Me vaellamme nuhteettomuudessamme!

”Minä puolestani vaellan nuhteettomuudessani.” (PS. 26:11)

1, 2. Mitä Job sanoi nuhteettomuudestaan, ja mitä Jobin kirjan 31. luku ilmaisee hänestä?

MUINOIN tavaroita usein punnittiin yksinkertaisella vaa’alla, jossa vaakasuora tanko oli ripustettu keskeltä tapin varaan ja tangon molemmista päistä riippui vaakakuppi. Punnittava tavara pantiin toiseen vaakakuppiin ja punnukset toiseen. Jumalan palvelijoiden oli määrä käyttää vaakaa ja punnuksia rehellisesti (Sananl. 11:1).

² Jumalinen mies Job sanoi ollessaan Saatanan hyökkäyksen kohteena: ”Jumala punnitsee minut tarkalla vaa’alla ja hän tulee tuntemaan nuhteettomuuteni.” (Job 31:6.) Samassa yhteydessä Job mainitsi useita tilanteita, jotka voisivat koetella nuhteettomuuden säilyttäjää. Job läpäisi kuitenkin koetuksen menestyksellisesti, kuten ilmenee hänen sanoistaan, jotka on tallennettu Jobin kirjan 31. lukuun. Hänen erinomainen esimerkkinsä voi kannustaa meitä toimimaan samoin ja sanomaan psalmista Daavidin tavoin vakaumuksellisesti: ”Minä puolestani vaellan nuhteettomuudessani.” (Ps. 26:11.)

3. Miksi on tärkeää olla uskollinen Jumalalle sekä pienissä että suurissa asioissa?

 ³ Vaikka Jobia koeteltiin ankarasti, hän pysyi uskollisena Jumalalle. Voitaisiin jopa sanoa, että Job oli sankarillinen siinä, miten hän säilytti tinkimättömän nuhteettomuutensa kovissa koetuksissa. Me emme kohtaa aivan samanlaisia kärsimyksiä kuin Job. Mutta voidaksemme säilyttää nuhteettomuutemme ja kannattaa Jumalan suvereeniutta meidän täytyy olla uskollisia hänelle niin pienissä kuin suurissakin asioissa. (Lue Luukkaan 16:10.)

Moraalinen nuhteettomuus on tärkeää

4, 5. Millaista käytöstä Job nuhteettomuuden säilyttäjänä karttoi?

⁴ Säilyttääksemme nuhteettomuutemme Jehovan edessä meidän täytyy pitää kiinni hänen moraalinormeistaan aivan niin kuin Job piti. Hän julisti: ”Olen tehnyt liiton silmieni kanssa. Miten siis voisin tarkata neitsyttä? Jos sydämeni on viekoiteltu naisen puoleen ja olen väijynyt toverini sisäänkäytävässä, jauhakoon vaimoni toiselle miehelle ja polvistukoot toiset miehet hänen ylitseen.” (Job 31:1, 9, 10.)

⁵ Koska Job oli päättänyt säilyttää nuhteettomuutensa Jumalan edessä, hän karttoi katselemasta naista himokkaasti. Hän oli naimisissa eikä flirttaillut kenenkään naimattoman naisen kanssa. Hänellä ei myöskään ollut romanttisia aikomuksia kenenkään toisen aviopuolison suhteen. Vuorisaarnassa Jeesus esitti painavia sanoja sukupuolimoraalista, ja nuhteettomuuden säilyttäjien on varmasti hyvä pitää ne mielessään. (Lue Matteuksen 5:27, 28.)

Älä koskaan turvaudu vilppiin

6, 7. a) Minkä avulla Jumala mittaa nuhteettomuutemme, kuten näemme Jobin tapauksesta? b) Miksi emme saa olla vilpillisiä emmekä petollisia?

