Siirry sisältöön

Siirry sisällysluetteloon

Eeden – ihmiskunnan alkuperäinen koti?

Eeden – ihmiskunnan alkuperäinen koti?

Eeden – ihmiskunnan alkuperäinen koti?

KUVITTELEHAN olevasi puutarhassa. Häiriötekijöitä ei ole, eikä aidan takaa kantaudu kaupungin levotonta hälinää. Tämä puutarha on suuri ja sen rauha rikkumaton. Mikä vielä parempaa, mielessäsi ei ole huolen häivää eivätkä sinua vaivaa taudit, allergiat eivätkä kolotukset. Voit ihastella ympäristöä kaikilla aisteilla.

Silmäsi näkevät ensimmäiseksi kukkien värikylläisyyden, sitten joen kimmellyksen auringossa sekä ne lukemattomat vihreän vivahteet, joita valon ja varjon leikki synnyttää nurmella ja puiden lehdissä. Tunnet ihollasi leppeän tuulen hivelyn ja haistat sen mukanaan tuomat ihanat tuoksut. Kuulet lehtien havinan, kivien välissä juoksevan veden solinan, lintujen laulun ja kutsuhuudot sekä puuhissaan lentelevien hyönteisten surinan. Eikö kaiken tämän kuvitteleminen saakin sinut kaipaamaan tällaiseen paikkaan?

Eri puolilla maailmaa uskotaan, että ihmiskunta sai alkunsa juuri tämänkaltaisessa paikassa. Vuosisatojen ajan on juutalaisille, kristityille ja muslimeille opetettu, että Jumala loi Aadamin ja Eevan Eedenin puutarhaan. Raamatun mukaan heidän elämänsä oli rauhaisaa ja onnellista. He elivät rauhassa sekä toistensa että eläinten kanssa samoin kuin Jumalan kanssa, joka hyvyydessään antoi heille toivon elää ikuisesti tuossa ihastuttavassa puutarhassa. (1. Mooseksen kirja 2:15–24.)

Myös hinduilla on omat käsityksensä muinaisesta paratiisista. Buddhalaiset puolestaan uskovat, että suuria hengellisiä johtajia, buddhia, ilmaantuu tällaisina kulta-aikoina, jolloin maailma on kuin paratiisi. Lisäksi lukuisien afrikkalaisten uskontojen opetuksiin sisältyy tarinoita, jotka muistuttavat hämmästyttävän paljon kertomusta Aadamista ja Eevasta.

Ajatus alkuaikojen paratiisista on hyvin yleinen maailman uskonnoissa ja perinteisissä käsityksissä. Muuan tutkija totesi: ”Monissa kulttuureissa uskottiin siihen, että alussa oli paratiisi, jolle olivat tunnusomaisia täydellisyys, vapaus, rauha, onnellisuus ja yltäkylläisyys sekä se, ettei siellä ollut pakkoa, jännitteitä eikä ristiriitoja. – – Tämä käsitys synnytti kollektiivisessa tietoisuudessa syvän kaipuun menetettyä mutta ei kuitenkaan unohdettua paratiisia kohtaan sekä halun saada se takaisin.”

Voisiko kaikilla näillä kertomuksilla ja perinteisillä käsityksillä olla sama lähtökohta? Onko mahdollista, että ihmiskunnan ”kollektiiviseen tietoisuuteen” on painunut muisto jostain todellisesta? Onko kaukana menneisyydessä ollut olemassa todellinen Eedenin puutarha, ja olivatko Aadam ja Eeva todellisia ihmisiä?

Epäilijät pilkkaavat koko ajatusta. Tänä tieteen aikakautena monet pitävät tällaisia kertomuksia pelkkinä legendoina ja myytteinä. Yllättävää kyllä epäilijöiden joukossa on paljon myös uskonnollisia ihmisiä. Uskoa Eedenin puutarhaan ovat nimittäin horjuttamassa monet uskonnolliset johtajat. He väittävät, ettei sellaista paikkaa ole ollut olemassakaan. He sanovat, että kertomus Eedenistä on pelkkä myytti tai vertaus.

Raamattu kyllä sisältää vertauksia, joista kaikkein tunnetuimmat kertoi itse Jeesus. Raamatun mukaan kertomus Eedenistä ei kuitenkaan ole vertaus vaan todellista historiaa. Sitä paitsi jollei Eedenin tapahtumia koskaan sattunutkaan, miten voidaan luottaa kaikkeen muuhun, mitä Raamatussa kerrotaan? Seuraavaksi tarkastellaan sitä, miksi kertomusta Eedenin puutarhasta epäillään ja millä perusteella. Sen jälkeen keskitytään siihen, miksi tuolla kertomuksella pitäisi olla merkitystä meille jokaiselle.