Jiowa Ach Samol Mi Lapalap Seni Meinisin!

“Üa filätä Kot ewe Samol mi Lapalap pwe epwe ai lenien op.”​—KÖLF. 73:28.

1. Minne Paul a äweweei lon 1 Korint 7:31 a usun itä wewe ngeni met?

 EWE aposel Paul a apasa: “Napanapen ei fönüfan a sissiwil.” (1 Kor. 7:31, NW) Usun itä Paul a äweweei pwe ei fönüfan a usun eü stage mi fis eü sipai woon, nge ra kan ekkesiwil ekkewe chon pwoomw, ra pwomwen aramas mi mürinnö me aramas mi ngaw.

2, 3. (a) Ewe föfförün appölüwa än Jiowa nemenem a usun chök met? (b) Ikkefa ekkewe kapas eis sipwe nengeni?

² Ikenäi, usun itä aramas meinisin ra kapachelong lon eü sipai mi fiffis iei mi fokkun lamot! A äkkäeüin weneiti pwüngüloon än Jiowa nemeni mettoch meinisin. Ena sipai epwe usun chök met a fis lon eü fönü. Äwewe chök, lon ena fönü a wor eü mwu mi wor än pwüüng le nemenem mi wisen tümünü kokkotöchün me kinamween. Nge a pwal wor eü mwichen furio mi nemenem ren föfföringaw, mwänesol me ni manau. Ena mwichen furio a ü ngeni ewe mwu mi wor an pwüüng le nemenem me a sotuni tuppwölün chon ena fönü ngeni mwuur na.

³ A pwal ina usun met a fiffis ikenäi, nge a kküü unuselapen läng me fönüfan. A wor mwuun Jiowa ewe “Samol mi Lapalap,” mi wor an pwüngün nemenem. (Kölf. 71:5) Nge a pwal wor eü mwichen furio mi efeiengaw ngeni chon fönüfan meinisin, a nom fän nemenien “ewe mi ngau.” (1 Jon 5:19) A appölüwa än Kot we nemenem me a sotuni tuppwölün aramas meinisin ngeni. Met popun a fisitä ena sokkun napanap? Pwata Kot a mutatä? Met emön me emön leich a tongeni föri?

Minne a Fis lon ewe Sipai

4. Ikkefa ekkewe ruu pworaus mi ririfengen lon ei sipai?

⁴ Ei sipai mi sopwosopwolo a weneiti ruu pworaus mi ririfengen: än Jiowa nemenem me än aramas enletin tuppwöl. Lon ewe Paipel, Jiowa a iteni “Samol mi Lapalap.” Äwewe chök, ewe sou mak köl a kölü fän lükülük: “Üa filätä [Jiowa] Kot ewe Samol mi Lapalap pwe epwe ai lenien op.” (Kölf. 73:28) Ewe emön mi Lapalap a wor an pöchökkül le nemenem seni meinisin. A chommong popun mi mürinnö sia tongeni ekieki pwe Jiowa Kot, I mi Lapalap seni meinisin.​—Tan. 7:22.

5. Pwata sipwe älisatä än Jiowa nemenem?

 ⁵ Jiowa Kot, ewe Chon Föratä, I ewe mi Unusen Lapalap woon läng me fönüfan. (Älleani Pwäratä 4:11.) Pwal I ewe Sou Kapwüng, Sou Nemenem, me Sou Fför Allük. (Ais. 33:22) Pokiten sopwosopwoloon manauach a longolong woon Kot a lamot sipwe fel ngeni pun I ach Samol mi Unusen Lapalap. Itä ina met epwe amwökütükich le älisatä tekian wisan we ika sipwe ekkekieki pwe “ewe Samol mi Lapalap a anüküchara an lenien motun king me lon ekewe läng, mwün a nemeni unusen fanüfan.”​—Kölf. 103:19; Fof. 4:24.

6. Met weween enletin tuppwöl?

⁶ Ren ach sipwe älisatä än Jiowa nemenem sipwe akkamwöchü enletin ach tuppwöl ngeni. “Enletin tuppwöl” a wewe ngeni limöchün letip are letip mi unus. Emön mi akkamwöchü enletin an tuppwöl, i emön mi pwüng me wenechar usun chök ewe semelap itan Hiop.​—Hiop 1:1.

Ifa Poputään ewe Sipai

7, 8. Ifa usun Setan a appölüwa pwüngün än Jiowa nemenem?

