Laula Jehovalle!
Laula Jehovalle!
”Tahdon antaa sävelmän soida Jumalalleni niin kauan kuin olen olemassa.” (PS. 146:2)
1. Mikä sai nuoren Daavidin sepittämään joitakin psalmeistaan?
DAAVID vietti nuoruudessaan lukemattomia tunteja Betlehemin lähistön kedoilla paimentaen isänsä lammaslaumoja. Vartioidessaan lampaita hän pystyi tarkkailemaan Jehovan suurenmoisia luomistekoja: tähtitaivaita, ”kedon eläimiä” ja ”taivaan lintuja”. Se mitä hän näki, teki häneen syvän vaikutuksen ja sai hänet sepittämään koskettavia ylistyslauluja tämän kaiken Tekijälle. Monia Daavidin lauluista on Psalmien kirjassa. * (Lue psalmi 8:3, 4, 7–9.)
2. a) Miten musiikki voi vaikuttaa ihmiseen? Kerro esimerkki. b) Mitä psalmit 34:7, 8 ja 139:2–8 kertovat Daavidin suhteesta Jehovaan?
2 Todennäköisesti juuri tässä elämänsä vaiheessa Daavid kehittyi taitavaksi muusikoksi. Hänestä tulikin niin etevä, että hänet kutsuttiin soittamaan harppua kuningas Saulille. (Sananl. 22:29.) Daavidin soitto tyynnytti levotonta kuningasta, ja hyvällä musiikilla on nykyäänkin usein samanlainen vaikutus ihmisiin. Aina kun Daavid tarttui soittimeensa, ”Saul sai huojennuksen ja hänen tuli hyvä olla” (1. Sam. 16:23). Laulut, jotka tämä Jumalaa pelkäävä muusikko ja lauluntekijä sepitti, ovat kestäneet ajan kokeen. Meidänkin päivinämme, yli 3 000 vuotta Daavidin syntymän jälkeen, joka puolella maailmaa miljoonat ihmiset kaikilta elämänaloilta etsivät säännöllisesti hänen psalmeistaan lohtua ja toivoa. (2. Aik. 7:6; lue psalmi 34:7, 8; 139:2–8; Aam. 6:5.)
Musiikin arvokas sija tosi palvonnassa
3, 4. Mitä järjestelyjä tehtiin Daavidin päivinä pyhän musiikin esittämiseksi?
3 Daavidilla oli lahjoja, ja hän käytti niitä parhaalla mahdollisella tavalla: kirkastaakseen Jehovaa. Tultuaan Israelin kuninkaaksi Daavid järjesti niin, että tabernaakkelissa suoritettavaan palvelukseen sisältyi kaunista musiikkia. Yli kymmenesosa kaikista palvelusikäisistä leeviläisistä – peräti 4 000 henkeä – määrättiin ylistämään Jehovaa soittimilla, ja 288:aa leeviläistä, jotka olivat ”kaikki taitajia”, ”valmennettiin laulamaan Jehovalle”. (1. Aik. 23:3, 5; 25:7.)
4 Daavid itse sepitti monia niistä lauluista, joita leeviläiset esittivät. Kun hänen psalmejaan laulettiin, niiden kuunteleminen varmasti sykähdytti jokaista israelilaista, joka sai olla paikalla. Myöhemmin kun liiton arkku tuotiin Jerusalemiin, ”Daavid käski – – leeviläisten esimiesten asettaa veljensä, laulajat, laulusoittimineen, kielisoittimineen ja harppuineen ja symbaaleineen, paikoilleen soittamaan äänekkäästi kohottaakseen iloäänen” (1. Aik. 15:16).
5, 6. a) Miksi musiikkiin kiinnitettiin Daavidin hallituskaudella paljon huomiota? b) Mistä tiedämme, että musiikilla katsottiin olevan tärkeä sija muinaisen Israelin palvonnassa?
5 Miksi musiikkiin kiinnitettiin Daavidin päivinä niin paljon huomiota? Johtuiko se vain kuninkaan musikaalisuudesta? Ei, vaan siihen oli toinen syy, joka ilmeni satoja vuosia myöhemmin, kun vanhurskas kuningas Hiskia ennallisti temppelipalveluksen. 2. Aikakirjan 29:25:ssä sanotaan: ”Hän [Hiskia] oli asettanut leeviläiset Jehovan huoneen luo symbaaleineen, kielisoittimineen ja harppuineen Daavidin ja kuninkaan näkyjennäkijän Gadin ja profeetta Natanin käskyn mukaan, sillä käsky tuli Jehovalta hänen profeettojensa välityksellä.”
