Llapan kanqanman ëwari

Qallananchö tïtulukunaman ëwë

Joven, mana allita ruranëkipaq niyäshuptiki cäsïtsu

Joven, mana allita ruranëkipaq niyäshuptiki cäsïtsu

Joven, mana allita ruranëkipaq niyäshuptiki cäsïtsu

“Diospaq tapuriyäshuptiqui [...] alli shimiquicunapa parlapar cäyipäratsiyänequipaq listu quecayë.” (COL. 4:6.)

1, 2. ¿Imanirtaq atskaq jövenkuna winë mayinkunapita hukläya këta munayantsu?

JOVEN, wiyarqunkichi mana allita rurayänampaq inkitakoqkunapita, itsa qamtapis inkitayäshurqunki. Imëllapis mana allita ruranëkipaq pipis kutipëkuryan nishurqonkichi. ¿Imanötaq karinki tsënö niyäshuptiki? Itsa chunka chusku watayoq Christopher ninqannö ninki: “Patsapis ñoqtakarkamänantam munä, o yanaqïkuna hukläyapa mana rikäyämänampaqmi pëkunanö këta munä”.

2 ¿Winë mayiki jövenkunanöku këta munanki? Tsënö kaptinqa, ¿imarëkurtaq pëkunanö këta munanki? ¿Pëkuna allipa rikäyäshunëkita munarku? Tsëqa manam mana allitsu. Hasta mayor kaq nunakunapis wakinkuna allipa rikäyänantaqa munayanmi. Ëka watayoq kayaptimpis manam ni pitapis gustantsu hukläyapa rikäyänantaqa. Pero këman yarpäri: alli kaqta ruranëkipaq kallpachakuptikiqa, manam llapantsu allipa rikäyäshunki. Kikin Jesustapis tsënömi rurayarqan, tsënö kaptimpis, pëqa alli kaqllatam rurarqan. Y wakin nunakuna Jesuspa qateqninkuna këman chäyashqa kayaptimpis, wakinkunaqa “mana kaqpaqmi churayarqan” y allqutsayarqanmi (Isa. 53:3).

¿Inkitayäshuptiki fäcilku tsarakunan?

3. Yanaqikikunanö portakïqa, ¿imanirtaq mana alli kanman?

3 Höraqa yanaqikikuna mana allipa mana parlayäshunëkipaqmi pëkunanö këta munarinki. Ama tsënö pensëmanqa ishkitsu. Cristiänokunaqa, manam wambrakunanötsu kantsik, wambrakunaqa ‘imeca yaku wacman queman bientuwan puriquicaqnomi’ kayan (Efe. 4:14). Awmi, wambrapa pensëninkunaqa rasllam tumakärin. Pero qamqa mayor nuna këmannam chëkanki. Y Jehoväpa Leyninkuna biennikipaq kanqanta musyarqa, pipis michäshunëkita ama haqitsu. Tsëtaqa kikikim akranëki (Deu. 10:12, 13.) Tsënö mana rurarqa, wakinkunapa munëninllatam rurëkankiman. Niyäshunqëkita ruraptikiqa, imanömi huk nuna muñicata makinwan pukllatsin, tsënömi yanaqikikuna munëninkunata ruratsiyäshunkiman (lei 2 Pedru 2:19).

4, 5. a) ¿Imata mañayaptintaq Aaron tsarakurqantsu, y imatataq yachakuntsik ruranqampita? b) ¿Imanötaq mana alliman ishkiratsiyäshunkiman yanaqikikuna?

4 Moisespa wawqin Aaronmi, huk kuti wakinkuna mañayanqanta rurarirqan. Israelïtakuna huk imägenta rurapunampaq mañayaptinmi pëqa rurarapurqan. Pero manam mantsallïshu kartsu tsëtaqa rurarqan. Yarpë, pëqa wawqin Moiseswanmi ëwayarqan Egiptopa gobernaqnin Faraonman, mana mantsakushpa Jehová ninqanta willanampaq. Tsënö karpis, israelïtakuna huk imägennïkuna rurëkamï niyaptinqa, manam tsarakurqantsu. Pëpaqqa, israelïtakuna niyanqanta mana rurananqa, más sasam karqan Faraonpa nöpanchö parlëpitapis. ¡Imanö sasam inkitamashqa tsarakïqa! (Éxo. 7:1, 2; 32:1-4.)