⁷ Orun 6,000 ier loom, emön chonläng mi ngaw a appölüwa pwüngün än Jiowa nemenem. Popun an a föri ena, pun a mocheniaiti än aramas repwe fel ngeni. A etipetipa ewe äeüin pean pwüpwülü, Atam me If ar repwe ü ngeni än Jiowa nemenem me a sotun eitengawa iten Jiowa ren an erä pwe I a chofona ngeniir. (Älleani Keneses 3:1-5.) Ena chon ü ngeni a wiliti ewe Chon Koput mi lapalap, Setan (Chon Ü Ngeni), Tefil (Chon Pweni), serepenit (chon otupu) me traikon (chon nielo).​—Pwar. 12:9.

⁸ Setan a pwisin föratä an nemenem pwe epwe appölüwa än Jiowa nemenem. Met Jiowa, ewe Samol mi Lapalap epwe föri? Itä epwe mwittir nielo ekkeei ülümön chon ü ngeni, Setan, Atam me If? A tongeni föri ena pun a fokkun manaman, me ännetatä pwe I ewe mi manaman chapur seni meinisin. Epwe pwal ännetatä pwe Jiowa ese kapas chofona usun kapwüngün ekkewe chon atai an allük. Nge, pwata Kot ese föri ena?

9. Setan a efisatä tipemwaramwar usun met?

⁹ Ren än Setan otupu me okullu Atam me If seni Kot a appölüwa än Jiowa pwüng le kütta seni aramas ar repwe älleasochis ngeni. Pwal eü, ren än Setan etipetipa ewe äeüin pean aramas le älleasolapa Kot, a efisi tipemwaramwar woon tuppwölün förien Jiowa kewe meinisin. Usun a fen pwälo lon pworausen Hiop, ewe emön mi tuppwöl ngeni än Jiowa nemenem, Setan a apasa pwe a tongeni okullu meinisin aramas seni Kot.​—Hiop 2:1-5.

10. Ren än Jiowa ammanga le pwäralo pöchökkülen an nemenem, met a mutatä?

¹⁰ Ren än Jiowa ammanga le pwäralo pöchökkülen an nemenem, a mut ngeni Setan och fansoun an epwe ännetatä met a tipi ngeni Jiowa. A pwal mut ngeni aramas ar repwe pwäratä ar tuppwöl ngeni an nemenem. Iwe, met a fis? Setan a föratä eü mwicheichen chon atai allük mi fokkun manaman. Nge, ekiselo chök Jiowa epwe nielo ewe Tefil me an we mwicheich, iwe epwe fokkun letelo pwüngün än Kot nemenem. Jiowa Kot a lükülük pwe epwe fokkun fis ena, ina popun a fel oesini usun lupwen a kerän fis ewe föfförün ü ngeni lon Ichen.​—Ken. 3:15.

11. Met chommong aramas ra pwäratä usun än Jiowa nemenem?

¹¹ Chommong aramas ra lükü me akkamwöchü enletin ar tuppwöl ngeni än Jiowa nemenem me piniloon itan we. Ikkeei iir ekkoch me leir, Epel, Inok, Noa, Eperiam, Sara, Moses, Rut, Tafit, Jises me nöün kewe chon käeö, me fite million chon akkamwöchü enletin ar tuppwöl ikenäi. Ekkeei chon älisatä än Kot nemenem ra ännetatä pwe Setan emön chon kapas chofona. Ra pwal eitöchüolo iten Jiowa we seni än ewe Tefil eitengawa ren an esika pwe a tongeni okullu aramas meinisin seni Kot.​—SalF. 27:11.

 Fataffatöchün Muchuloon Ewe Sipai

12. Pwata sia tongeni lükülük pwe Kot esap mut ngeni föfföringaw an epwe fis tori feilfeilo chök?

¹² Sia tongeni lükülük pwe ekiselo chök Jiowa epwe pwäratä an nemenem pun esap mutatä föfföringaw tori feilfeilo, nge sia silei pwe iei sia nonnom lon ränin le sopwoloon. Jiowa a fen apwüngü ekkewe mi ngaw atun ewe Noter. A ataielo Sotom me Komora me nielo Farao me nöün kewe sounfiu. Sisera me nöün kewe sounfiu, Sanherip me nöün kewe sounfiun Asiria rese fokkun löllö ngeni pöchökkülen ewe Samol mi Lapalap. (Ken. 7:1, 23; 19:24, 25; Eks. 14:30, 31; Souk. 4:15, 16; 2 King 19:35, 36) Ina minne, sia tongeni lükülük pwe Jiowa Kot esap mut ngeni itan we epwe itengaw me nöün kewe Chon Pwäratä repwe küna riäfföü mwääl tori feilfeilo chök. Pwal och, iei sia kükküna ekkewe pisekin ännet usun än Jises nonnom me sopwoloon ei otot mi ngaw.​—Mt. 24:3.