6 Profeettojensa kautta Jehova antoi palvojiensa tehtäväksi ylistää häntä lauluin. Pappisheimoon kuuluvat laulajat jopa vapautettiin niistä velvollisuuksista, joista muiden leeviläisten piti huolehtia, niin että he saattoivat käyttää riittävästi aikaa laulujen tekemiseen ja todennäköisesti myös harjoittelemiseen (1. Aik. 9:33).
7, 8. Mikä on valtakunnanlauluja laulaessamme tärkeämpää kuin taito?
7 Saatat sanoa, ettei sinulla ole samanlaisia laulunlahjoja kuin niillä taitajilla, jotka esiintyivät tabernaakkelin luona. Mutta eivät kaikki leeviläismuusikotkaan olleet taitajia. 1. Aikakirjan 25:8:n mukaan heidän joukossaan oli myös ”oppilaita”. Huomionarvoista on myös se, että vaikka Israelin toisten heimojen keskuudessa on voinut olla hyvin taitavia muusikkoja ja laulajia, Jehova määräsi leeviläiset huolehtimaan musiikista. Aivan varmasti kaikki uskolliset leeviläiset – niin taitajat kuin oppilaatkin – hoitivat tehtävänsä täydestä sydämestään.
8 Daavid rakasti musiikkia ja oli siinä taitava. Mutta onko Jumalalle merkitystä vain lahjakkuudella? Daavid kirjoitti psalmissa 33:3: ”Tehkää parhaanne soittaessanne kielillä ilohuutojen raikuessa.” Sanoma on selvä: tärkeää on se, että ylistäessämme Jehovaa ”teemme parhaamme”.
Musiikin osa Daavidin päivien jälkeen
9. Kuvaile, mitä olisit saattanut nähdä ja kuulla temppelin vihkiäisissä Salomon hallituskaudella.
9 Salomon hallituskaudella musiikilla oli tärkeä osa puhtaassa palvonnassa. Temppelin vihkiäisissä soitti valtava orkesteri, jonka vaskipuhaltimiin kuului 120 trumpettia. (Lue 2. Aikakirjan 5:12.) Raamatussa kerrotaan, että ”trumpetistit [jotka kaikki olivat pappeja] ja laulajat kuin yhtenä miehenä kaiuttivat yksiäänisesti ylistystä ja kiitosta Jehovalle – –: ’Sillä hän on hyvä, sillä ajan hämärään asti kestää hänen rakkaudellinen huomaavaisuutensa.’ ” Heti kun tuo iloinen ääni oli kiirinyt ilmoille, ”huone täyttyi pilvellä” Jehovan hyväksynnän ilmaukseksi. On varmasti ollut sykähdyttävää ja kunnioittavaa pelkoa herättävää kuunnella kaikkien noiden trumpettien ja laulavien leeviläisten yhteensointuvaa ääntä. (2. Aik. 5:13.)
10, 11. Mikä osoittaa, että varhaiskristityt käyttivät palvonnassa musiikkia?
10 Myös varhaiskristityt käyttivät palvonnassa musiikkia. Nämä ensimmäisellä vuosisadalla eläneet Jehovan palvojat eivät tietenkään kokoontuneet tabernaakkeleissa tai temppeleissä vaan yksityiskodeissa. Vainon ja muiden seikkojen vuoksi he joutuivat useinkin kokoontumaan epäsuotuisissa olosuhteissa. Silti nuo kristityt ylistivät Jumalaa lauluin.
11 Apostoli Paavali kehotti Kolossassa asuvia kristittyjä veljiään: ”Neuvokaa vakavasti toisianne psalmein, Jumalan ylistyksin ja hengellisin lauluin miellyttävästi.” (Kol. 3:16.) Kun Paavali ja Silas oli heitetty vankilaan, he alkoivat ”rukoilla ja ylistää Jumalaa lauluin”, vaikkei heillä ollut apunaan laulukirjaa (Apt. 16:25). Jos sinä joutuisit vankilaan, kuinka monta valtakunnanlaulua pystyisit laulamaan ulkomuistista?
