonnom lon sukul are angang, ka kan tümünüöchü seni ekkewe mettoch epwe atai om riri ngeni Jiowa. Nge atun ka asösö are meefi kinamwe, epwe fen mecheresilo än Setan maunek me kopwe küna watteen sossotun om lükü.

16. Pwata kopwe mochen älleasochisi Jiowa inaamwo ika ka äläemönülo?

¹⁶ Pwata kopwe mochen älleasochisi Jiowa inaamwo ika ka äläemönülo? Chechchemeni: Ka tongeni eletipengawa are apwapwaai Jiowa. (Ken. 6:5, 6; SalF. 27:11) Föfförüm a tongeni kküü Jiowa pokiten ‘a ekieki met kopwe feiöch ren.’ (1 Pit. 5:7) A mochen om kopwe aüseling ngeni pwe kopwe küna feiöch. (Ais. 48:17, 18) Lupwen ekkoch nöün Jiowa kewe chon angang lon Israel loom ra tunalo an kewe fön, ra ämeteki letipan. (Kölf. 78:40, 41) Iwe nge, Jiowa a fokkun tongei ewe soufos Taniel pun emön chonläng a erä pwe i ‘eman mwän mi watte chenin me ren Kot.’ (Tan. 10:11) Pwata? Pun Taniel a amwöchü an tuppwöl ngeni Kot atun a nom lein aramas pwal atun a äläemönülo.​—Älleani Taniel 6:10.

17. Ikkefa ekkewe kapas eis kopwe pwisin eisinuk lupwen kopwe filatä om kewe minen apwapwa?

¹⁷ Ren om kopwe amwöchü om tuppwöl ngeni Kot lupwen ka äläemönülo, a lamot kopwe ämääraatä om “tufichin alefila lefilen mine a öch me mine a ngau,” iwe, mwirin emiriti ena tufich ren om ‘aörün ngeni’ le apwönüetä minne ka esilla pwe a pwüng. (Ipru 5:14) Äwewe chök, lupwen kopwe filatä ekkewe nikättik kopwe aüseling, met kopwe katol woon Internet are lon TV, pwisin eisinuk ekkeei kapas eis mi tongeni älisuk le filiöch me tümünük seni minne mi ngaw: ‘Ei mettoch epwe äpöchökkülaei le pwäratä ümöümöch are epwe fen etipetipaei le pwapwaiti “feiengauen eman”?’ (SalF. 17:5) ‘Epwe älisiei le “efich mine a pwüng” are epwe äweiresiei ai upwe “oput mine a ngau”?’ (Amos 5:15) Minne ka föri atun ka äläemönülo epwe pwäratä met ka kan aücheani lon letipom.​—Luk 6:45.

18. Itä met kopwe föri ika ka föfföri och mettoch mi mwääl le monomon, iwe pwata?

¹⁸ Itä met kopwe föri ika ka föfföri och mettoch mi mwääl le monomon? Chechchemeni pwe “eman aramas mi aopala an tipis esap fefeitä lon manauan, nge eman mi pwärätä o likitala, Kot epwe ümöümöch ngeni.” (SalF. 28:13) A ifa me ngawen an emön sopwelo le föfföri minne mi mwääl me “achouala” Kot. (Ef. 4:30) Ren enletin, wisom ngeni Jiowa, semom me inom me pwisin en, kopwe pwäratä om kewe föfförmwääl. Lon ei mettoch, “ekewe souakomwen mwichefel” ra fokkun tongeni älisuk. Jemes a erä: “Repwe iotek won [ewe a tipis] o epiti ngeni lö seni föün olif fän iten ach we Samol. Iwe, ei iotekin lükülük epwe apöchöküla ewe chon samau. Ach Samol epwe apwäki, nge ekewe tipis a föriir repwe musala.” (Jem. 5:14, 15) Ewer, om pwäralo om tipis epwe eü minen ässäü are eli  epwe wor pwününgawan. Nge ika ka pwora le tingor älillis, ka tümünük seni pwal ekkoch feiengaw me kopwe meefi ngaselo pun mwelien letipom a limelimöch sefäl.​—Kölf. 32:1-5.

Apwapwaai Letipen Jiowa

19, 20. Met Jiowa a mochen fän itom, nge itä met kopwe föri?

¹⁹ Jiowa emön “Kot mi feioch” are i mi pwapwa, ina popun a pwal mochen kopwe pwapwa. (1 Tim. 1:11, TF) A fokkun tongeok, me äfänni om achocho le föfföri minne mi pwüng inaamwo ika esor a silei. Mettoch meinisin a pwäpwälo mwen mesen Jiowa. Ese nennengeni mwäälum kewe, nge a kütta ifa usun epwe älisatä om föfföröch. Jiowa “a nenengeni unusen fanüfan, pwe epwe apöchöküla chokewe mi fang ngeni unusen letiper.”​—2 Kron. 16:9.

²⁰ Ina minne, kopwe anomuk fän emmwenien än Kot we Kapas, me apwönüetä an emmwen. Iwe, kopwe tipatchem me weweöch le pworaiti om kewe osukosuk me kefiliöch woon ekkewe mettoch mi fokkun lamot lon manauom. Kese chök apwapwaai semom me inom me Jiowa nge ka pwal eäni ewe sokkun manau mi wesewesen apwapwa.

[Pwóróus fan]

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Ifa usun ekkewe kükkün me säräfö repwe etiwaöchü me küna feiöch seni än semer me iner kewe allük me öüröür?

• Pwata a lamot ach sipwe eäni ekiek pwüng usun moni?

• Ifa usun kopwe amwöchü om tuppwöl ngeni Jiowa inaamwo ika ka äläemönülo?

[Kapas Eis fán Iten ewe Lesen]

[Sasing lón pekin taropwe 13]

Kopwe chüen tuppwöl ngeni Kot lupwen ka äläemönülo?