13. Ifa usun sipwe küna manau atun Jiowa epwe nielo chon koputan?

¹³ Ren ach sipwe küna manau atun ninniiloon ekkewe chon oputa Kot, a lamot sipwe tuppwöl ngeni an nemenem. Ifa usun sipwe föri ena? Sipwe imulo seni än Setan nemenem mi fokkun ngaw me sisap mut ngeni chienen Setan kewe ar repwe eniuokkusukich. (Ais. 52:11; Jon 17:16; Fof. 5:29) Ika sia apwönüetä chök ekkena mettoch, sia tongeni älisatä än Jiowa nemenem me küna manau atun Jiowa epwe elimöchüolo itan we seni ekkewe itengaw me pwäratä pwe I ewe Sou Nemenemen Unuselapen Läng me Fönüfan.

14. Met ekkewe sokkopaten kinikinin lon Paipel ra pwäratä?

¹⁴ Unusen ewe Paipel a masou ren pworaus mi titchik usun aramas me än Jiowa nemenem. Ekkewe ülüngät akkomw sopwun lon Paipel a apworausa usun fförütään förien Kot kewe me än aramas ttur lon tipis, nge ekkewe ülüngät säingoon sopwun a fos usun fförsefälin ekkewe mettoch a pöüt seniir. Ekkewe sopwun lefiler ra apworausa met Jiowa a föri pwe epwe apwönüetä an we kokkot ngeni aramas, läng me fönüfan. Puken Keneses a affata ifa usun Setan me föfföringaw ra tolong lon ei fönüfan me le muchuloon puken Pwarata a affata wesiloon minne mi ngaw, ninniiloon ewe Tefil me pwönüetään letipen Kot woon fönüfan usun chök lon läng. Pwüngün, ewe Paipel a pwäratä poputään tipis me mälo me ifa usun Kot epwe ammorolo seni fönüfan me atoto pwapwa wachemwuk me manau esemuch ngeni chon akkamwöchü ar tuppwöl.

15. Ifa usun sipwe tongeni feiöch lupwen ewe sipai mi weneiti än Jiowa nemenem epwe muchulo?

¹⁵ Ekiselo chök epwe unusen siwil nonnomun ei fönüfan. Ewe sipai mi sopwosopwolo mi weneiti än Jiowa pwüngün nemenem epwele letelo. Setan esap chüen nemeni fönüfan  pwe epwele ninniilo, me Kot epwe unusen nemenalo. Nge ren ach sipwe küna ekkewe feiöch mi fen oesini lon Paipel, mi lamot sipwe penatä än Jiowa nemenem iei. Sisap tongeni tiperüerü. Mi lamot sipwe üppos le peppeni pwe sipwe tongeni apasa “Ewe Samol mi Lapalap a nom rei.”​—Kölf. 118:6, 7.

Sipwe Tongeni Amwöchü Ach Enletin Tuppwöl!

16. Pwata sipwe tongeni lükü pwe a tufich ngeni aramas ar epwe amwöchü enletin ar tuppwöl ngeni Kot?

¹⁶ Sipwe tongeni älisatä än Jiowa nemenem me amwöchü enletin ach tuppwöl pun aposel Paul a makkeei: “Ekewe sosot ra torikemi sosotun aramas chök. Nge Kot a apwönüetä an pwon o esap mwütätä ngenikemi pwe oupwe tolong lon sokun sosot mi lap seni ämi tufich. Nge lupwen oupwe tolong lon sosot, i epwe föri efoch alen towu, pwe oupwe tongeni pwora ngeni.” (1 Kor. 10:13) Ifa napanapen ei sossot Paul a kapas usun, me ifa usun Kot epwe angasakichelo seni?

17-19. (a) Met sokkun sossot chon Israel ra turulong lon atun ra nom lon ewe fönü pöön? (b) Pwata sia tufichin amwöchü enletin ach tuppwöl ngeni Jiowa?

¹⁷ Pworausen Chon Israel lon ewe fönü pöön a pwäratä pwe ekkewe “sosot” a fisitä seni minne a fis lon manauach mi tongeni emmwen ngeni ach sipwe atai än Kot allük. (Älleani 1 Korint 10:6-8, 10.) Itä ekkewe chon Israel ra tongeni ü ngeni sossot, nge ra mocheniaiti “mettoch mi ngau” atun Jiowa fän an manaman a awora ngeniir ochar kweil ükükün eü maram. Inaamwo ika esor ochar fituk ren fitu fansoun, nge a naföch ener manna Kot a awora ngeniir. Iwe nge ra turulong lon sossot lupwen ra tipemmong le ionifengeni ochar kweil.​—Num. 11:19, 20, 31-35.

