Sipwe Fetäl Fän Enletin Ach Tuppwöl!
Sipwe Fetäl Fän Enletin Ach Tuppwöl!
“Nge ngang won inisi üa föri mine a pwüng.”—KÖLF. 26:11.
1, 2. Met Hiop a erä usun enletin an tuppwöl, me met Hiop sopwun 31 a pwäratä usun i?
ARAMAS loom, ra nöünöü eü sokkun kilo le kiloni mettoch. Ena kilo a wor ruu sepi mi etiwetiw, eü epek pwal eü epek. Iwe, ra walong ewe föün kilo lon eü ena sepi me ewe mettoch repwe kiloni lon pwal ewe eü sepi. Nöün Kot aramas repwe wenechar lon ar nöünöü kilo me ekkewe föün kilo.—SalF. 11:1.
2 Lupwen Setan a eriäfföü Hiop, ewe mwän mi mürinnö, Hiop a apasa: “Kot epwe kiloniei won eu kilo mi pwüng, pwe epwe küna pwe üsap tipis.” (Hiop 31:6) Ren alon na, a affata pwe a wor sokkopaten mettoch mi tongeni sotuni än emön enletin tuppwöl ngeni Kot. Nge me ren ewe puken Hiop sopwun 31 a pwäratä pwe Hiop a pworacho ngeni ewe sossot. An leenien äppirü mi mürinnö epwe amwökütükich le äppirü föfförün kewe me usun Tafit sipwe apasa fän lükülük: “Nge ngang won inisi üa föri mine a pwüng.”—Kölf. 26:11.
3. Pwata mi lamot sipwe tuppwöl ngeni Kot lon minne mi kisikis me minne mi lapalap?
3 Inaamwo ika Hiop a küna watteen sossot, nge a amwöchü an tuppwöl ngeni Kot. Ekkoch ra erä pwe Hiop, a eü leenien äppirü mi fokkun mürinnö ren an tuppwöl fän riäfföün ekkewe sossot mi kon ssenük choun. Sise küna ekkena esin riäfföü mi tori Hiop. Iwe nge, sia pwäratä pwe sia fetäl lon enletin ach tuppwöl me älisatä än Jiowa nemenem, ren ach tuppwöl ngeni lon minne mi kisikis me minne mi lapalap.—Älleani Luk 16:10.
A Lamot Enletin Tuppwöl lon Limöchün Manauach
4, 5. Met sokkun föfför Hiop ese föri pokiten i emön chon amwöchü enletin an tuppwöl?
4 Ren ach sipwe amwöchü enletin ach tuppwöl ngeni Jiowa, mi lamot sipwe älleasochisi an kewe allük usun limöchün manauach usun chök met Hiop a föri. Iei alon: “Üa föri eu pwon ngeni mesei pwe üsap nenengeni eman föpwül fän mocheisou. . . . Are üa mocheniaiti pwülüen chon ari, ika üa operi lükün asamen imwan, mürin pwülüei epwe üsüs föün wiich fän iten pwal eman mwän usun eman amanau, pwal ekoch mwän repwe annut ren.”—Hiop 31:1, 9, 10.
5 Hiop a üppos le amwöchü an enletin tuppwöl ngeni Kot ren an ese newenewen ngeni emön fefin fän mocheisou. Pokiten i emön mwän mi pwüpwülü ese nüesik ngeni emön mi lipich are ekiekin siike ngeni pwülüwen emön. Lon ewe Afalafal woon Chuuk, Jises a eäni eü kapasen emmwen mi mirit usun lisowu, a lamot chokkewe mi amwöchü enletin ar tuppwöl repwe ekieki.—Älleani Mattu 5:27, 28.
Kosap Eäni Föfförün Otuputup
6, 7. (a) Usun chök ren Hiop, met Kot a äeä pwe epwe silei ükükün enletin ach tuppwöl ngeni? (b) Met popun sisap emön chon otuputup are chofona?
