Tänipiin Ichen Leenien Aramas me Lepoputään?

ANCHANGEI pwe ka nonnom lon eü tänipi. Ese wor osukosuk, kese rongorong akürang. A watte ena tänipi me ese wor och mettoch a atai kinamween. Nge lap seni ena, a kinamwe ekiekum, me ese wor sokkun semwen a uruk. Ka fokkun pwapwaiti mettoch meinisin lon ena leeni.

Ka mwasangasang le kakkatol ekkewe pöön irä mi lingemwarar, kürüffatel ewe pupu, sokkopaten anüwen chöön ekkewe irä mi anüwen fetil, ekkewe sipa me fän ttinen ewe akkar me fän nürün ekkewe irä. Ka meefi enienin äsepwäl me färeni pwokkusun ekkewe pöön irä. Ka rongorong mwataten ekkewe chöön irä, konik mi püngüri ekkewe achaw, tikitikin matchang, möngüngüün ekkewe man. Atun ka anchangei ei leeni kese fen äneänei pwe amwo ka nom lon ena sokkun leeni?

Aramas ekis meinisin ra lükü pwe ekkewe popun aramas ra pin nom lon ena esin leeni. Ren fitepükü ier chon ekkewe lamalamen Jus, lamalamen Islam me chokkewe ra erä pwe iir Chon Kraist, ra fen pwal käeö pwe Kot a eleenia Atam me If lon ewe mälämälen Ichen. Me ren ewe Paipel, manauer mi kinamwe me pwapwa. Ra kinamwefengen lefiler pwal ngeni ekkewe man me ngeni Kot, ewe a awora ngeniir äpilükülükün manau esemuch lon eü leeni mi ling.​—Keneses 2:15-24.

Chon ewe lamalamen Hindu ra pwal lükü usun eü paratis me loom loom. Ekkewe Buddhist ra lükü pwe nöür sou emmwen itan Buddha a kan pwä lon eü fansoun mi amwarar lupwen ei fönüfan a usun eü paratis me rer. Pwal chommong lamalam lon Afrika ra asukula aramas ekkewe pworaus mi usun chök pworausen Atam me If.

Ina minne, ena pworaus usun eü paratis loom loom a pwal chöüfetäl lon sokkopaten lamalam me eöreni woon unusen fönüfan. Emön soumak a erä: “Aramas mi feito seni sokkopaten fönü me eöreni ra lükü usun eü paratis loom me ikena ie  aramas ra ngaselo, unusöch, kinamwe, pwapwa, tufich, me esor osukosuk me fitikoko. . . . Ei lükü a efisi än aramas äneänei ena paratis a fen pöüt seniir me kütta ifa usun epwe wor sefäl.”

Epwe tufich pwe populapen meinisin ekkena pworaus me eöreni usun ewe paratis ra feito seni eü chök pworaus? Mi tufich pwe än aramas ekiek usun eü paratis epwe fisitä seni eü wesewesen pworaus? Mi wesewesen wor ekkewe popun aramas Atam me If pwal ewe mälämälen Ichen loom loom?

Ekkewe chon tipemwaramwar ra esiita ena pworaus. Lon ei fansoun feffeitään tipatchemen computer, chommong ra meefi pwe ekkena pworaus tutulap chök. Mi ämäirü pwe esap chök ekkewe sou tipatchem ra tipemwaramwar. Pwal mwo nge ekkewe nöüwisin lamalam ra afalafala pwe ese fen wesewesen wor ena tänipi pun eü chök kapas monomon are tutulap.

Pwüngün, Paipel a masou ren kapas monomon. Jises a äeä kapas monomon mi iteföülo. Iwe nge, Paipel a pwäratä pwe ewe tänipiin Ichen esap kapas monomon nge wesewesen uruwo. Ika ese wesewesen fis ekkena pworaus, ifa usun sipwe lükü ekkewe pwal ekkoch pworaus lon Paipel? Sipwe etittina pwata aramas ra tipemwaramwareiti ewe tänipiin Ichen me ppii ika mi pwüng met ra apasa. Mwirin, sipwe etittina pwata ei pworaus a lamot ngenikich meinisin.