12. Miten voimme osoittaa arvostusta valtakunnanlaulujamme kohtaan?
12 Koska musiikilla on arvokas sija palvonnassamme, meidän on hyvä kysyä itseltämme: Osoitanko sitä kohtaan asianmukaista arvostusta? Teenkö parhaani saapuakseni kokouksiin ja konventteihin ajoissa, jotta voisin yhtyä veljieni ja sisarteni kanssa alkulauluun, ja laulanko sitten tunnetta ilmaisten? Tähdennänkö lapsilleni, ettei heidän tule pitää teokraattisen palveluskoulun ja palveluskokouksen tai esitelmän ja Vartiotornin tutkistelun välillä laulettavaa laulua jonkinlaisena väliaikana, jolloin he voisivat lähteä tarpeettomasti istuinpaikoiltaan – kenties vain jaloittelemaan? Laulaminen on osa palvontaamme. Olemmepa ”taitajia” tai ”oppilaita”, me kaikki voimme – ja meidän pitäisi – yhtyä Jehovan ylistykseen. (Vrt. 2. Kor. 8:12.)
Ajan myötä tarpeet muuttuvat
13, 14. Mitä arvoa on sillä, että laulamme innokkaasti seurakunnan kokouksissa? Kerro esimerkki.
13 Yli sata vuotta sitten ”Siionin Vartiotornissa” esitettiin yksi syy siihen, miksi valtakunnanlaulumme ovat niin tärkeitä. Siinä sanottiin: ”Totuuden laulaminen on oivallinen tapa juurruttaa se Jumalan kansan mieleen ja sydämeen.” Monien laulujemme sanat perustuvat raamatunkohtiin, joten erinomainen keino juurruttaa totuus sydämeemme voisi olla ainakin joidenkin laulujen opetteleminen ulkoa. Ensikertalaisiin on usein tehnyt syvän vaikutuksen se, miten innokkaasti seurakunta on kokouksissa laulanut.
14 Eräänä iltana vuonna 1869 C. T. Russell oli palaamassa kotiin työstä, kun hän kuuli erään talon pohjakerroksessa olevasta huoneesta laulua. Tuossa elämänsä vaiheessa hän oli luopunut kokonaan toivosta saada selville totuutta Jumalasta. Siksi hän oli päättänyt keskittyä liiketoimintaansa ajatellen, että jos hän saisi kootuksi rahaa, hän voisi ainakin täyttää ihmisten fyysisiä tarpeita, vaikkei voisikaan auttaa heitä hengellisesti. Veli Russell meni tuohon tomuiseen, likaiseen huoneeseen ja havaitsi siellä pidettävän uskonnollista tilaisuutta. Hän istuutui kuuntelemaan. Myöhemmin hän kirjoitti, että se mitä hän tuona iltana kuuli, oli ”Jumalan johdolla riittävä lujittaakseen [hänen] horjuvan uskonsa Raamatun jumalalliseen henkeytykseen”. Huomaa, että juuri laulamisen ääni sai veli Russellin alun perin menemään tuohon kokoukseen.
15. Minkä vuoksi oli tarpeellista uudistaa laulukirja?
15 Ajan kuluessa opimme ymmärtämään Raamattua paremmin. Sananlaskujen 4:18:ssa sanotaan: ”Vanhurskaiden polku on kuin se kirkas valo, joka kirkastuu kirkastumistaan täyteen päivään saakka.” Valon lisääntyminen vaatii väistämättä korjauksia siinä, miten ”laulamme totuutta”. Menneiden 25 vuoden ajan Jehovan todistajat ovat monissa maissa käyttäneet kirjaa Laulakaa ylistystä Jehovalle. * Tämän laulukirjan julkaisemista seuranneina vuosina valo on joissakin asioissa kirkastunut, ja sen lauluissa on joitakin vanhentuneita ilmauksia. Emme esimerkiksi enää puhu ”uudesta järjestyksestä” vaan ”uudesta maailmasta”. Oppikysymysten kannalta on käynyt selvästi tarpeelliseksi saattaa laulukirjamme ajan tasalle.
16. Miten uusi laulukirjamme auttaa meitä noudattamaan Efesolaiskirjeen 5:19:ssä olevia Paavalin neuvoja?
16 Tästä ja muista syistä hallintoelin hyväksyi uuden laulukirjan Laulakaa Jehovalle julkaisemisen. Laulujen määrä on uudessa kirjassamme supistettu 135:een. Koska opeteltavana on nyt vähemmän lauluja, meille pitäisi olla mahdollista opetella ulkoa ainakin joidenkin uusien laulujen sanat. Tämä on sopusoinnussa Paavalin neuvojen kanssa, jotka on kirjoitettu Efesolaiskirjeen 5:19:ään. (Lue.)
Miten voit osoittaa arvostusta?