⁶ Jos haluamme, että meidät luetaan nuhteettomuuden säilyttäjiksi, emme saa turvautua vilpillisiin keinoihin. (Lue Sananlaskujen 3:31–33.) Job sanoi: ”Jos olen vaeltanut valheen miesten kanssa ja jalkani kiirehtii petokseen, Jumala punnitsee minut tarkalla vaa’alla ja hän tulee tuntemaan nuhteettomuuteni.” (Job 31:5, 6.) Jehova punnitsee kaikki ihmiset ”tarkalla vaa’alla”. Kuten näemme Jobin tapauksesta, Jumala mittaa vihkiytyneiden palvelijoidensa nuhteettomuuden käyttämällä täydellistä oikeuden normiaan.

⁷ Jos tulisimme vilpillisiksi tai petollisiksi, emme olisi enää nuhteettomia Jumalan edessä. Nuhteettomuuden säilyttäjät ovat ”luopuneet hävettävistä luihuuksista eivätkä vaella viekkaasti” (2. Kor. 4:1, 2). Mutta entä jos vilpillisyytemme puheissa tai teoissa saisi uskovan toverimme pyytämään Jumalalta apua? Se olisi hyvin onnetonta meidän kannaltamme. ”Jehovaa minä huusin ahdingossani, ja niin hän vastasi minulle”, lauloi psalmista. ”Oi Jehova, pelasta sieluni valheellisista huulista, vilpillisestä kielestä.” (Ps. 120:1, 2.) On hyvä muistaa, että Jumala pystyy katsomaan sisimpäämme, ”koettelemaan sydämemme ja munuaisemme”, saadakseen selville, olemmeko aidosti nuhteettomia (Ps. 7:8, 9).

Kohtele toisia esimerkillisesti

8. Miten Job kohteli toisia?

⁸ Säilyttääksemme nuhteettomuutemme meidän täytyy  jäljitellä Jobia, joka oli oikeudenmukainen, nöyrä ja huomaavainen. Hän sanoi: ”Jos olen kieltänyt oikeuden orjaltani tai orjattareltani, kun heillä oli oikeusasia minua vastaan, niin mitä voin tehdä, kun Jumala nousee? Ja kun hän vaatii tilintekoa, mitä voin vastata hänelle? Eikö se, joka teki minut äidinkohdussa, tehnyt myös hänet, ja eikö yksi ja sama valmistanut meitä kohdussa?” (Job 31:13–15.)

9. Millä tavalla Job kohteli palvelijoitaan, ja miten meidän tulisi toimia tässä suhteessa?

⁹ Jobin päivinä ei ilmeisesti ollut käytössä monimutkaista oikeudenkäyntimenettelyä. Oikeusasiat hoidettiin järjestyksellisesti, ja orjatkin saivat asiansa käsittelyyn. Job kohteli palvelijoitaan oikeudenmukaisesti ja armollisesti. Voidaksemme vaeltaa nuhteettomuudessamme meidän täytyy ilmaista tällaisia ominaisuuksia, erityisesti jos palvelemme kristillisen seurakunnan vanhimpina.

Ole antelias ja varo ahneutta

10, 11. a) Mistä tiedämme, että Job oli antelias ja auttavainen? b) Mitkä Raamatussa myöhemmin annetut neuvot saattavat tulla mieleemme, kun luemme Jobin 31:16–25:n?

¹⁰ Job oli antelias ja auttavainen, ei itsekäs eikä ahne. Hän sanoi: ”Jos olen – – saattanut lesken silmät raukeamaan ja syönyt leipäpalani yksin, kun taas isätön poika ei siitä syönyt – –, jos olen nähnyt jonkun menehtyvän vaatteen puutteessa – –, jos olen heiluttanut kättäni isätöntä poikaa vastaan, kun olen nähnyt apuni tarpeen portissa, niin pudotkoon oma lapaluuni hartiastaan ja murtukoon oma käsivarteni olkaluustaan.” Job ei olisi ollut nuhteeton, jos hän olisi sanonut kullalle: ”Sinä olet minun turvani!” (Job 31:16–25.)

