Dlulela kokumunyethweko

Dlulela erhelweni leenhloko

Batjha—Nqotjhiswani Lilizwi LakaZimu

Batjha—Nqotjhiswani Lilizwi LakaZimu

Batjha—Nqotjhiswani Lilizwi LakaZimu

“Zuza ukuhlakanipha, zuza ilwazi.”—IZIY. 4:5.

1, 2. (a) Khuyini eyarhelebha umpostoli uPowula bona akwazi ukuqalana nepi egade ayilwa? (b) Ungakufumana njani ukuhlakanipha nelwazi?

“NENGABE ngithanda ukwenza okulungileko, kodwana koke engikwenzako ngokumbi.” Uyazi bona ngubani owatjho amezwi la? Ngumpostoli uPowula. Namtjhana gade amthanda uJehova, bekuneenkhathi lapho gade akufumana khona kubudisi ukwenza okulungileko. Wazizwa njani ngepi leyo? Watlola: “Maye mina osembandelezweni!” (Rom. 7:21-24) Uyazwisisa bona uPowula wazizwa njani? Ngesinye isikhathi ukufumana kubudisi ukwenza into elungileko? Lokho kukwenza uzizwe utjharagene, njengombana kwenza uPowula? Nengabe kunjalo, ungaphelelwa mamandla. UPowula waphumelela naberegana nobudisi egade aqalene nabo, nawe-ke ungaphumelela.

2 UPowula waphumelela ngombana wazivumela bona anqotjhiswe ‘mamezwi aphilako.’ (2 Thi. 1:13, 14) Ngikho, azuza ukuhlakanipha nelwazi egade alitlhoga bona aqalane nobudisi nokwenza iinqunto ezilungileko. UJehova uZimu angakurhelebha bona ufumane ukuhlakanipha nelwazi. (Iziy. 4:5) Unikela isiluleko esibhedere khulu eLizwini lakhe, iBhayibhili. (Funda yesi-2 KuThimothi 3:16, 17.) Cabanga bona ungazuza njani eenkambiswenilawulo ezifumaneka eMitlolweni newuberegisana nababelethi bakho, endleleni yokuphatha imali nalokha newuwedwa.

Ukunqotjhiswa LiLizwi LakaZimu Emndenini

3, 4. Kubayini ungakufumana kubudisi ukulalela iimthetho yababelethi bakho, kodwana kubayini ababelethi benza iimthetho?

3 Ukufumana kubudisi ukuphila ngeemthetho yababelethi bakho? Kubayini kunjalo? Elinye ibanga kungaba kukobana ukhanuka ikululeko ngesilinganiso esithileko. Into enjalo ijayelekile. Yincenye yokukhula. Nokho, njengombana usesekhaya, unesibopho sokulalela ababelethi bakho.—Efe. 6:1-3.

4 Ukuba nombono omuhle weemthetho neemfuneko zababelethi bakho kungenza kube lula ngawe ukuyilalela. Kwamambala, ngezinye iinkhathi ungazizwa njengoBrielle * oneemnyaka eli-18, owathi ngababelethi bakhe: “Bakhohlwe tjhira bona kunjani ukuba ngangami. Abafuni bona ngiveze umbonwami, ngenze isiqunto namtjhana bona ngibe mumuntu omkhulu.” NjengoBrielle, ungazizwa kwanga ababelethi bakho bakwalela nekululeko engeziweko kunaleyo ocabanga bona bekufuze bakunikele yona. Nokho, ababelethi bakho benza iimthetho ngokuyihloko ngombana bayakukhathalela. Ukungezelela kilokho, ababelethi abamaKrestu bayazi bona bazokulandisa kuJehova ngendlela abakutlhogomela ngayo.—1 Thi. 5:8.