¹⁸ Mwen ena, atun Moses a angei ewe Allük me woon ewe Chuuk Sainai, ekkewe chon Israel ra fel ngeni ululun kow me föfföringaw fengen. Pokiten nöür we sou emmwen Moses ese nom rer, iwe esor a tümünüür seni sossot. (Eks. 32:1, 6) Mwen chök ar repwe tolong lon ewe Fönüen Pwon, fitu ngeröü chon Israel ra lisowu ngeni ekkewe fin Moap. Lon na atun fitu ngeröü leir ra mälo pokiten ar tipis. (Num. 25:1, 9) Fän ekkoch, ekkewe chon Israel ra turulong lon sossot ren ar lal ngeni Moses, nge ren enletin ra ü ngeni Kot! (Num. 21:5) Ra pwal mwo nge ngününgününgaw mwirin ninniiloon Kora, Tatan, Apiram me chiener kewe, ra ekiekingaw pwe ninniiloon ekkena chon ü ngeni ese pwüng. Mwiriloon, 14,700 chon Israel ra mälo ren ewe mätter Jiowa a tinato.​—Num. 16:41, 49.

¹⁹ Itä ürürün chon Israel ra tongeni ü ngeni ekkena sossot mi toriir. Nge ra turulong lon sossot pokiten a pöüt seniir ar lükü, mönükalo Jiowa, an tonger me pwüngüöchün an kewe emmwen. Usun chök lon fansoun Israel, ekkewe sossot sia kükküna iei, sossotun aramas chök. Ika sia angang weires le ü ngeniir me lükülük woon än Kot elikiitükich, sia tongeni amwöchü enletin ach tuppwöl. Sia tongeni lükülük woon ena pokiten “Kot a apwönüetä an pwon” me esap mut ngenikich ach sipwe ‘tolong lon sokun sosot mi lap seni ach tufich.’ Jiowa esap pöütikichelo me mut ngeni an epwe fis ngenikich och mettoch mi kon weires pwe sisap fokkun tufichin föri letipan.​—Kölf. 94:14.

20, 21. Ika sia küna sossot, ifa usun Kot epwe awora ewe “alen towu”?

 ²⁰ Jiowa a awora ewe “alen towu” ren an apöchökkülakich le pwora ngeni ekkewe sossot. Äwewe chök, ekkewe chon oputakich ra tongeni awata mwäällikich pwe sipwe pöütalo ach lükü. Ena sokkun riäfföü epwe eü sossot ngenikich pwe sipwe mochen ngaselo seni ach kükküna kawet, riäfföü me ninni. Iwe nge, me ren än Paul we kapasen alükülük lon 1 Korint 10:13, sia silei pwe minne a fis ngenikich mi sotuni ach lükü esap nomottam. Jiowa esap mut ngeni an epwe sopwosopwolo minne a fis tori ach sisap chüen tongeni amwöchü ach lükü. A tongeni apöchökküla ach lükü me atufichikich le amwöchü enletin ach tuppwöl.

²¹ Jiowa a elikiitükich ren an we manaman. Ena manaman a pwal ächema ngenikich ekkewe wokisin lon Paipel mi tongeni älisikich le ü ngeni sossot. (Jon 14:26) Ina popun, sisap tupulo ren ekkewe föfför mi ngaw. Äwewe chök, sia weweiti ekkewe pworaus mi weneiti än Jiowa nemenem me lamoten än aramas enletin tuppwöl. Ren ena sile, chommong ra küna älillis seni Kot pwe repwe tuppwöl tori mälo. Nge mälo esap ina met epwe angaserelo, nge fen än Jiowa älillis, ina met a elikiitür tori sopwoloon. A pwal tongeni elikiitükich. Jiowa a pwal mwo nge nöünöü nöün kewe chonläng mi tuppwöl me “tiniirela pwe repwe alisi chokewe repwe küna manau.” (Ipru 1:14) Ewe lesen mwirin ei epwe äiti ngenikich pwe ekkewe chök mi amwöchü enletin ar tuppwöl ra tongeni pwapwaiti ewe wis le älisatä än Kot nemenem tori feilfeilo chök. Sia tongeni kapachelong leir ika sia fitipacheiti Jiowa, ach Samol mi Lapalap.

Ifa Usun Kopwe Pölüweni?

• Pwata mi lamot ach sipwe mirititi pwe Jiowa, I ach Samol mi Lapalap?

• Met weween ach sipwe amwöchü enletin ach tuppwöl ngeni Kot?

• Pwata sia silei pwe ekiselo chök Jiowa epwe pwäralo an we nemenem?

• Me ren 1 Korint 10:13, pwata sia tufichin amwöchü enletin ach tuppwöl?

[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]

[Sasing lon pekin taropwe 24]

Setan a etipetipalo Atam me If ar repwe ü ngeni Jiowa

[Sasing lon pekin taropwe 26]

Üppos le älisatä än Jiowa nemenem