¹¹ Tällaiset runolliset ilmaukset saattavat tuoda mieleemme opetuslapsi Jaakobin sanat: ”Palvontamuoto, joka on Jumalamme ja Isämme näkökannalta puhdas ja saastumaton, on tämä: orvoista ja leskistä huolehtiminen heidän ahdistuksessaan ja itsensä suojeleminen maailman tahroilta.” (Jaak. 1:27.) Saatamme muistaa myös Jeesuksen varoituksen: ”Pitäkää silmänne auki ja varokaa kaikenlaista ahneutta, sillä vaikka jollakulla on runsaastikin, niin hänen elämänsä ei johdu siitä, mitä hän omistaa.” Sanottuaan tämän Jeesus kertoi rikkaasta ja ahneesta miehestä, joka kuollessaan ei ollut ”rikas Jumalalle”. (Luuk. 12:15–21.) Pysyäksemme nuhteettomina emme saa langeta syntiseen ahneuteen. Ahneus on epäjumalanpalvelusta, sillä se, mitä ahne ihminen himoitsee, kääntää hänen huomionsa pois Jehovasta ja tulee niin ollen epäjumalaksi (Kol. 3:5). Nuhteettomuus ja ahneus eivät sovi yhteen!

Pidä lujasti kiinni tosi palvonnasta

12, 13. Miten Job näytti esimerkkiä epäjumalanpalveluksen karttamisesta?

¹² Nuhteettomuuden säilyttäjät eivät poikkea pois puhtaasta palvonnasta. Job ei poikennut siitä, sillä hän julisti: ”Jos olen katsellut valoa, kun se leimahti loistamaan, tai kallisarvoista kuuta sen vaeltaessa ja sydämeni joutui salaa viekoitelluksi ja käteni lähetti lentosuukkoja, sekin olisi tuomarien käsiteltävä erhe, sillä minä olisin kieltänyt ylhäällä olevan tosi Jumalan.” (Job 31:26–28.)

¹³ Job ei palvonut elottomia kohteita. Jos hän olisi kuuta tai muita taivaankappaleita katsellessaan antanut sydämensä tulla salaa viekoitelluksi ja jos hänen kätensä olisi palvontateoksi lähettänyt lentosuukkoja, hän olisi ollut epäjumalanpalvelija ja kieltänyt Jumalan (5. Moos. 4:15, 19). Säilyttääksemme nuhteettomuutemme Jumalan edessä meidän täytyy karttaa kaikkea epäjumalanpalvelusta. (Lue 1. Johanneksen kirjeen 5:21.)

Älä ole kostonhimoinen äläkä ulkokultainen

14. Miksi voimme sanoa, että Job ei ollut pahansuopa?

¹⁴ Job ei ollut pahansuopa eikä julma. Hän tiesi, että sellaiset ominaisuudet olisivat merkki nuhteettomuuden puutteesta, sillä hän sanoi: ”Jos olen iloinnut minua kiihkeästi vihaavan  lopusta tai innostunut, koska paha oli kohdannut häntä. . . kuitenkaan en sallinut suulakeni tehdä syntiä pyytämällä kirousta hänen sieluaan vastaan.” (Job 31:29, 30.)

15. Miksi on väärin iloita, kun jotakuta meitä vihaavaa kohtaa onnettomuus?

¹⁵ Oikeamielinen Job ei koskaan iloinnut, jos jotakuta häntä vihaavaa kohtasi onnettomuus. Eräässä myöhemmin kirjoitetussa sananlaskussa varoitetaan: ”Älä iloitse, kun vihollisesi kaatuu, älköönkä sydämesi riemuitko, kun hänet saatetaan kompastumaan, ettei Jehova näkisi ja se olisi paha hänen silmissään ja ettei hän käännäkin suuttumustaan pois hänestä.” (Sananl. 24:17, 18.) Koska Jehova pystyy lukemaan, mitä on sydämessämme, hän tietää, jos iloitsemme salaa toisen ihmisen onnettomuudesta, eikä hän varmasti hyväksy sellaista asennetta (Sananl. 17:5). Tämä saattaa vaikuttaa siihen, miten Jumala kohtelee meitä, sillä hän sanoo: ”Minun on kosto ja rankaisu.” (5. Moos. 32:35.)