5. Ukulalela ababelethi bakho kungakuzuzisa njani?

5 Kwamambala, ukulalela iimthetho yababelethi bakho kufana nokubhadela isikolodo osikoloda ibhanga—njengombana uragela phambili uthembekile ekubhadeleni, kulapho nebhanga izokufuna ukukhulisa imali ekuboleka yona. Ngokufanako, ukoloda ababelethi bakho ihlonipho nokulalela. (Funda Iziyema 1:8.) Newuragela phambili ulalela, kulapho nababelethi bakho okungenzeka bangakhulisa ikululeko abakunikela yona. (Luka 16:10) Kwamambala, newuphula iimthetho ngokubuyelelweko, ungarareki ababelethi bakho nebaphungula namtjhana bavale lokho “esingakubiza ngokobana sikolodo sakho.”

6. Ababelethi bangabarhelebha njani abatjha bona balalele?

6 Enye indlela ababelethi abangarhelebha ngayo abatjha bona balalele iimthetho abayibekako, kubeka isibonelo. Ukuzimisela kwabo ukulalela lokho uJehova akufunako kutjengisa bonyana iimthetho kaZimu iyacabangela. Lokhu kuzokwenza kube lula ngabantu abatjha ukuqala iimthetho yababelethi ngendlela efanako. (1 Jwa. 5:3) Ukungezelela kilokho, iBhayibhili ikhuluma ngezenzakalo lapho uJehova anikela ngitjho neenceku zakhe ithuba lokobana ziveze lokho ezikucabangako malungana neendaba ezithileko. (Gen. 18:22-32; 1 Kho. 22:19-22) Kungenzeka na kube neenkhathi lapho ababelethi banganikela khona abantwababo ithuba lokuveza umbonwabo eentweni ezihlukahlukeneko?

7, 8. (a) Ngibuphi ubudisi abanye abatjha abaqalana nabo? (b) Kutjheja ini okungakurhelebha bona uzuze esilulekweni?

7 Abatjha godu kungenzeka baqalane nobudisi bokusebenzana nalokho abakuqala njengokusola okungakalungi okuvela ebabelethini babo. Ngezinye iinkhathi, ungazizwa njengesokana ibizo lalo elinguCraig, elathi, “Umma ufana nepholisa—ngaso soke isikhathi ufunana neemtjhaphwami.”

8 Isilayo namtjhana isiluleko esikhathini esinengi siza ngendlela yokusola. IBhayibhili iyavuma bona isilayo, ngitjho nanyana sinamabanga apheleleko, kubudisi ukusamukela. (Heb. 12:11) Khuyini engakurhelebha bona uzuze esilayweni osifumanako? Iphuzu eliqakathekileko okufuze ulikhumbule kukobana isilayo sababelethi bakho sitjhukunyiswa lithando ngawe. (Iziy. 3:12) Bafuna ukukuvikela bona ungaweli eemkghweni emimbi begodu bakurhelebhe bonyana uhlawulele emihle. Ababelethi kungenzeka bayatjheja bona nebabhalelwa kukulaya, kufana nokobana bakuhloyile! (Funda Iziyema 13:24.) Godu zwisisa bona ukwenza iimtjhapho yindlela yokufunda. Ngalokho, newululekwako, qala ukuhlakanipha kilokho okutjhiwoko. “Ukuba [nokuhlakanipha] njengenzuzo kubhedere kunokuba nesilivera njengenzuzo nokuba nakho njengomkhiqizo kubhedere kunokuba nerhawuda ngokwalo.”—Iziy. 3:13, 14.

9. Kunokuhlala entweni abazizwa kwanga ayikalungi, khuyini abatjha abangayenza?

9 Nokho, nababelethi bayayenza iimtjhapho. (Jak. 3:2) Nebakulayako, ngezinye iinkhathi bangakukgharameja. (Iziy. 12:18) Khuyini engenza ababelethi bakho bona benze ngendlela leyo? Kungaba kukobana bagandelelekile namtjhana baqala iimtjhapho yakho njengokuhluleka ngehlangothini labo. Kunokuhlala entweni ozizwa kwanga ayikalungi, kubayini ungatjengisi ukuthokoza kokuba lirhelebho kwabo kuwe? Ikghono lokwamukela isilayo lizokurhelebha nesele umdala.