5 Këchö rikanqantsiknömi manam jövenkunallatsu, mantsakoqkunallatsu, ni kë mundopa imëkankunatapis munapaqkunallatsu pipis inkitaptin ishkin. Hina qamnö shonqupita patsë alli kawakïta tïraqkunapis ishkiyanmi. Itsa yanaqikikuna mana allita rurarinëkipaq tumpayäshunkiman, burlakuyanman o manam tsë rurëta puëdenkitsu niyäshunkiman. Ima kaptimpis manam fäciltsu tsëchö tsarakunan. Tsëchö alli tsarakunëkipaqqa, alläpa precïsom yachakunqëkiman creinëki.

“Shonqiquicunata alli tapuyë”

6, 7. a) ¿Imanirtaq alläpa preciso creinqëkiman paqwë markäkïqa, y imatataq tsëpaqqa rurankiman? b) ¿Imanö tapukunqëkikunataq markäkïnikita más sinchiyätsinqa?

6 ¿Creinqëkikuna y yachakunqëkikuna rasumpa kanqanmanku markäkunki? Tsëqa alläpa precïsom inkitayäshuptiki mana ishkinëkipaq (lei 2 Corintios 13:5). ¿Imanir? Mantsakoq karpis, creinqëkiman markäkurqa allim tsarakunki y mana mantsakushpam tsëpaq parlanki (2 Tim. 1:7, 8). Pero tsëkunaman paqwë mana creiptikiqa, mana mantsakoq kaptikipis tsarakunëkipaq sasam kanqa. Tsënö kaptinqa, ¿imanirtaq Bibliapita yachatsiyäshunqëkikuna rasumpa kanqanta musyanëkipaq kikiki rikärinkitsu? Yachakur qallanqëkipita qallë. Tantiarinëkipaq, qamqa Diosman creinkim, pero wiyashqankichi wakinkunapis pëman creiyanqanta. Pero kanan tapukuri: “¿Imarëkurtaq Dios rasumpëpa kanqanta noqa creï?”. Pero kënöqa tapukunkiman, manam Dios mana kanqanman yarpartsu, sinöqa Diosman markäkïniki más sinchiyänampaqmi. Hina kënöpis tapukunkimanmi: “¿Imanirtaq creï Diosnintsik Bibliata qellqatsimunqanman?” (2 Tim. 3:16). “¿Imanirtaq ushanan hunaqkunachöna kawëkanqantsikta creï?” (2 Tim. 3:1-5.) “¿Imanöpataq musyä Jehoväpa Leyninkuna kikïpa biennïpaq kanqanta?” (Isa. 48:17, 18.)

7 Itsa tsënö tapukïta mantsanki, respuestanta mana tarita puëdenqëkiman yarparnin. Tsëqa kanman, cärropa gasolïnan mana kananta mantsarnin gasolina markananta mana rikaqnöchi. Tsënö gasolïnan mana këkaptinqa, alläpam precisan musyanëki gasolïnan winanëkipaq. Hina tsënöllam imachöpis más alliyarkunëkipaq musyanëkiqa alläpa preciso, tsënöpam markäkïniki más sinchiyanqa (Hech. 17:11).

8. ¿Imataq yanapashunki Diosta wiyakï alläpa alli kanqanta musyanëkipaq, y ‘jucwan jucwan pununaquiman’ mana ishkinëkipaq?

