Skip to content

Skip to table of contents

ʻĪteni​—Ko e ʻApi Tupuʻa Ia ʻo e Faʻahinga ʻo e Tangatá?

ʻĪteni​—Ko e ʻApi Tupuʻa Ia ʻo e Faʻahinga ʻo e Tangatá?

ʻĪteni​—Ko e ʻApi Tupuʻa Ia ʻo e Faʻahinga ʻo e Tangatá?

SIOLOTO ATU kiate koe ʻokú ke ʻi ha ngoue. ʻOku ʻikai ha ngaahi fakahohaʻa, ʻikai ongo mai mei he tafaʻaki ʻe taha ʻo ha ʻā ofi mai ha longoaʻa ʻi he moʻumoʻua ʻa e moʻui ʻi he kolo lahí. Ko e ngoué ni ʻoku lahi fau, pea ʻoku ʻikai ha meʻa te ne fakahohaʻasi ʻa ʻene nongá. Ko e toe sai angé, he ʻoku ʻatā ai ho ʻatamaí mei he hohaʻá, ʻikai fakafaingataʻaʻiaʻi ho sinó ʻe ha fakaʻilonga ʻo ha puke, kovi ki ai ha faʻahinga meʻa, pe felāngaaki. ʻOku ʻatā ho ongoʻangá ke ne puke ʻa e ngaahi fakaʻofoʻofa ʻi ho ʻātakaí.

ʻOkú ke ʻuluaki fakamaʻunga hoʻo sió ki he fakaʻofoʻofa ʻi he ngaahi lanu kehekehe ʻo e matalaʻiʻakaú, pea hoko atu ai ki ha vaitafe ʻoku maʻa ʻāsinisini, pea ki he lanu mata ʻatā ʻa e ʻuluʻakaú mo e musié ʻi he laʻaá mo e malumalú. ʻOkú ke ongoʻi ʻa e tau mai ki ho kilí ha kiʻi havilivili pea nāmuʻi ʻa e namu-kakala ʻoku ʻomai aí. ʻOkú ke fanongo ki he ngahaha ʻa e lauʻiʻakaú, ko e ongo ʻo e tafe hifo ʻa e vaí ʻi he maká, ko e tangi mo e hiva ʻa e fanga manupuná, ko e vanavanaiki ʻa e ngāue ʻa e fanga kiʻi ʻinisēkité. ʻI hoʻo sioloto atu ki he tuʻunga ko iá, ʻikai ʻokú ke fakaʻamu ke ke ʻi ha feituʻu pehē?

Ko e kakai takatakai ʻi he māmaní ʻoku nau tui naʻe kamata ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá ʻi ha feituʻu hangē ko iá. ʻI ha laui senituli, kuo akoʻi ai ʻa e ngaahi mēmipa ʻo e lotu faka-Siú, Puleʻanga-Haʻa-Kalisitiané, mo e ʻIsilamí fekauʻaki mo e ngoue ʻo ʻĪtení, ʻa ia naʻe tuku ʻe he ʻOtuá ʻa ʻĀtama mo ʻIvi ke na nofo ai. Fakatatau ki he Tohi Tapú, naʻá na maʻu ha moʻui melino mo fiefia. Naʻá na melino ʻiate kinaua, melino mo e fanga manú, pea mo e ʻOtuá, ʻa ia naʻá ne ʻoange kia kinaua ʻi he anga-lelei ʻa e ʻamanaki ko e moʻui taʻengata ʻi he ʻātakai fakalata ko iá.—Senesi 2:15-24.