10. Ungakghona njani ukukghodlhelela ngokuphumelelako eemthethweni neenlulekweni zababelethi?

10 Ungakuthabela na ukukghodlhelela ngokuzeleko eenlulekweni neemthethweni yababelethi bakho? Nengabe kunjalo, utlhoga ukuthuthuka emakghonweni wakho wokukhulumisana. Ungakwenza njani lokho? Igadango lokuthoma, kulalela. IBhayibhili ithi, ‘Lalela msinyana nekukhulunywako, ungaphenduli msinyana, uphuze ukuthukuthela.’ (Jak. 1:19) Kunokuzithethelela msinya, linga ukulawula amazizwakho ulalele lokho ababelethi bakho okufuze bakutjho. Dzimelela kokutjhiwoko, ingasi endleleni okwethulwe ngayo. Bese, uhlalisa kuhle okutjhiwo babelethi bakho ngamezwakho begodu ngehlonipho ubuyelele amezwabo kibo. Ukwenza kwakho njalo kuzobaqinisekisa bona ukuzwile abakutjhwilweko. Kuthiwani-ke, newufuna ukunikela ihlathululo yalokho okutjhoko namtjhana yezenzo zakho? Esikhathini esinengi kukuhlakanipha ‘ukutjheja iindebe zakho’ bekube kulapho uvumelana neemfiso zababelethi bakho. (Iziy. 10:19) Ababelethi bakho nebabona bona ubalalele, bazokukateleleka khulu bona nabo bakulalele. Indlela yokukhuluma leyo etjengisa ukuvuthwa iveza bona unqotjhiswa liLizwi lakaZimu.

Ukunqotjhiswa Lilizwi LakaZimu Ekuberegiseni Imali

11, 12. (a) Malungana nemali, khuyini iLizwi lakaZimu elisikhuthaza bona siyenze, begodu kubayini? (b) Ababelethi bakho bangakurhelebha njani bona uyiberegise kuhle imali?

11 “Imali sivikelo” kutjho iBhayibhili. Kodwana ivesi elifanakweli litjengisa bona ukuhlakanipha kubhedere khulu kunemali. (Mtj. 7:12) ILizwi lakaZimu lisikhuthaza bona sihloniphe imali, singayithandi. Kubayini kufuze ukugegede ukuthoma ukuthanda imali? Cabangela nasi isibonelo: Ezandleni zompheki onekghono umukhwa obukhali ulithulusu elilisizo. Kodwana wona umukhwa loyo ezandleni zomuntu ongatjhejisisiko namtjhana olitjhapha ungabangela umonakalo omkhulu. Nemali nayo neyiberegiswa kuhle, ingaba lirhelebho. Nokho, labo [‘abazimisele ukurega’ NW], esikhathini esinengi badela ubungani, ubuhlobo bomndeni, ngitjho nobuhlobo babo noZimu. Umphumela uba kukobana “bazibangele ukuhlatjwa buhlungu obukhulu ehliziyweni.”—Funda yoku-1 KuThimothi 6:9, 10.

12 Ungakufunda njani ukuberegisa imali ngokuhlakanipha? Kubayini ungabawi isiluleko ebabelethini bakho sokobana ungayibulunga njani imali? USolomoni watlola: “Umuntu ohlakaniphileko uzok’lalela amukele ifundo engezelelweko, nomuntu ozwisisako ngiloyo ofumana isinqophiso esinekghono.” (Iziy 1:5) Itlawana ibizo lalo elingu-Anna labawa isinqophiso esihlakaniphileko ebabelethini balo. Lithi: “Ubabami wangifundisa ukubulunga imali, wangitjengisa nokobana kuqakatheke kangangani ukuhlophiseka ekuberegiseni iimali zomndeni.” Nonina lika-Anna ngokufanako wamfundisa iindlela eziberegisekako. “Wangitjengisa ukuqakatheka kokumadanisa amapreysi ngaphambi kobana ngithenge,” kutjho u-Anna. Wazuza njani kilokho u-Anna? Uyaphendula: “Nje, nami sengikghona ukutlhogomela imalami. Ngiyayitjheja khulu indlela engiberegisa ngayo imali, ngalokho nginekululeko nokuthula kwengqondo okuvela ekugegedeni iinkolodo ezingatlhogekiko.”