6 Ika sia mochen amwöchü enletin ach tuppwöl sisap eäni ekkewe föfför mi otuputup. (Älleani Kölfel 5:6.) Hiop a apasa: “Üa pwärätä pwe üsap föri föför mi mwäl, ika föri föförün atuputup. Kot epwe kiloniei won eu kilo mi pwüng, pwe epwe küna pwe üsap tipis.” (Hiop 31:5, 6) Jiowa a kiloni meinisin aramas woon eü “kilo mi pwüng.” Usun chök ren Hiop, Kot a äeä än we allük mi unusöch usun minne mi pwüng an epwe silei ükükün enletin tuppwölün nöün kewe chon angang.
7 Ika kich aramas mi otuputup are chofona, sise tongeni enletin tuppwöl ngeni Kot. Ekkewe mi tuppwöl ra ‘pöütala ekewe föför meinisin mi monomon me ekewe föför mi asäw. Resap föri föförün atuputup.’ (2 Kor. 4:1, 2) Nge ifa usun ika ach kewe föfför me kapas mi otuputup a äweiresi emön pwiich lon Kraist nge a tingorei Kot an epwe tümünü i senikich? Iwe sipwe fokkun osupwang! Ewe sou mak köl a kölü: “Üa siö ngeni ewe Samol mi Lapalap lon ai riaföü, nge i a pälüeniei, ai Samol mi Lapalap, kopwe angasaei seni ekewe chon chofana me chon atuputup.” (Kölf. 120:1, 2) Sipwe chechchemeni pwe Kot a küna alolloolun letipach, a ‘apungu ekiekich o letipach’ ren an epwe silei ika sia enletin tuppwöl ngeni.—Kölf. 7:8, 9.
Kopwe Föfföröch Ngeni Aramas
8. Ifa usun föfförün Hiop ngeni ekkewe ekkoch?
8 Ren ach sipwe amwöchü enletin ach tuppwöl, a lamot sipwe äppirü än Hiop pwüng, tipetekison, me kirekiröch ngeni aramas. Iei alon: “Are üa amwöchü seni nei chon angang mwän ika chon angang fefin ar pwüng, lupwen ra pälüeniei ren och osukosuk, mürin met üpwe föri, are Kot epwe ü ngeniei? Met üpwe pälüeni ngeni, are epwe apwüngüei? Ifa usun, Kot mi föriei esap pwal föriir? Ifa usun, esap eman chök Kot a alapalapakem lon letipen inem?”—Hiop 31:13-15.
9. Ifa föfförün Hiop ngeni nöün kewe chon angang, iwe, ifa usun sipwe äppirü i?
9 Lon fansoun Hiop we, ese kon lien weires ar pwäkini kapwüngün lefilen aramas, pun mi kokkotöch napanapen ar angangen kapwüng. Pwal mwo nge ekkewe slave a kawor ngeniir ekkewe sou kapwüng. Hiop a eäni föfför mi pwüng me kirekiröch ngeni nöün kewe chon angang. Ika sipwe amwöchü enletin ach tuppwöl mi lamot sipwe pwal eäni ekkeei föfför, äkkäeüin ika kich elter lon mwichefel.
Kopwe Kisäseü Nge Kesap Mochenia
10, 11. (a) Pwata sia silei pwe Hiop, i emön mi kisäseü me älillisöch? (b) Hiop 31:16-25 a ächema ngenikich menni kapasen emmwen lon Paipel?
10 Hiop a kisäseü me älillisöch, ese mäicha me mochenia. Iei alon: “Ifa usun . . . ika popwi pwe ewe fefin mi mä pwülüan a tton mesan ren kechü? Ifa usun, ngang echök üa eni enei, nge ekewe mi mäsen resap mongö seni? . . . Lupwen üa küna eman mi mwelele esap wor üfan . . . Are üa amola ai üpwe angeetä won ewe mi mäsen, pun üa silei pwe mi wor manei lon kapwüng, mürin chün afarei epwe imwü seni afarei, nge pei epwe üttüwu seni lekamasan.” Hiop esap pwal tongeni amwöchü enletin an tuppwöl ika a chök ännefota ekiekin woon kolt me apasa: ‘Kolt mi mürina ai apilükülük!’—Hiop 31:16-25.