16. Miten voimme olla vieraanvaraisia, vaikka emme olisi rikkaita?

¹⁶ Job oli vieraanvarainen (Job 31:31, 32). Vaikka emme ehkä ole rikkaita, voimme ”noudattaa vieraanvaraisuutta” (Room. 12:13). Voimme tarjota jotakin yksinkertaista toisille muistaen, että ”parempi on vihannesruoka siellä, missä on rakkaus, kuin seimessä ruokittu sonni ja viha sen ohessa” (Sananl. 15:17). Yksinkertainenkin ateria on nautittava ja varmasti hyödyttää meitä hengellisesti, kun syömme sen yhdessä toisen nuhteettomuuden säilyttäjän kanssa rakkaudellisen ilmapiirin vallitessa.

17. Miksi meidän ei tule yrittää salata vakavaa syntiä?

¹⁷ On varmasti ollut hengellisesti rakentavaa nauttia Jobin vieraanvaraisuudesta, sillä hän ei ollut ulkokultainen. Hän ei ollut niiden jumalattomien ihmisten kaltainen, jotka pujahtivat ensimmäisen vuosisadan seurakuntaan ja jotka ”ihailivat persoonallisuuksia oman hyötynsä takia” (Juud. 3, 4, 16). Job ei myöskään peittänyt rikkomustaan eikä ”kätkenyt erhettään paitansa taskuun” peläten, että toiset halveksisivat häntä saadessaan sen selville. Hän oli valmis siihen, että Jumala tutkisi häntä, ja tarpeen vaatiessa hän tunnustaisi rikkomuksensa Jumalalle. (Job 31:33–37.) Jos syyllistymme vakavaan syntiin, meidän ei tule kasvojemme pelastamiseksi yrittää salata väärintekoamme. Miten voimme osoittaa, että pyrimme säilyttämään nuhteettomuutemme? Siten, että tunnustamme erheemme, kadumme, etsimme hengellistä apua ja teemme voitavamme tilanteen korjaamiseksi. (Sananl. 28:13; Jaak. 5:13–15.)

Nuhteettomuuden säilyttäjä oikeuden edessä

18, 19. a) Miksi voidaan sanoa, että Job ei koskaan riistänyt ketään? b) Mihin Job oli valmis, jos hän olisi syyllinen?

¹⁸ Job oli hyvä ja rehellinen mies. Siksi hän saattoi sanoa: ”Jos oma peltomaani huutaisi apua minua vastaan ja sen vaot yhdessä itkisivät, jos olen syönyt sen hedelmän rahatta ja pannut sen omistajien sielun huohottamaan, niin tulkoon vehnän sijaan piikkistä rikkakasvia ja ohran sijaan löyhkääviä rikkakasveja.” (Job 31:38–40.) Job ei milloinkaan anastanut toisten maata eikä riistänyt työntekijöitä. Meidän tulee hänen tavallaan säilyttää nuhteettomuutemme Jehovan edessä niin pienissä kuin suurissakin asioissa.

 ¹⁹ Job oli puhunut kolmen toverinsa ja nuoren Elihun edessä siitä, miten hän oli elänyt. Hän oli kehottanut vastapuoltaan esittämään syytökset, niin että niitä voitaisiin verrata hänen elämänvaellukseensa, jossa oli hänen ”puumerkkinsä”. Jos Jobin todistettaisiin olevan syyllinen, hän olisi valmis kärsimään rangaistuksen. Hän alisti siis asiansa Jumalan tuomioistuimelle ja odotti sen ratkaisua. Tähän Jobin sanat päättyivät. (Job 31:35, 40.)

Sinä voit säilyttää nuhteettomuuden

20, 21. a) Miksi Job pystyi säilyttämään nuhteettomuutensa? b) Miten voimme kehittää rakkautta Jumalaan?