13. Ungazikhalima njani nekuziwa ekuberegiseni imali?

13 Msinyana ungazifumana useenkolodweni newuthenga izinto ngombana uzibona namtjhana ukuberegisa imali ngombana ufuna ukukara abangani bakho. Khuyini engakurhelebha bona ugegede iinthiywezi? Nekuziwa ekuberegiseni imali, kufuze ufunde ukuzikhalima. Lokhu ngilokho u-Ellena oseemnyakeni yama-20 akwenzako. Uthi: “Nasizikhupha nabangani bami, ngihlela kusesengaphambili bona ngizokuberegisa imali engangani. . . . Godu ngikufumana kulisizo ukuyok’thenga nabangani abayiberegisa kuhle imalabo nabazongikhuthaza bona ngimadanise amapreysi kunokuvele ngithenge into yokuthoma engiyibonako.”

14. Kubayini kufuze utjheje izinto ‘ezinjengethando lobugwili’?

14 Ukwenza imali nokuyiberegisa kuhle kuyincenye eqakathekileko ekuphileni. Nokho, uJesu wathi ithabo lamambala liza kulabo “abatlhogomela iintlhogo zabo zomoya.” (Mat. 5:3, NW) Wayelelisa bona iinkareko zomuntu eentweni ezingokomoya zingaminyaniswa zizinto ‘ezinjengethando lobugwili.’ (Mar. 4:19) Qala bona kuqakatheke kangangani-ke ukuzivumela bona unqotjhiswe liLizwi lakaZimu nokuba nombono ofaneleko ngemali!

Ukunqotjhiswa LiLizwi LakaZimu Newuwedwa

15. Kunini lapho kungenzeka bona ukuthembeka kwakho kuZimu kulingwe khulu khona?

15 Kunini lapho ucabanga bona ukuthembeka kwakho kuZimu kuzokulingwa khulu khona—newunabanye namtjhana newuwedwa? Lokha newusesikolweni namtjhana usemberegweni uzitjheja khulu izinto ezingalimaza ubuhlobo bakho noZimu. Kulapho newuzigedlileko nomoyakho uphasi lapho uba sengozini yokulwisana nokusahlelwa kokuziphatha kwakho okuhle.

16. Kubayini kufuze ulalele uJehova ngitjho nanyana uwedwa?

16 Kubayini kufuze ufune ukulalela uJehova ngitjho nanyana uwedwa? Khumbula naku: Ungakghona ukuzwisa uJehova ubuhlungu namtjhana umthabise. (Gen. 6:5, 6; Iziy. 27:11) Izenzo zakho ziyamthinta ngombana ‘uyakukhathalela.’ (1 Pit. 5:7) Ufuna umlalele bona uzuze. (Isa. 48:17, 18) Kwamzwisa ubuhlungu uJehova lokha ezinye iinceku zakhe zakwa-Israyeli wekadeni zala ukulalela isiluleko sakhe. (Rha. 78:40, 41) Ngakelinye ihlangothi, uJehova wamthanda khulu umporofidi uDanyela, ngikho ingilozi yambiza ngokobana “yindoda ethandekako.” (Dan. 10:11) Kubayini yambiza njalo? UDanyela wahlala athembekile kuZimu ingasi kwaphela nekaphakathi kwabantu kodwana nalokha asemsitheleni.—Funda uDanyela 6:10.