8 Biblia kënö ninqanman yarpärishun: “Amana warmipis ni ollqupis jucwan jucwan pununacur cacuyënatsu”. Tapukuri: “¿Imanirtaq alläpa preciso Biblia kënö willamanqantsikqa?”. Imarëkur yanaqikikuna warmipis ollqupis pununakuyanqanman pensari, tsëpitana pensari Biblia kënö ninqanman: “Jucwan jucwan pununacorqa, cuerpuntam pasepa desunrarin” (1 Cor. 6:18). Tsëpitana imarëkur rurayanqanta y Biblia imanir kënö willamanqantsikta pensëkur kënö tapukï: “¿Imataq más alli? ¿Allipaqtsuraq tsë mana alli rurëkunaman ishkirïman?”. Pensari tsë rurë imaman chätsishunëkipaq kaqta. Itsa yanaqikikunaqa kushikurnin allitam rurarirqëki niyäshunkiman, pero ¿imanöraq sientekunkiman teytëkikunawan o cristiano mayikikunawan këkarninqa? Y, ¿imanöraq kankiman Diosman mañakunqëki hora? ¿Jehoväwan alli kënikita haqirinkimantsuraq yanaqikikunata kushitsinëkirëkurlla?

9, 10. Creinqëkikunaman markäkunqëki, ¿imanötaq yanapashunki yanaqikikuna mana alliman mana ishkitsiyäshunëkipaq?

9 Joven këman chëkaptikiqa imëpitapis más rasmi llapan pensëniki, munëniki y yarpëniki raslla cambiarëkan (lei Romanos 12:1, 2). Tsëmi alleq pensanëki imarëkur Jehoväpa testïgon kanqëkitapis. Tsënö ruranqëkim yanapashunki creenciëkichö más sinchi kanëkipaq. Tsënöpam yanaqikikuna imamampis inkitayäshuptiki, hinan hora y mana mantsakushpa contestarinki. Tsëqa huk shipash cristiänanö itsa ninki: “Yanaqïkuna imatapis niyämaptin alli tsarakurqa, rikätsikü pï kanqätam. Religionnïtaqa manam shutillapatsu apä. Sinöqa ima ninäpaq, ruranäpaq y imanö kawanäpaqpis yanapamanmi. Llapan kawënïchömi Jehoväpa testïgon kä”.

10 Manam fäciltsu alli tsarakurnin alli kaqta rurananqa (Luc. 13:24). Itsa höraqa kënö tapukunkiman: “¿Tsënö ruranqä alläpa precïsotsuraq?”. Yarpë, tukïta niyäshuptiki creenciëkikunapita penqakoqnö kaptikiqa, yanaqikikunaqa mäkuriyanqam, y masmi mana allita ruranëkipaq inkitayäshunki. Pero shonqupita patsë mana penqakushpa creenciëkipita willakuptikiqa, manam mana allita ruranëkipaq niyäshunkinatsu (igualaratsi Lucas 4:12, 13).

Pensëraq imatapis parlanëkipaq

11. ¿Imanirtaq alläpa preciso manaraq inkitayäshuptiki puntallapitana imata ruranëkipaqpis pensanëki?

11 Yanaqikikuna inkitayäshuptiki tsarakunëkipaqqa listom këkänëki (lei Proverbios 15:28 *). Huk parlëchöqa, puntallapitanam pensanëki ima pasakunampaq kaqkunaman. Tsë pasakunanman pensarinqëkiqa yanapashunkim plëtur mana kakunëkipaq. Këman yarpäri, itsa ëwarëkar rikärinkiman más puntëkichö yanaqikikuna cigarro shoqïkaqta. ¿Manatsuraq qamtapis shoqurinëkipaq niriyäshunkiman? Tsënö mana pasakunampaqqa, ¿imataraq rurankiman? Proverbios 22:3 textom nin: “Yachaq nunaqa mana allikuna pasananta tantearirmi witikurin”. Huk lädopa ëwakurqa itsa pëkunawan tarinakunkimantsu. Tsëqa manam mantsallïshu këtsu, sinöqa yachaq këmi.

12. ¿Imatataq rurankiman penqakatsishïta munar imatapis niyäshuptiki?

12 Pero ¿imatataq rurankiman penqakatsishïta munar imatapis niyäshuptiki? Këman yarpäri, itsa huk yanaqiki qampita asikïta munar kënö nishunkiman: “¡Imanö! ¿Manaku pillawampis karqunkiraq?”. Tsënö niyäshuptikiqa, ¿imanöraq contestankiman? Tsëpaqqa yanapashunki Colosenses 4:6 texto ninqanmi: “Ama tiemputa perdiyëtsu”, y “alli shimiquicunapa parlapar cäyipäratsiyänequipaq listu quecayë”. Kë texto ninqannöpis, alliraqmi rikänantsik pï, y imarëkur tapïkämanqantsiktapis. Manam hinan höratsu tsëpaq Biblia ninqanta rikätsinëki, tsëpa rantinqa, mana mantsakushpa itsa kënö contestarinkiman: “Manam tsëtaqa rurarqütsu” o “Tsëqa kikïpitam”.