²⁰ Job pystyi säilyttämään nuhteettomuutensa, koska hän rakasti Jehovaa ja Jehova rakasti ja auttoi häntä. Job sanoi: ”Elämän ja rakkaudellista huomaavaisuutta [”uskollista rakkautta”, alav.] sinä [Jehova] olet minulle suonut, ja oma huolenpitosi on varjellut henkeni.” (Job 10:12) Lisäksi Job osoitti rakkautta toisia kohtaan, sillä hän tajusi, että se, joka pidättyy osoittamasta uskollista rakkautta toisille ihmisille, luopuu Kaikkivaltiaan kunnioittavasta pelosta (Job 6:14). Nuhteettomuuden säilyttäjät rakastavat Jumalaa ja lähimmäistään (Matt. 22:37–40).

²¹ Me voimme kehittää rakkautta Jumalaan lukemalla hänen Sanaansa päivittäin ja miettimällä sitä, mitä se paljastaa hänestä. Voimme sydämestä lähtevässä rukouksessa ylistää Jehovaa ja kiittää häntä hänen hyvyydestään meitä kohtaan (Fil. 4:6, 7). Voimme laulaa Jehovalle ja hyötyä säännöllisestä yhteydenpidosta hänen kansaansa (Hepr. 10:23–25). Rakkautemme Jumalaan kasvaa myös silloin, kun osallistumme sananpalvelukseen ja julistamme ”hyvää uutista häneltä saatavasta pelastuksesta” (Ps. 96:1–3). Näin voimme säilyttää nuhteettomuutemme psalmistan tavoin, joka lauloi: ”Minulle on hyväksi lähestyä Jumalaa. Suvereeniin Herraan Jehovaan olen pannut turvani.” (Ps. 73:28.)

22, 23. Miten me nykyiset Jehovan suvereeniuden kannattajat toimimme verrattuna aiemmin eläneisiin nuhteettomuuden säilyttäjiin?

²² Jehova on vuosisatojen mittaan antanut nuhteettomuuden säilyttäjille monia erilaisia tehtäviä. Nooa rakensi arkin ja oli ”vanhurskauden saarnaaja” (2. Piet. 2:5). Joosua johdatti israelilaiset Luvattuun maahan, mutta hän onnistui vain sen ansiosta, että luki ”lain kirjaa – – päivin ja öin” ja toimi sen mukaisesti (Joos. 1:7, 8). Ensimmäisen vuosisadan kristityt tekivät opetuslapsia ja kokoontuivat säännöllisesti tutkimaan Raamattua (Matt. 28:19, 20).

²³ Me kannatamme Jehovan suvereeniutta ja säilytämme nuhteettomuutemme saarnaamalla vanhurskautta, tekemällä opetuslapsia, noudattamalla Raamatun neuvoja ja tulemalla toisten uskovien joukkoon kokouksiin ja konventteihin. Tällainen toiminta auttaa meitä olemaan rohkeita, hengellisesti vahvoja ja menestyksellisiä Jumalan tahdon tekemisessä. Jumalan tahdon tekeminen ja nuhteettomuuden säilyttäminen ei ole meille liian vaikeaa, koska meillä on taivaallisen Isämme ja hänen Poikansa tuki (5. Moos. 30:11–14; 1. Kun. 8:57). Meillä on tukenamme myös ”koko veljesseura”, joka sekin vaeltaa nuhteettomuudessa ja kunnioittaa Jehovaa Suvereenina Herranaan (1. Piet. 2:17).

Mitä vastaisit?

• Miten meidän tulisi suhtautua Jehovan asettamiin moraalinormeihin?

• Mitkä Jobin ominaisuudet erityisesti vetoavat sinuun?

• Miten Job toimi, kuten Jobin 31:29–37:stä ilmenee?

• Miksi meidän on mahdollista säilyttää nuhteettomuutemme Jumalan edessä?

[Tutkistelukysymykset]

[Kuva s. 29]

Job säilytti nuhteettomuutensa Jehovan edessä. Se on mahdollista meillekin!

[Kuva s. 32]

Voimme säilyttää nuhteettomuutemme!