11 Ekkena kapas ra ächema ngenikich alon Jemes keei: “Än eman souläng limöch me pwüng mwen mesen Samach Kot a fis are epwe iei usun: epwe tümwünü ekewe mi mäsen me ekewe fefin mi mä pwülüer lon ar riaföü, epwe pwal püsin tümwünü i, pwe esap limengau ren ngauen ei fanüfan.” (Jem. 1:27) Eli sia pwal chechchemeni än Jises ei öüröür: “Oupwe mamasa o tümwünüöchükemi seni sokopaten mochenia meinisin. Pun manauen eman aramas esap longolong won met mi nom ren, inamwo are a fokun pisekisek.” Jises a pwal eäni eü kapas äwewe usun emön mwän mi wöüöch nge a mochenia, iwe lupwen a mälo ese “wöü me ren Kot.” (Luk 12:15-21) Ren ach sipwe amwöchü enletin ach tuppwöl, sisap kkuf ren sossotun mochenia me tipemmong. Emön mi mochenia a chök ännefota ekiekin woon ekkewe mettoch a mocheniaiti nge esap woon Jiowa, ina popun minne a mocheniaiti usun itä a wiliti an kot. (Kol. 3:5) Sisap tongeni amwöchü enletin ach tuppwöl ika kich mi mochenia!
Kamwöchünnük Woon Fel mi Enlet
12, 13. Hiop a isetiw menni leenien äppirü ren an ti seni sokkun fel mi chofona?
12 Chon amwöchü enletin ar tuppwöl rese kul seni ewe fel mi enlet, usun chök met Hiop a föri, iei alon: “Ifa usun, üa fel ngeni akkar lupwen a tin, ika ngeni maram lon lingan lupwen a tö, pwe lelukei a tokola lemonomon, pwe üa asamoluur ren ai tinala ai kapongen menin ngeniir? Pwal ei epwe eu föför mi ngau ekkewe soukapwüng repwe apwüngü, pun üpwe amamäsini Kot lon lang.”—Hiop 31:26-28.
13 Hiop ese fel ngeni ekkewe mettoch rese manau. Ika lelukan a tup le monomon le fel ngeni masouen läng usun chök maram, me “kapongen menin ngeniir” usun itä a fel ngeniir, iwe a wiliti emön chon fel ngeni kot chofona nge a amamaesini Kot. (Tut. 4:15, 19) Ren ach sipwe akkamwöchü ach tuppwöl ngeni Kot, sipwe ti senikich meinisin sokkun fel mi chofona.—Älleani 1 Jon 5:21.
Kosap Kirikiringaw are Likotuputup
14. Pwata sia tongeni erä pwe Hiop ese kirikiringaw?
14 Hiop esap i emön mi kirikiringaw. A silei pwe emön mi kirikiringaw esap tongeni pwäratä an enletin tuppwöl ngeni Kot pun iei alon: “Esamo fan ew ai upwe pwapwa nupwen ekkewe chon koum ngeni ei ra riaffou are pwapwa nupwen ra churi feiengaw. Esamo fan ew ai upwe tipis ren ai iotekir pwe repwe mano.”—Hiop 31:29, 30, Ewe Kapasen God.
15. Pwata mi mwääl ach sipwe pwapwa ika chon oputakich ra küna feiengaw?
15 Hiop emön mwän mi pwüng, ese pwapwa atun chon oputa ra feiengaw. Eü mwitün a öüröüra: “Kosap meseik ren chon oputom, lupwen a tolong lon feiengau, kosap pwal pwapwa, lupwen a chepetek. Pun ewe Samol mi Lapalap epwe küna o oput ei lapalap, epwe pwal asepa an song seni ätewe.” (SalF. 24:17, 18) Pokiten Jiowa a tongeni älleani letipach, a silei me a oput ika sia pwapwaiti le monomon än emön küna feiengaw. (SalF. 17:5) Kot epwe wisen apwüngü föfföruch, pun a erä: “Ewe Samol mi Lapalap epwe ngeniir chappen ar föför me liwiningauer lon ewe fansoun.”—Tut. 32:35.