17. Yini ongazibuza yona newukhetha zokuzithabisa?

17 Bona uhlale uthembekile kuZimu newuwedwa, kufuze uhlawulele “amandla wokucabanga . . . ukuhlukanisa kokubili okulungileko nokungakalungi” bese ubandula amandla layo “ngokuwasebenzisa” ngokwenza okwaziko bona kulungile. (Heb. 5:14) Isibonelo, newukhetha umbhino owulalelako, amabhayisikobho owabukelako namtjhana amahlelo we-Internet owavakatjhelako, iimbuzo elandelako izokurhelebha ukhethe okulungileko ugegede okungakalungi. Zibuze iimbuzo elandelako: ‘Into le, izongikhuthaza na bona ngibe nobuntu namtjhana izongenza ngithabele “ihlekelele yomunye”?’ (Iziy. 17:5) ‘Izongirhelebha bona “ngithande okuhle” namtjhana izokwenza kube budisi ngami’ “ukuhloya okumbi”?’ (Amo. 5:15) Okwenzako newuwedwa kwembula izinto ozithandako.—Luka 6:45.

18. Khuyini okufuze uyenze nengabe khe wahlanganyela ngerhorhomejeni emikghweni owaziko bona ayikalungi, begodu kubayini?

18 Khuyini okufuze uyenze nengabe khe wahlanganyela ngerhorhomejeni emikghweni owaziko bona ayikalungi? Khumbula, “loyo ogubuzesa izono zakhe ngekhe aphumelele, kodwana ozivezako begodu azilise uzokutjengiswa umusa.” (Iziy. 28:13) Qala bona kubudlhayela kangangani ukuragela phambili nekambo engakalungi begodu ‘udzwinye umoya ocwengileko kaZimu’! (Efe. 4:30) Unesibopho sokuvuma nanyana ngikuphi ukona kwakho kuZimu, ebabelethini bakho, nakuwe ngokwakho. Endabeni le, [‘amadoda amadala webandla,’ NW] angaba lirhelebho elikhulu kuwe. Umfundi uJakobosi wathi: ‘Bamthandazele [umenzi wobumbi], ngokumzesa ngamafutha ebizweni leKosi [uJehova]. Umthandazo wokukholwa uzamphilisa ogulako, iKosi imvuse, namtjhana enze izono, uzakulitjalelwa izono zakhe.’ (Jak. 5:14, 15) Kuyavunywa bona lokhu kungakuphathisa iinhloni mhlamunye kungaletha nobujamo obungathabisiko. Kodwana newunesibindi sokubawa irhelebho, uzozivikela ekulimaleni ukuya phambili begodu uzozizwa utjhaphulukile ngokufumana isazelo esihlwengileko godu.—Rha. 32:1-5.

Yenza Ihliziyo KaJehova Ithabe

19, 20. Khuyini uJehova akufunela yona, begodu khuyini okufuze uyenze?

19 UJehova “nguZimu othabileko,” begodu ufuna uthabe. (1 Thi. 1:11, NW) Unekareko ekulu ngawe. Ngitjho nanyana kunganamuntu otjheja iimzamo oyenzako yokwenza okulungileko, yena uyayibona. Akunalitho elifihlekileko emehlweni kaJehova. Uyakuqala, ingasi ngombana afuna iphoso, kodwana ukukusekela ekuzimiseleni kwakho ukwenza okuhle. “Amehlo kaZimu aqalaqala ephasini mazombe ukutjengisa amandlakhe kilabo abanehliziyo epheleleko kuye.”—2 Mil. 16:9.

20 Ngalokho, vuma ukunqotjhiswa liLizwi lakaZimu, uberegise nesiluleko salo. Uzokufumana ukuhlakanipha nelwazi olitlhogako ukuhlula iimraro ebudisi nokwenza iinqunto ezibudisi ekuphileni. Angekhe uthabise ababelethi bakho noJehova kwaphela kodwana nawe uzokuthabela ukuphila okuthabisa kwamambala.

[Umtlolo waphasi]

^ isig. 4 Amabizo atjhentjhiwe.

Ungaphendula Njani?

• Khuyini abatjha abangayenza ukuzuza eemthethweni neenlulekweni zababelethi?

• Kubayini kuqakathekile ukuba nombono olinganiseleko ngemali?

• Ungahlala njani uthembekile kuJehova ngitjho nalokha uwedwa?

[Iimbuzo Yesifundo]