13. ¿Imanirtaq alliraq rikänantsik yanaqintsikkunata shumaq contestanapaq?

13 Rikäri Jesus imanö ruranqanta. Willëkaptimpis mana käyiyänanta musyarqa, ichikllachömi parlapäreq o upällam kakoq, tsëtam rurarqan Herodes tapupaptin (Luc. 23:8, 9). Burlakïta munar kutipëkuryan tapupäyäshuptikiqa, upälla kakunqëkim más alli kanqa (Pro. 26:4; Ecl. 3:1, 7). Pero ¿yanaqiki rasumpëpa musyëta munar tapupäshuptikiqa? Mana allipanö parlapäshuptikipis, itsa hukwan hukwan mana pununakunqëkita, o imatapis mana ruranqëkita alleqllaqa musyantsu (1 Ped. 4:4). Tsënö kaptinqa, itsa Bibliawan maslla willarinkiman imarëkur tsëkunata mana ruranqëkita. Creenciëkikunapita imatapis tapuyäshuptiki mantsakunëkipa rantinqa, ‘shumaq cäyitsinequipaqmi listu quecanequi’ (1 Ped. 3:15).

14. ¿Imanötaq yanaqikikuna parlapëkäyäshunqëkita tumaratsinkiman mana piñatsishllapa?

14 Itsa hörachöqa tsënö nikäyäshunqëkikunata pëkunaman tumaratsinkiman. Pero yarpanëkim mana ashanëkipaq kaqta. Këman yarpäri, sitsun huk yanaqiki cigärrota shoqunëkipaq nishunki, kënömi contestarinkiman: “Manam munätsu”, y tsëmannam kënö nirinkiman: “¿Qamqa shoqunkiku?” “Noqaqa más yachaq kanqëkitam pensarqö”. ¿Rikankiku imanö kikinman parlapëkäshunqëki tumarinqanta? Qam imanir cigärrota mana shoqunqëkita willanëkipa rantinqa, kananqa pëmi willashunki imarëkur shoqunqantapis. *

15. ¿Imëraq yanaqikikunapita witikunkiman, y imanir?

15 ¿Tsë llapanta rurëkaptikipis, inkitayäshurniki sïguiyaptinqa? Tsënö kaptinqa, witikunqëkim más alliqa kanqa. Mana allimanmi ishkirinkiman ichik más wiyaräkurqa. Pero tsënö ruranqëkipita ama llakikïtsu. Yarpë, manam haqirqunkitsu munëninkunata ruratsiyäshunëkipaq. Yanaqikikunapa makinchö manam huk muñika cuentatsu karqunki, hina manam tsëllatsu, Jehová Diospa shonquntapis kushitsirqunkim (Pro. 27:11).

Alli pensëkurmi imatapis ruranantsik

16. ¿Imanötaq inkitayäshunkiman Jehovätam servï neq jövenkuna?

16 Höraqa, Jehovätam sirvë neq jövenkunam inkitakuyan. Këman yarpäri, itsa invitariyäshunki huk fiestaman ëwanëkipaq. ¿Imataraq rurankiman tsë fiestata rikänampaq huk mayor nuna mana kaptin? O huk joven tsë fiestaman washkuta apaptin, y ni mëqëkipis upuyänëkipaq edadnikikuna mana kaptinqa, ¿imataraq rurankiman? Tsëkuna o hukkuna pasakuptinqa, kikikim Bibliapita yachakunqëkimannö imata ruranëkipaqpis churapakänëki. Huk shipash cristiänam kënö nin: “Nanäwan noqaqa, película rikëkäyanqäpitam ewkuyarqa tsë pelïculachö llutakunata parlaqta wiyarnin, pero wakin jövenkunaqa quedakuyarqanmi. Teytäwan mamäqa allitam rurayarqëki niyämarqanmi, pero tsë pelïculata rikarnin quedakoqkunaqa piñakuyarqanmi”.