16. Ifa usun sipwe awasölaöchü aramas inaamwo ika sise pisekisek?
16 Hiop a awasölaöchü aramas. (Hiop 31:31, 32) Inaamwo ika sise pisekisek, sipwe tongeni “etiwaöchü ekewe wasöla.” (Rom 12:13) Sipwe tongeni amöngöniir me chechchemeni pwe “a mürina ach mongöfengen iasai, nge mi wor tong lefilach, lap seni ach ochochfengen fituken kow mi kiris, nge mi wor koput lefilach.” (SalF. 15:17) Ach möngöfengen me pwiich kewe fän tong, epwe apwapwakich me apöchökkülakich lon pekin lükü inaamwo ika ewe möngö ese kon lien watte.
17. Pwata sisap ekiekin opalo ach kewe tipis watte?
17 Ese mwääl, a pöchökkületä lüküen chokkewe Hiop a awasölar, pun i esap emön mi likotuputup. Ese usun ekkewe aramas mi ngaw ra ännifelong lon ewe mwichefelin Kraist lon fansoun ekkewe aposel me eäni ‘kapasen amichimich, pwe repwe angei mine ra mochen.’ (Juta 3, 4, 16) Hiop ese pwal tükümalo an pupungaw are ‘opala an tipis,’ pun a niuokkus ika aramas ra silei, iwe repwe oput i. A tipemecheres ngeni än Kot etittina, ina I ewe emön Hiop a lükülük woon le pwär ngeni an tipis. (Hiop 31:33-37) Ika sia tipis watte, sisap ekiekin opalo ach föfföringaw pokiten chök sise mochen itengaw. Ifa usun sipwe pwäratä pwe sia achocho le amwöchü ach enletin tuppwöl? Ren ach affata ach mwääl, aier, kütta älillis seni ewe mwichefel me achocho le äwenechara minne sia mwäällilo woon.—SalF. 28:13; Jem. 5:13-15.
Emön mi Enletin Tuppwöl fän Etittin
18, 19. (a) Pwata sipwe tongeni apasa pwe Hiop esap fän eü a kirikiringaw ngeni aramas? (b) Hiop a tipemecheres le föri met ika a letelo pwe i mi mwääl?
18 Hiop i emön mi wenechar me pwüng. Ina popun, a tongeni apasa: “Are üa tömwälilong lon eu fanü o angang won, are üa mongö uan, nge üsap möni mwo ewe fanü, are popwi pwe mine fanüan ewe a mäla ren echik, mürin iräfölüföl repwe märitä won, nge sap wiich, pwal fetilingau, nge sap parli.” (Hiop 31:38-40) Esap mwo fän eü än Hiop epwe tömwälilong lon fönüen emön me kirikiringaw ngeni chon angang. A lamot sipwe usun chök Hiop le amwöchü enletin ach tuppwöl ngeni Kot lon minne mi kisikis me lapalap.
19 Hiop a affata föfförün manauan ngeni chienan kewe ülümön pwal ngeni ewe alüwöl Elihu. Hiop a mut ngeni chon etipisi ar repwe kapwüng ngeni usun rekotun manauan a ‘sain itan’ woon. Ika a letelo pwe Hiop a mwääl, iwe epwe etiwa chappen an föfför. A atoura ngeni kapwüng me witiwit pwüngüloon me ren Kot. Iwe, “än Hiop kewe kapas ra müchüla.”—Hiop 31:35, 40.