17. Mitkä ajatukset voivat auttaa meitä voittamaan pelon itsemme nolaamisesta, kun on kyse laulamisesta seurakunnassa?
17 Tulisiko meidän pidättyä laulamasta täysin rinnoin seurakunnan kokouksissa sen pelosta, että nolaamme itsemme? Ajattele asiaa tältä kannalta: Kun on kyse puhumisesta, niin emmekö ”kaikki kompastu monta kertaa”? (Jaak. 3:2.) Emme kuitenkaan anna puheessamme ilmenevän epätäydellisyyden estää meitä ylistämästä Jehovaa talosta taloon. Miksi sitten lauluäänemme epätäydellisyyden pitäisi estää meitä ylistämästä Jumalaa lauluin? Jehova, joka ”antoi ihmiselle suun”, kuuntelee mielellään, kun käytämme ääntämme laulaaksemme hänen ylistystään (2. Moos. 4:11).
18. Miten olisi mahdollista oppia laulujen sanat?
18 CD-levyjä nimeltä Laulakaa Jehovalle – kuorosovitukset on saatavana monilla kielillä. Niissä on uusien laulujen kauniita orkesteri- ja kuoroesityksiä, joita on erittäin nautittavaa kuunnella. Kuuntele niitä usein, sillä siten opit nopeasti ainakin joidenkin uusien laulujemme sanat. Monien laulujen sanat on sepitetty niin, että kun laulat yhden säkeen, osaat melkeinpä odottaa, mitä tulee seuraavaksi. Voisit siksi CD-levyjä kuunnellessasi yrittää laulaa kuoron mukana. Jos opettelet sanat ja sävelen kotona, pystyt epäilemättä laulamaan varmemmin valtakunnansalissa.
19. Mitä sisältyy valtakunnanlaulujemme orkesterisovitusten valmistamiseen?
19 On helppo pitää itsestään selvänä musiikkia, jota kuulemme erikoiskonventtipäivinä, kierroskonventeissa ja piirikonventeissa. Sen valmistaminen vaatii kuitenkin paljon työtä. Kun kappaleet on valittu, täytyy kirjoittaa huolellisesti orkesterisovitukset 64-jäseniselle Vartiotornin orkesterille. Muusikot käyttävät tuntikausia kappaleiden opetteluun ja harjoitteluun, ja lopulta ne äänitetään studiossamme Pattersonissa New Yorkin osavaltiossa. Kymmenen näistä veljistä ja sisarista asuu Yhdysvaltojen ulkopuolella. Kaikki pitävät suurena kunniana tuottaa kaunista musiikkia teokraattisiin tilaisuuksiimme. Voimme osoittaa arvostavamme heidän rakkaudellisia ponnistelujaan. Kun konventin puheenjohtaja ilmoittaa musiikin alkamisesta, meidän on hyvä mennä nopeasti paikoillemme ja hiljentyä kuuntelemaan tätä musiikkia, joka on valmistettu ilahduttamaan meitä.
20. Mitä olet päättänyt tehdä?
20 Jehova panee merkille ylistyslaulumme. Ne ovat hänelle tärkeitä. Voimme ilahduttaa häntä laulamalla koko sydämestämme aina, kun olemme koolla palvontatilaisuuksissa. Olemmepa taitajia tai oppilaita, ”laulakaamme Jehovalle”! (Ps. 104:33.)
[Alaviitteet]
^ kpl 1 On kiinnostavaa, että tuhat vuotta Daavidin kuoleman jälkeen joukko enkeleitä ilmoitti Messiaan syntymästä paimenille, jotka vartioivat laumojaan kedoilla lähellä Betlehemiä (Luuk. 2:4, 8, 13, 14).
^ kpl 15 Kaikki 225 laulua olivat saatavissa yli 100 kielellä.
Mitä ajattelet?
• Mitkä Raamatun aikojen esimerkit osoittavat, että musiikilla on tärkeä osa palvonnassamme?
• Mikä yhteys on Matteuksen 22:37:ssä olevan Jeesuksen käskyn noudattamisella ja kokosydämisellä valtakunnanlaulujen laulamisella?
• Millä tavoin voimme osoittaa asianmukaista arvostusta valtakunnanlaulujamme kohtaan?
[Tutkistelukysymykset]
[Kuva s. 23]
Annatko lastesi lähteä tarpeettomasti istuinpaikaltaan laulun aikana?
[Kuva s. 24]
Opetteletko uusien laulujemme sanoja kotona?