Ko e kau Hinituú foki ʻoku ʻi ai ʻenau ngaahi tui makehe fekauʻaki mo ha palataisi ʻi he kuonga muʻá. ʻOku tui ʻa e kau lotu Putá ʻoku tupu hake ha kau taki fakalaumālie lalahi, pe kau Puta, ʻi ha ngaahi kuonga koula pehē ʻi he taimi ʻoku hangē ai ʻa e māmaní ko ha palataisí. Pea ko e ngaahi lotu lahi ʻo ʻAfilika ʻoku akoʻi ai ʻa e ngaahi talanoa ʻoku ʻi ai hono tuʻunga meimei tatau fakaofo mo e tuʻunga ko ia ʻo ʻĀtama mo ʻIví.

Ko hono moʻoní, ko e fakakaukau ki ha palataisi ki muʻá ʻoku lava ke maʻu ia ʻi he ngaahi lotu mo e ngaahi talatukufakaholo lahi ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá. Naʻe fakahaaʻi ʻe ha faʻu-tohi ʻe taha: “Naʻe fai e tui ʻi he ngaahi sivilaise lahi ki ha palataisi talu mei tuai ʻa ia naʻe fakaʻilongaʻi ʻaki ʻa e haohaoa, tauʻatāina, melino, fiefia, mahu, pea ʻikai ʻi ai ha fakamanamana, tailiili mo e ngaahi tau. . . . Ko e tuí ni naʻe hoko ai ha lāuʻilo fakalūkufua ki ha fakaʻamu lahi ki he palataisi kuo mole ka ʻoku ʻikai ngaló pea ki ha holi mālohi ke toe fakafoki mai ia.”

Ko e tupu nai ʻa e ngaahi talanoa mo e talatukufakaholo kotoa ko iá mei ha tupuʻanga tatau? ʻOku malava nai ke pehē ko e“lāuʻilo fakalūkufua” ko ia ʻa e faʻahinga ʻo e tangatá naʻe tākiekina ʻi ha manatu ki ha meʻa moʻoni? Naʻe ʻi ai moʻoni ha ngoue ʻo ʻĪteni ʻi he kuohilí mo ha ʻĀtama mo ha ʻIvi moʻoni?

ʻOku luma ʻa e kau tui veiveiuá ki he fakakaukau ko iá. ʻI he kuonga fakasaienisi ko ení, ʻoku pehē tokua ai ʻe he tokolahi ko e ngaahi talanoa ko iá ko ha ngaahi fananga pē mo e talatupuʻa. Ko e meʻa fakaʻohovalé, ko e kau tui veiveiuá ʻoku ʻikai ko e faʻahinga kotoa kinautolu ʻoku ʻikai kau ki ha lotu. Ko e kau taki lotu tokolahi ʻoku nau pouaki ʻa e taʻetui ki he ngoue ʻo ʻĪtení. ʻOku nau pehē naʻe ʻikai ʻaupito ha feituʻu pehē. ʻOku nau pehē ko e talanoá ko ha talanoa fakatātā pē, ko ha talatupuʻa, ko ha fepale, ko ha pealapeli.

Ko e moʻoni, ʻoku ʻi he Tohi Tapú ʻa e ngaahi pealapeli. Naʻe leaʻaki ʻe Sīsū tonu ʻa e pealapeli ʻiloa taha aí. Kae kehe, ʻoku ʻomai ʻe he Tohi Tapú ʻa e talanoa fekauʻaki mo ʻĪtení, ʻo ʻikai ko ha pealapeli, ka ko e hisitōlia, tonu mo faingofua. Neongo ia, kapau ko e ngaahi meʻa naʻe fakamatalaʻí naʻe ʻikai ʻaupito ke hoko, ʻe lava fēfē leva ke fai ha falala ki he toenga ʻo e Tohi Tapú? Tau sivisiviʻi angé ʻa e ʻuhinga ʻoku tui veiveiua ai ʻa e niʻihi fekauʻaki mo e ngoue ʻo ʻĪtení pea sio ai pe ʻoku tonu ʻenau ngaahi fakaʻuhingá. Te tau lāulea leva ki he ʻuhinga ʻoku totonu ai ke mahuʻinga ʻa e talanoá kia kitautolu taki taha.