Ka Tongeni Amwöchü Enletin Om Tuppwöl
20, 21. (a) Pwata Hiop a tongeni amwöchü enletin an tuppwöl ngeni Kot? (b) Ifa usun sipwe ämääraatä ach tong ngeni Kot?
20 Hiop a tongeni amwöchü enletin an tuppwöl pokiten a tongei Kot me Kot a pwal tongei me älisi. Iei alon Hiop: “Ka fang ngeniei manau me om tong ellet, nge ren om tümwünüei üa manau.” (Hiop 10:12) Pwal och, Hiop a tongei aramas, pun a silei pwe ika emön ese tongei aramas, iwe ese niuokkusiti Kot. (1 Jon 3:17) Ekkewe chon tuppwöl ra tongei Kot me chon orur kewe.—Mt. 22:37-40.
21 Sipwe tongeni ämääraatä ach tongei Kot ren ach älleani an we Kapas iteiten rän me ekilonei met a pwäralo usun I. Lupwen sia iotek, sipwe tongeni mwareiti Jiowa me kilisou ren an kirekiröch. (Fil. 4:6, 7) Sia küna feiöch seni ach mwichfengen iteitan me nöün Jiowa kewe aramas me eäni kölün mwareiti. (Ipru 10:23-25) Epwe pwal lapolo ach tongei Kot lupwen sia akkafalafala ewe kapas allim “usun an amanaua aramas.” (Kölf. 96:1-3) Ach föri ekkeei mettoch sia tongeni amwöchü enletin ach tuppwöl usun chök ewe sou mak köl, iei alon: “A mürina pwe üpwe kan ngeni Kot. Üa filätä Kot ewe Samol mi Lapalap pwe epwe ai lenien op.”—Kölf. 73:28.
22, 23. Ifa usun angangen nöün Jiowa kewe aramas ikenäi a löllö ngeni angangen nöün kewe mi tuppwöl loom?
22 Lon fitepükü ier, Jiowa a fen ewisa ngeni ekkewe mi tuppwöl sokkopaten angang. Noa a föri ewe waimw me i emön “chon afalafala usun pwüng.” (2 Pit. 2:5) Josua a emmweni chon Israel ngeni ewe Fönüen Pwon nge a chök sopwöch pokiten a älleani ewe “puken allük . . . lerän me lepwin” me apwönüretä. (Jos. 1:7, 8) Ekkewe popun chon Kraist ra föralo chon käeö me ra kan mwichfengen iteitan ren ar repwe käeö Paipel.—Mt. 28:19, 20.
23 Sia älisatä än Jiowa nemenem me amwöchü ach enletin tuppwöl ren ach afalafal usun minne mi pwüng, föralo chon käeö, apwönüetä ekkewe kapasen fön lon Paipel me fiffiti ach kewe mwich me mwichelap. Ekkeei mettoch ra apworaikich, apöchökküla ach lükü me asopwöchü ach föri letipen Kot. Esap weires ach sipwe apwönüretä pun Semach we lon läng me Nöün we ra älisikich. (Tut. 30:11-14; 1 King 8:57) Pwal och, sia pwal küna älillis seni pwiich kewe woon unusen fönüfan, ekkewe ra pwal amwöchü enletin ar tuppwöl me asamolu Jiowa ar we Samol mi Lapalap.—1 Pit. 2:17.
Ifa Usun Kopwe Pölüweni?
• Itä epwe ifa ach ekiek ren än Jiowa allük usun limöchün manauach?
• Menni lein napanapen Hiop kewe ka fokkun sani?
• Ikkefa föfförün Hiop kewe me ren Hiop 31:29-37?
• Pwata a tufich ngenikich ach sipwe amwöchü enletin ach tuppwöl ngeni Kot?
[Ekkewe Kapas Eis Fan Iten Ewe Lesen]
[Sasing lon pekin taropwe 29]
Hiop a amwöchü enletin an tuppwöl ngeni Jiowa. Iwe, sia pwal tongeni!
[Sasing lon pekin taropwe 32]
Sia tongeni amwöchü enletin ach tuppwöl!