17. Huk fiestaman invitayäshuptikiqa, ¿imakuna ruranqëkitaq yanapashunki Biblia ninqannölla ruranëkipaq?

17 Hana pärrafochö rikanqantsiknömi, Bibliawan yachatsishqa concienciëkita wiyakurnin alli kaqta ruranëki. Pero tsëpaqqa listom këkänëki. Huk fiestaman manaraq ëwarmi, yarpachakunëki imata ruranëkipaqpis pensanqëkinö mana kaptinqa. Wakin jövenkunaqa teytantawan mamantam kënö niyan: “Tsë fiesta mana allinö kaptinqa qayakaramushaqmi ëllumaqnï shayämunëkipaq” (Sal. 26:4, 5). Biblia ninqannömi, “alli yarpachakoq nunaqa, imëkachöpis allim yarqapukunqa” (Pro. 21:5).

Joven kënïchö kushikï

18, 19. a) ¿Imanötaq musyanki Jehová kushishqa kawakunëkita munanqanta? b) ¿Imanötaq Jehová rikan inkitayaptin alli tsarakoqkunata?

18 Jehoväqa kawënikichö kushishqa kanëkipaqmi kamashurqunki, y tsëmi kushishqa kawanëkita munan (lei Eclesiastés 11:9 *). Yarpë, wakin yanaqikikunaqa ‘etsanpa muneninta rurar juc ratu que patsacho gosaquillatam’ munayan (Heb. 11:25). Rasumpa kaq Diosqa awnishunki tsëpitapis más allitam: wiñeypaq kushikïtam. Tsëmi mana allikunata rurëta munanqëki hora yarpänëki Jehová llapan mandashunqëki kikikipa biennikipaq kanqanta.

19 ¿Imachöraq yanapashunkiman yanaqikikuna munayanqanllata ruranqëkiqa? Manam imachöpis yanapashunkitsu, tsëpita huk ishkë watakunataqa, manam shutikillatapis yarpäyanqatsu. Pero inkitayäshuptiki tsarakuptikiqa, Jehoväqa rikëkanmi y manam imëpis qonqanqatsu. Pëqa ‘ciëlota kichamoqnömi, manana pishipakunëkipaqmi atska bendicionkunata ramamunqa’ (Mal. 3:10). Awmi, kananllapitanam alli tsarakunëkipaq atska espïritunta qoykäshunki. Ama këta qonqëtsu, inkitayäshuptikipis Jehoväpa yanapakïninwanqa allim tsarakunki.

[Päginapa ura kuchunchö willakïkuna]

^ par. 11 Proverbios 15:28: “Alli kawakoq nunaqa pensanran imatapis parlanampaq, pero mana alli nunaqa yaku hichaqnömi mana allikunata parlarin”.

^ par. 14 Rikäri Lo que los jóvenes preguntan. Respuestas prácticas (volumen 2) librochö 132 y 133 päginakunata. “Estrategia contra la presión de grupo” nishqan recuadrota.

^ par. 18 Eclesiastés 11:9: “Joven, mozo kënikichö kushikï y allikunata rurar shonqïki kushikutsun joven kanqëki witsan. Y shonqïki apashunqëki y nawiki rikanqan nänipa ëwë. Pero yarpë, kë llapan ruranqëkipitam Dios cuentata mañashunki.

¿Yarpankiku?

• ¿Mana alliman inkitakuyaptin fäcilku tsarakunan?

• Inkitayäshunqëkiman mana ishkinëkipaq, ¿imanirtaq alläpa preciso creenciëkikunaman markäkunqëki?

• ¿Imanötaq alistakunkiman yanaqikikuna inkitayäshuptiki alli tsarakunëkipaq?

• ¿Imanötaq musyanki alli tsarakoqkunata Jehová kuyanqanta?

[Yachakunapaq kaqpa tapukïninkuna]

[15 kaq päginachö dibüju]

¿Imanirtaq Aaron öropita wishita rurarqan?

[17 kaq päginachö dibüju]

Puntallapitana alistakï imanö contestanëkipaqpis